Suomen Seniorihoiva Oy

Elämänkokemuksesta ja -taidoista elämän tarkoitukseen

Jaa

Elämän kokeminen mielekkääksi ja merkitykselliseksi on iästä riippumatta ihmiselle keskeinen tavoite ja mielen hyvinvoinnin lähde. Useimmat ihmiset, jotka näkevät elämänsä tarkoituksellisena, kokevat myös terveytensä ja toimintakykynsä hyväksi. Ikääntyvä ihminen on sillä tavoin etuasemassa, että hän voi hyödyntää elämänsä varrella kertynyttä kokemusta hyvän vanhuuden ja mielen hyvinvointinsa edistämisessä.

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, joka koostuu positiivisesta mielen terveydestä, riittävästä levosta, hyvästä ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, henkisestä vireydestä, tunne- ja selviytymistaidoista, asennoitumisesta ja elämänilosta, joka puolestaan on riippuvainen kaikista edellä mainituista tekijöistä.

Mielenterveyttä tukevat henkiset voimavarat, jotka auttavat pitämään kontrollia yllä ja jaksamaan myös vaikeiden aikojen sekä haasteiden yli. Voimavarat liittyvät jokaisen henkilökohtaisiin selviytymismalleihin: ihmisillä on yksilöllisiä tietoja, taitoja ja keinoja, jotka auttavat selviytymään erilaisissa elämäntilanteissa. Voimavaroja voivat olla persoonalliset ominaisuudet, arvojärjestelmä tai itsetunto. Riittävät henkiset voimavarat pitävät yllä luottamusta omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa elämän kulkuun.

Elämänkokemus on mielen hyvinvoinnin peruskivi ja olennainen voimavara sekä muutoksista selviytymisen tuki. Ikääntyessään ihminen oppii tuntemaan itseään, selviytymään kriiseistä, näkemään omat rajoituksensa ja tekemään kompromisseja. Eletty elämä ja elämänkokemukset kerryttävät viisautta ja tietovarastoa. Elämänkokemus voi auttaa erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista, ja lisäksi se auttaa ymmärtämään, että kaikkea suunniteltua tai haaveiltua ei tarvitse eikä voi tehdä tai kokea. Ikääntyminen voi valaista uusia mahdollisuuksia ja kirkastaa tai muuttaa aiemmin elämässä tärkeänä pidettyjä asioita ja kantavia arvoja.  

Elämänkokemuksen mukanaan tuomaa arvokasta henkistä pääomaa voidaan kutsua myös elämäntaidoksi. Elämäntaito auttaa ihmistä kohtaamaan eletyn elämänsä, vastaamaan myönteisellä tavalla nykyisyyden haasteisiin ja katsomaan rohkeasti tulevaan. Ikääntyessä elämään sisältyvät pakot ja ristiriidat kenties vähenevät, mutta siitä huolimatta taito elää omannäköistä, arvojensa mukaista elämää ja sietää toisinaan myös ristiriitoja on tärkeää. ”Elämänviisauden kartuttaminen ja elämäntaitojen opettelu jatkuu halki elämän”, toteaa Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin, jolla on pitkä kokemus työstä ikäihmisten parissa. 

Tarkoituksellisesta elämästä

Se, mistä kukin ammentaa elämän tarkoituksellisuutta, vaihtelee kulloistenkin voimavarojen ja elämäntilanteiden mukaan. Iän myötä olisi olennaista hyväksyä, että merkitykselliset asiat, pelot ja haaveet saattavat ajan myötä muuttua: osa ennen tärkeinä pidetyistä asioista voi menettää kokonaan merkityksensä tai toisaalta saada aivan uuden painoarvon elämässä.

Tarkoituksettomuuden tunteet ovat yleisiä silloin, kun ihmisen ei tarvitse ponnistella perustarpeiden, kuten toimeentulon, ruoan tai asumisen suhteen. Tarkoituksettomuus voi näyttäytyä hyvin erilaisilla tavoilla, esimerkiksi alakulona, toivottomuutena, ahdistuneisuutena, turtumisena tai vihamielisyytenä itseä tai toisia ihmisiä kohtaan. Myös vastuusta ja odotuksista vapautumiseen liittyvät elämänmuutokset, kuten eläkkeelle jääminen, omaishoitosuhteen päättyminen tai helppohoitoisempaan asuntoon muutto saattavat jättää elämään tyhjiön.

Ellei henkistä tyhjiötä kykene täyttämään tarkoituksellisuuden kokemuksia tuottavilla asioilla, uhkana on sen täyttäminen hyvinvoinnille haitallisilla tavoilla. Monet tukeutuvat pinnallisiin, välitöntä nautintoa tarjoaviin asioihin kuten epäterveelliseen ruokaan, uhkapeleihin, päihteisiin taikka ryhtyvät ahnehtimaan elämyksiä, rahaa tai tavaraa ylenpalttisesti. Tällaiset pinnalliset asiat saattavat täyttää tyhjiön hetkellisesti, mutta ne eivät kuitenkaan tuota pysyvää onnea tai rauhaa.

Toisin kuin moni kuvittelee, tarkoituksellinen elämä ei välttämättä ole synonyymi helpolle ja huolettomalle elämälle. On vain luonnollista, että pitkän elämän varrella ihminen tulee kohdanneeksi erilaisia ongelmia, sairauksia ja menetyksiä, mutta näiden ei tarvitse tehdä elämästä tarkoituksetonta. Usein nimenomaan haasteiden ja vaikeuksien keskellä löydämme itsestämme voimavaroja, joita emme tienneet omaavamme. Vaikeat ajat ovat myös usein niitä, jotka opettavat meitä eniten ja tarjoavat perspektiiviä siitä, mikä elämässä todella merkitsee.

Negatiiviset tuntemukset voimavaroiksi

Ikääntymiseen liitetään herkästi mielikuva seesteisyydestä ja nostalgisista menneiden muisteluista ja sitä pidetään aikana, jolloin voi nauttia omista aikaansaannoksistaan. Aina menneisyyden tapahtumat eivät ole hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lähteitä, eivätkä muistot ajan kultaamia. Jokaisen elämään kuuluu väistämättä asioita, joista ei voi olla ylpeä tai joiden olisi toivonut menevän toisin. Kuten edellä mainittiin, epäonnistumiset ja pettymykset eivät kuitenkaan merkitse sitä, että elämä olisi mennyt jotenkin pieleen tai että menneiden tarvitsisi määritellä nykyisyyttä tai tulevaa.

Menneisyyden negatiivisiin kokemuksiin takertuminen kuluttaa voimia ja synkentää ajatuksia enemmän kuin moni ymmärtääkään. Pettymykset, loukkaantumiset ja syyllisyys kerryttävät vähitellen ja salakavalasti henkistä kuormaa. Mitä enemmän henkistä painolastia kertyy, sitä raskaampaa elämästä tulee. Monesti henkiset taakat oireilevat myös fyysisesti esimerkiksi univaikeuksien, jännitys- ja kiputilojen tai yleisen uupumuksen kautta.

Kielteiset tunteet, kuten viha, katkeruus ja pettymys tai kokemus väärinkohtelusta, kuluttavat pitkään jatkuessaan ihmisen elinvoimaa. Siksi on tärkeä kysyä, miten paljon ja kuinka pitkään antaa koetun vääryyden tai omien virheidensä kahlita elämäänsä. Anteeksianto ja irti päästäminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että ihminen voi vapautua mielen hyvinvointia heikentävistä kielteisistä tunteista. Anteeksi voi antaa toiselle ihmiselle, itselleen tai elämälle yleensä. Kaikkea tapahtunutta ei voi eikä tarvitse hyväksyä, mutta silti menneistä voi opetella päästämään irti ainakin oman itsensä ja hyvinvointinsa takia.

Henkinen joustovara ja myönteisyys

Myönteisten ajatusten vahvistaminen suhteessa itseen, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan suojaa ihmistä erilaisten elämänvaiheiden ja ikääntymisen haasteiden kohtaamisessa. Näkökulmaansa voi aina vaihtaa ja myönteisten ajatusten osuutta elämässä on mahdollista lisätä. Tämä vaatii rohkeutta tarkastella asioita uudessa valossa ja tahdonvoimaa rakentaa ja ylläpitää uudenlaisia mielen hyvinvointia edistäviä ajatusmalleja.

Lähtökohtana myönteisten ajatusten vahvistamiselle on herkkyys tunnistaa oma perusasennoitumisensa ja huomata, miten se ohjaa omia havaintoja, tulkintoja ja valintoja. Millaisiin asioihin huomiosi muissa ihmisissä tai elämän haasteissa yleensä kiinnittyy – pettymyksiin vai ilonaiheisiin? Haikailetko menetetyn perään vai koetko kiitollisuutta siitä, mitä olet saanut? Jokaisella on varmasti kertynyt elämän varrella aiheita niin katkeruuteen kuin kiitollisuuteenkin. Kuten My Sundelin kokee: ”On jokaisen oma valinta, mihin asenteeseen kiinnittyy.”

Yksi suuri ikääntymiseen liittyvä haaste on se, että iän myötä ei välttämättä pysty enää tekemään kaikkea, mihin on aiemmin tottunut. Kun ihminen tekee parhaansa, kokee hän yleensä onnistumisia ja tyydytyksen tunteita. Parhaansa tekemiseen liittyy kuitenkin omien rajoitteidensa tunnistaminen, ja iän myötä jokaisen on päivitettävä vaatimustasoaan suhteessa muuttuviin voimavaroihin. Sen sijaan, että keskittyy suremaan sitä, mitä ei enää voi tehdä, huomion kiinnittäminen jäljellä oleviin tai mahdollisiin uusiin mahdollisuuksiin auttaa tunnistamaan oman arvonsa. Itsensä puutteineen hyväksyvä ihminen kantaa vastuun elämänsä valinnoista ja kykenee myös nauramaan lempeästi itselleen, mikä on tarpeellista ja tervehdyttävää.

Terveyden, toimintakyvyn ja elämäntilanteen muutokset vaativat siis ihmistä arvioimaan uudelleen, mistä tarkoituksen lähteitä voi löytää. Elämään arvokasta sisältöä tuovien asioiden ei suinkaan tarvitse olla suuria ja käänteentekeviä. Ne voivat olla hyvinkin arkipäiväistä tekemistä, toimimista, elämysten kokemista tai mielen hyvinvointia tukevan asennoitumistavan löytämistä.

Elämänkokemuksen myötä ymmärrys ja armeliaisuus muita ihmisiä sekä itseä kohtaan useimmiten lisääntyy. Raskaistakin kokemuksista voi löytää kallisarvoisia opetuksia ja omasta rohkeudesta ja selviytymiskyvystä voi kokea ylpeyttä. Olennaista ei ole se, mitä sinulle on menneisyydessä tapahtunut, vaan miten annat kokemiesi asioiden vaikuttaa elämääsi tänään.

Lähteet

Heikkinen R-L (2008) Kokemuksellinen vanheneminen. Teoksessa E Heikkinen, T Rantanen (toim.) Gerontologia. Helsinki: Duodecim, 213–222.

Jokinen P, Laine M, Fried S, Heimonen S (2012) Elämänkokemus voimavarana ja mielen hyvinvoinnin peruskivenä. Vanhustyö 1:42–43.

Tie toivoon ja tarkoitukseen, logoterapian perusteita (2005) Helsinki: Kirjapaja

Kuva: Shutterstock

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Seniorihoiva Oy
Suomen Seniorihoiva Oy
Mannerheimintie 12 B
00100 Helsinki

010 324 9000https://suomenseniorihoiva.fi

Suomen Seniorihoiva Oy on täysin kotimainen hoiva-alan kasvuyritys, jonka tehtävänä on rikastaa senioreiden elämää. Yritys on perustettu vuonna 2013 ja toimii viidellä paikkakunnalla. Tulevaisuudessa yritys pyrkii olemaan merkittävä kotimainen sote-palveluiden tuottaja. www.suomenseniorihoiva.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Seniorihoiva Oy

Suomen Seniorihoiva suosittelee lisää panostuksia kotihoitoon31.1.2019 07:35:00 EETTiedote

Suomen Seniorihoivalla ollaan seurattu viime päivien mediakeskustelua kaksijakoisin tunnelmin. Yhtiö suhtautuu hyvin vakavasti hoiva-alaa koskeviin laatu- ja turvallisuuspuutteisiin. Yhtiö haluaa kuitenkin muistuttaa, että nimenomaan kotihoitoa tekevät yritykset ovat eri asemassa hoivakotien kanssa. Alalla on lisäksi lukuisia eettisellä pohjalla toimivia yksityisiä yrityksiä, joissa henkilöstömitoitukset ovat kunnossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme