Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän EU-prioriteetit tulevalle hallitukselle – Suomen on puolustettava reilua kilpailua sisämarkkinoilla ja maailmalla

13.3.2023 00:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa
Suomen elinkeinoelämä kantaa huolta reilun markkinatalouden tulevaisuudesta, kun EU on etenemässä yhä valtiovetoisempaan suuntaan muun muassa valtiontukien muodossa. On tärkeää vahvistaa Euroopan omavaraisuutta keskeisillä talouden ja tuotannon sektoreilla, mutta se ei saa ajaa EU:ta protektionismiin. Ensi vuonna alkavalla uudella lainsäädäntökaudella tarvitaan vahvat panostukset yritysten aitoon kilpailukykyyn sekä EU:n investointiympäristön vetovoimaan.

Suomen uuden hallituksen on päästävä ensi töinään vaikuttamaan EU:n uuteen suuntaan, sillä Brysselissä pohjustetaan jo täysillä vuonna 2024 alkavaa Euroopan komission uutta kautta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut omat ehdotuksensa seuraavan hallitusohjelman EU-prioriteeteiksi.

Samaan aikaan kun Suomessa keskitytään eduskuntavaaleihin, EU:ssa puhaltavat vahvat valtiojohtoisuuden tuulet. Riskinä on, että julkisen vallan roolia ollaan kasvattamassa aidon markkinaehtoisuuden kustannuksella. Tämä on heijastunut myös EU:n valtiontukisääntöjä koskevaan valmisteluun.

Euroopan kilpailukykyä ei voida rakentaa valtiontukien varaan, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Valtiontuille on erityistilanteissa oma paikkansa, mutta niiden ylimitoitettu käyttö ei aja Suomen eikä myöskään Euroopan etua. EU:n sisämarkkinoiden tasainen pelikenttä vaarantuu, jos jäsenmaat lähtevät kilpailemaan valtiontuilla. Tämä on vakava kehityssuunta Suomelle, jonka viennistä lähes 60 prosenttia menee EU-maihin.”

Valtiontuet tulisi toteuttaa niin, että ne vääristävät markkinoita mahdollisimman vähän. Niitä koskevien joustojen tulisi olla tarkasti fokusoituja ja vain väliaikaisia. Tähän nähden komissio menee huolestuttavaan suuntaan, kun se viime torstaina päätti höllentää valtiontukisääntöjä nyt jo kolmannen kerran.   

”Nyt komissio sallii EU-maiden kasvattaa vihreään talouteen liittyviä valtiontukia vuoden 2025 loppuun asti, mikä on liian pitkä aika. Uhkana on myös se, että valtiontukien joustot jäävät pysyvästi päälle, mikä rapauttaisi selvästi sisämarkkinoiden toimintaa. ”

Olennaista olisi tukien viisas kohdentaminen. Nyt komissio kuitenkin sallii EU-maiden antaa investointitukea esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantomuotoihin, kuten tuulivoimaan, jotka etenevät jo markkinaehtoisestikin, eivätkä tukia tarvitse.

Valtiontuet maailmalla ja Suomessa

Valtiontukien kasvattaminen ja omien kotimarkkinoiden suojaaminen protektionistisilla keinoilla ovat maailmanlaajuinen kehityssuunta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tämä on tuplahaaste viennistä elävälle Suomelle. Valopilkkujakin Jyri Häkämies näkee:

”Nyt on toivoa siitä, että EU ja Yhdysvallat voivat löytää ratkaisuja presidentti Bidenin vihreän elvytyksen eli IRA-ohjelman pelisääntöihin. Tavoitteena on, että IRA:n kotimaisuusvaatimukset koskisivat mahdollisimman vähäisessä määrin eurooppalaisyrityksiä.Tämä olisi Suomellekin tärkeää, sillä Yhdysvallat on meille juuri nyt poikkeuksellisten mahdollisuuksien vientimarkkina.” 

Suomen itsensä tulee olla pragmaattinen valtiontukien hyödyntämisessä, arvioi Häkämies:

”On syytä huomata, että Suomi on nyt poikkeamassa yhä enemmän valtavirrasta: meillä julkisen keskustelun fokus on yritystukien leikkaamisessa, mutta muualla suunta on päinvastainen. Eurooppalaisen valtiontukihöllennyksen jatkuessa myös kotimaan tukipolitiikassa tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta yrityksillemme ei aiheudu kilpailuhaittaa muihin EU-maihin nähden.”

EK esittää Suomen seuraavalle hallitukselle kuutta kansallisen EU-vaikuttamisen prioriteettia

  1. EU-maat ottavat vahvempaa vastuuta oman taloutensa kestävyydestä. EU keskittyy asioihin, joita on perusteltua hoitaa unionin tasolla. Finanssisääntelyyn malttia.
  2. Pidetään EU yhtenäisenä Ukrainan tukemisessa – vahvistetaan Euroopan puolustusta.
  3. Strateginen autonomia etenee – Suomen päätettävä mitä haluaa ja vaikutettava kokoaan suuremmin.
  4. Sääntöpohjaista vapaakauppaa puolustetaan sekä ajetaan avointa ja reilua kilpailua maailmanlaajuisesti – EU:n valtiontukien maksamisessa vältetään ylilyönnit.
  5. Suomen logistinen sijainti, talviolosuhteet ja pitkät sisäiset välimatkat huomioidaan EU-valmistelussa ja -päätöksenteossa.
  6. Jatketaan EU:n kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa, kilpailukyky samalla huomioiden.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (satu.toivonen@ek.fi, puh. 040 8212 097).
Johtava asiantuntija Päivi Wood, puh. 050 478 3990, etunimi.sukunimi@ek.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote

Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni

Hiilen talteenotto on tärkeä lisätyökalu ilmastopolitiikkaan ja keino luoda Suomeen uusi kasvuala11.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erinomaisena hallituksen päätöstä vauhdittaa hiilidioksidin talteenottoa tuntuvin investointipanostuksin. Päästövähennyksiä on kiihdytettävä, mutta samalla on tartuttava uusiin teknologioihin kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Oikeilla kannusteilla ja infraa rakentamalla Suomi nousee hiilen hyödyntämisen edelläkävijäksi, kun uusi toimiala on siirtymässä Euroopassa pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan. Päästövähennykset ovat jatkossakin ensisijainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien panos. Samalla on tunnustettava tosiasia: pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Kuten YK:n tuore UNEP-raporttikin hiljattain totesi, ilmastokriisi on syvenemässä ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja on karkaamassa. Kun päästöjä ei saada riittävän nopeasti alas, negatiivisten päästöjen eli ilmakehästä poistettavan hiilen rooli kasvaa. Tämä korostaa uusien teknologioiden merkitystä

EK:n viestit EU:n ilmastokomissaarille: Päästökaupan päätöksissä huomioitava ilmaston etu ja puhtaan talouden investoinnit2.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK:

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye