Energiajuomien käyttö on yleistynyt: Joka neljäs suomalaisnuori käyttää energiajuomia viikoittain

Suomalaisnuorten viikoittainen energiajuomien käyttö oli 6 % yleisempää vuonna 2018 kuin vuonna 2014. Erityisesti tyttöjen ja 15-vuotiaiden osuudet kasvoivat. Vuonna 2018 puolet nuorista käytti energiajuomia, 24 % käytti niitä viikoittain ja 26 % harvemmin kuin viikoittain. Viikoittainen energiajuomien käyttö oli yleisempää pojilla (32 prosenttia) tyttöihin (17 prosenttia) verrattuna, ja 15-vuotiailla (28 prosenttia) 13-vuotiaisiin (21 prosenttia) verrattuna.

Aikaisemmissa tutkimuksissa energiajuomien käyttöön on yhdistetty haitallisia terveysvaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on muun muassa suosittanut, että vähittäiskaupat rajaisivat energiajuomien myynnin yli 15-vuotiaille, ja niiden myynnin rajoittamista on esitetty useiden poliittisten tahojen toimesta.

- Samaan aikaan kun pohditaan ostamisen rajoittamista nuorilta, on pyrittävä myös ymmärtämään energiajuomien käyttöä ilmiönä ja tunnistamaan niiden käytön taustalla vaikuttavia tekijöitä, väitöskirjatutkija Maija Puupponen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Pojat käyttävät energiajuomia tyttöjä yleisemmin, mutta tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä.

- Yhtenä vaikuttimena tyttöjen energiajuomien käytön lisääntymiselle saattaa olla, että markkinointi on muuttunut. Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu nuorten kokevan, että juomien markkinointia kohdistetaan joko pojille tai tytöille, mainonta on kuitenkin hyödyntänyt erityisesti maskuliinisuuteen liitettyjä tekijöitä. Markkinoille on tullut uusia, kaikille kuluttajille kohdennettuja energiajuomabrändejä, Puupponen pohtii.

Energiajuomien viikoittainen käyttö yleistä nuorilla, joilla heikompi koulumenestys, terveyden lukutaito ja vanhempien valvonta

Tulokset osoittivat energiajuomien viikoittaisen käytön olevan yleisempää nuorilla, joiden koulumenestys ja terveyden lukutaito olivat heikompia kuin muiden saman ikäisten. Myös 15-vuotiaiden koulutusorientaatio näkyi energiajuomien käytössä. Vuonna 2018 ammatilliseen koulutukseen aikovista 15-vuotiaista 46 prosenttia käytti energiajuomia viikoittain, kun vastaava osuus lukioon aikovilla oli 18 prosenttia. Ero ryhmien välillä kasvoi mittausvuosien välillä.

- Kansainvälisissä selvityksissä on havaittu, että nuorilla saattaa olla puutteita energiajuomiin liittyvässä tietämyksessä. Olisikin panostettava nuorten terveyteen liittyvän osaamisen eli terveyden lukutaidon kehittämiseen energiajuomien osalta. Tämä on mahdollista esimerkiksi kouluissa terveystiedon tunneilla. Harmillisesti ammatillisissa toisen asteen opinnoissa terveystieto oppiaineen asema on heikentynyt vuosien saatossa, mikä saattaa kasvattaa eroa nuorten välillä entisestään, Puupponen sanoo.

Perheen varallisuus ei ollut merkittävästi yhteydessä viikoittaiseen energiajuomien käyttöön. Sen sijaan vanhempien rooli oli tärkeä. Kun nuori koki, että vanhempien valvonta oli vähäistä, oli energiajuomien viikoittainen käyttö yleisempää kuin silloin, kun nuori koki valvontaa olevan perheessä kohtalaisesti tai paljon.Tutkimuksessa koetulla vanhempien valvonnalla tarkoitettiin nuoren näkemystä siitä, kuinka paljon vanhempi tai huoltaja tietää, miten ja kenen kanssa nuori viettää vapaa-aikaa ja mihin käyttää esimerkiksi rahaa.

- On erittäin tärkeää, että kodeissa keskustellaan energiajuomien käytöstä nuoren kanssa perustellen, miksi juomia ei suositella nuorelle. Tässä edellytyksenä on, että myös vanhemmilla on ajantasaista ja oikeaa tietoa energiajuomista, Puupponen jatkaa.

International Journal of Public Health -lehdessä julkaistu tutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC)-tutkimusta (suom. WHO-Koululaistutkimus, www.hbsc.org), Suomen osalta tutkimuksesta vastaavat tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Puupponen M, Tynjälä J, Tolvanen A, Välimaa R & Paakkari L. (2021) Energy Drink Consumption Among Finnish Adolescents: Prevalence, Associated Background Factors, Individual Resources, and Family Factors. Int J Public Health 66:620268. doi: 10.3389/ijph.2021.620268