Jyväskylän yliopisto

Energiajuomien käyttö on yleistynyt: Joka neljäs suomalaisnuori käyttää energiajuomia viikoittain

Jaa

Tuoreen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan yläkoululaisten energiajuomien käyttö on yleistynyt. Viikoittain energiajuomia nauttivat etenkin pojat sekä nuoret, joilla oli alhainen koulumenestys ja terveyden lukutaito tai jotka kokivat perheen valvonnan vähäiseksi. Tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä.

13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä. Kuva: Shutterstock
13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä. Kuva: Shutterstock

Suomalaisnuorten viikoittainen energiajuomien käyttö oli 6 % yleisempää vuonna 2018 kuin vuonna 2014. Erityisesti tyttöjen ja 15-vuotiaiden osuudet kasvoivat. Vuonna 2018 puolet nuorista käytti energiajuomia, 24 % käytti niitä viikoittain ja 26 % harvemmin kuin viikoittain. Viikoittainen energiajuomien käyttö oli yleisempää pojilla (32 prosenttia) tyttöihin (17 prosenttia) verrattuna, ja 15-vuotiailla (28 prosenttia) 13-vuotiaisiin (21 prosenttia) verrattuna.

Aikaisemmissa tutkimuksissa energiajuomien käyttöön on yhdistetty haitallisia terveysvaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on muun muassa suosittanut, että vähittäiskaupat rajaisivat energiajuomien myynnin yli 15-vuotiaille, ja niiden myynnin rajoittamista on esitetty useiden poliittisten tahojen toimesta.

- Samaan aikaan kun pohditaan ostamisen rajoittamista nuorilta, on pyrittävä myös ymmärtämään energiajuomien käyttöä ilmiönä ja tunnistamaan niiden käytön taustalla vaikuttavia tekijöitä, väitöskirjatutkija Maija Puupponen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Pojat käyttävät energiajuomia tyttöjä yleisemmin, mutta tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä.

- Yhtenä vaikuttimena tyttöjen energiajuomien käytön lisääntymiselle saattaa olla, että markkinointi on muuttunut. Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu nuorten kokevan, että juomien markkinointia kohdistetaan joko pojille tai tytöille, mainonta on kuitenkin hyödyntänyt erityisesti maskuliinisuuteen liitettyjä tekijöitä. Markkinoille on tullut uusia, kaikille kuluttajille kohdennettuja energiajuomabrändejä, Puupponen pohtii.

Energiajuomien viikoittainen käyttö yleistä nuorilla, joilla heikompi koulumenestys, terveyden lukutaito ja vanhempien valvonta

Tulokset osoittivat energiajuomien viikoittaisen käytön olevan yleisempää nuorilla, joiden koulumenestys ja terveyden lukutaito olivat heikompia kuin muiden saman ikäisten. Myös 15-vuotiaiden koulutusorientaatio näkyi energiajuomien käytössä. Vuonna 2018 ammatilliseen koulutukseen aikovista 15-vuotiaista 46 prosenttia käytti energiajuomia viikoittain, kun vastaava osuus lukioon aikovilla oli 18 prosenttia. Ero ryhmien välillä kasvoi mittausvuosien välillä.

- Kansainvälisissä selvityksissä on havaittu, että nuorilla saattaa olla puutteita energiajuomiin liittyvässä tietämyksessä. Olisikin panostettava nuorten terveyteen liittyvän osaamisen eli terveyden lukutaidon kehittämiseen energiajuomien osalta. Tämä on mahdollista esimerkiksi kouluissa terveystiedon tunneilla. Harmillisesti ammatillisissa toisen asteen opinnoissa terveystieto oppiaineen asema on heikentynyt vuosien saatossa, mikä saattaa kasvattaa eroa nuorten välillä entisestään, Puupponen sanoo.

Perheen varallisuus ei ollut merkittävästi yhteydessä viikoittaiseen energiajuomien käyttöön. Sen sijaan vanhempien rooli oli tärkeä. Kun nuori koki, että vanhempien valvonta oli vähäistä, oli energiajuomien viikoittainen käyttö yleisempää kuin silloin, kun nuori koki valvontaa olevan perheessä kohtalaisesti tai paljon.Tutkimuksessa koetulla vanhempien valvonnalla tarkoitettiin nuoren näkemystä siitä, kuinka paljon vanhempi tai huoltaja tietää, miten ja kenen kanssa nuori viettää vapaa-aikaa ja mihin käyttää esimerkiksi rahaa.

- On erittäin tärkeää, että kodeissa keskustellaan energiajuomien käytöstä nuoren kanssa perustellen, miksi juomia ei suositella nuorelle. Tässä edellytyksenä on, että myös vanhemmilla on ajantasaista ja oikeaa tietoa energiajuomista, Puupponen jatkaa.

International Journal of Public Health -lehdessä julkaistu tutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC)-tutkimusta (suom. WHO-Koululaistutkimus, www.hbsc.org), Suomen osalta tutkimuksesta vastaavat tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Puupponen M, Tynjälä J, Tolvanen A, Välimaa R & Paakkari L. (2021) Energy Drink Consumption Among Finnish Adolescents: Prevalence, Associated Background Factors, Individual Resources, and Family Factors. Int J Public Health 66:620268. doi: 10.3389/ijph.2021.620268

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Maija Puupponen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406642016, maija.puupponen@jyu.fi

Kuvat

13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä. Kuva: Shutterstock
13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2018 välillä. Kuva: Shutterstock
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme