EK: Budjettiriihestä ratkaisuja sähkölaskuun – investointiluvat saatava etenemään ennätystahtiin
30.8.2022 16:47:07 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Budjettiriihestä haetaan helpotusta Suomen energiakriisiin. Tehokkain ja kestävin ratkaisu olisi kiihdyttää kaikin keinoin puhtaan energian tuotantoa. Ei siis rikota energiamarkkinoiden toimintaa, vaan kasvatetaan energiantarjontaa. Avainasemassa on viranomaisluvitus: tuulivoimapuistojen ja muiden energiahankkeiden lupakäsittelyn on edettävä nyt ennätysvauhtia. Kokosimme oheiseen taulukkoon EK:n arviot eri toimenpiteistä, joita energiakriisin ratkaisemiseksi on esitetty.
Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki tiivistää EK:n energiaterveiset budjettiriiheen:
”Budjettiriihessä olisi ensisijaisen tärkeää vauhdittaa energian säästöä ja energiatehokkuutta; tässä parhaat keinot ovat investointien energiatuki ja neuvonta. Samoin on perusteltua vähentää energiakustannuksia alentamalla sekä kuluttajien että palveluyritysten sähköveroa. Energiavaltaisen teollisuuden sähköistämistuelta tulisi poistaa vuosimaksukatto. Ansiotuloveron lasku olisi tehokas tapa auttaa kuluttajia ja lisätä ostovoimaa.”
Viranomaisluvitus saatava etenemään ennätystahtia
Nopeavaikutteisten toimien ohella Suomen on osattava katsoa akuutin kriisin yli ja raivattava tietä energiainvestointien isolle aallolle. Muussa tapauksessa Suomi uhkaa jäädä pysyvään energia-ahdinkoon, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Minna Ojanperä:
"Energiakriisin vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään. Siksi on tärkeää tukeutua keinoihin, jotka vauhdittavat energian tuotanto- ja säästöinvestointeja nopeasti mutta myös seuraavia vuosia silmällä pitäen.”
”Avainasemassa on viranomaisluvitus: tuulivoimapuistojen ja muiden energiahankkeiden lupakäsittelyn on edettävä nyt ennätysvauhtia. Rakenteet on uudistettava tarttumalla EK:n esittämään investointiluvituksen reformiin”.
Julkisuudessa on esitetty monia toimenpiteitä, joita myös budjettiriihessä käsitellään energiakriisin ratkaisemiseksi. EK on analysoinut niiden plussia ja miinuksia oheisessa taulukossa.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684
Johtava asiantuntija Minna Ojanperä, puh. 050 521 8152
etunimi.sukunimi@ek.fi
Kuvapankki: https://www.flickr.com/photos/elinkeinoelama/albums
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla
Kutsu: EK:n visio Suomelle 2035 -julkistamiswebinaari tiistaina 3. maaliskuuta klo 8.30–1027.2.2026 12:06:32 EET | Kutsu
Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?
MEDIAKUTSU 2.3.: Huoltovarmuudesta Suomen vientikärki - EK käynnistää Resilience Center Finlandin27.2.2026 08:40:35 EET | Kutsu
ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse
Monivuotinen EU-budjetti: Suomi voi kotiuttaa jopa 14 miljardia euroa tulevasta kilpailukykyrahastosta26.2.2026 15:00:00 EET | Tiedote
Komissio esittää ennennäkemättömän vahvaa rahoitusta eurooppalaisten innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen. EK:n arvion mukaan uusi kilpailukykyrahasto voisi tarjota Suomelle jopa 14 miljardin euron verran tuotekehitys- ja investointirahoitusta vuosina 2028 - 2034. Edellytyksenä kuitenkin on, että rahastolle ehdotettu koko toteutuu ja rahoitusta kanavoidaan avoimen kilpailun perusteella parhaille hankkeille. EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu etenee (MFF, Multiannual Financial Framework 2028–2034). Komission esityksen mukaan lähes neljäsosa eli 451 miljardia euroa koko MFF-budjetista käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen sekä teolliseen skaalaukseen ja tuotantoinvestointeihin. Tätä rahoitusta kanavoitaisiin uuden kilpailukykyrahaston sekä sen alle kuuluvan Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Myös EU:n nykyinen Innovaatiorahasto liitettäisiin saman sateenvarjon alle. Tulevan MFF-kauden isot hyödyntämismahdollis
Luottamusindikaattorit eritahtisia helmikuussa26.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän luottamus ei juuri muuttunut helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme