Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla
Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen viljely alkoi Konneveden tutkimusasemalla syksyllä 2016. Sinne tuotiin Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkuyksilöitä kuntoutettavaksi allasruokinnalla. Kahden vuoden kokeilujen jälkeen tutkimusasemalla olosuhteet saatiin kehitettyä "lemmenlomaksi", sillä lisääntymisensä luonnossa jo lopettaneet raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018.
Toukat tartutettiin kehittymään isäntäkalojen, lohen ja taimenen, poikasten kiduksille, missä ne ovat kehittyneet nyt lähes 11 kuukauden ajan.
Nyt ne ovat kypsyneet ja valmiita irrottautumaan kaloista, jolloin niistä tulee raakun poikasia. Ensimmäiset Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakun poikaset syntyivät tällä tavalla heinäkuun alussa.
Tutkijat keräävät kooltaan pikkuiset, 0,3-0,5 millimetrin mittaiset raakun poikaset talteen, ja ryhtyvät kasvattamaan poikasia syöttämällä niille kasviplanktonia. Ne on kasvatettava laboratoriossa 0,5-1 cm kokoon, ennen kuin ne ovat tarpeeksi vahvoja palautettavaksi luontoon. Tutkimusryhmän johtajan, Jyväskylän yliopiston professorin Jouni Taskisen mukaan tämä voi vaatia 2-3 vuoden pituisen hoito- ja ruokintaurakan.
"Todella hieno ja liikuttava hetki kun näin ensimmäiset elinkelpoiset pikkuraakut ’vilkuttamassa’ petrimaljalla. Tätä hetkeä on odotettu syksystä 2016. On mahtavaa ja palkitsevaa, että pitkäjänteinen ja kova työ tuottaa tuloksia, kertoo tutkimusavustaja Hanna Suonia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Mustionjoen raakkukanta on puolittunut 2010-luvun kuluessa
Tutkijat selvittivät Suomen eteläisimmän raakkujoen, Mustionjoen tilanteen sukeltamalla toukokuussa 2019. Sukellukset tehtiin Åminneforsin alapuolella, missä sijaitsee kolme neljäsosaa koko joen raakkukannasta.
"Åminneforsin raakkupopulaatiossa on tällä hetkellä noin 850 yksilöä. Vuonna 2016 kannan koko oli lähes 1000 raakkua, kun se vielä vuonna 2010 oli noin 2000 raakkua, kertoo sukelluslaskentaa johtanut FM Panu Oulasvirta Alleco OY:stä.
”Tulos antaa synkän kuvan raakkujen tulevaisuudesta. Mustionjoessa on pienet esiintymät myös Karjaan ja Junkarsborgin alueella, mutta niissä raakkujen väheneminen on aikaisemmissa laskennoissa ollut vielä nopeampaa kuin täällä Åminneforsissa, toteaa Oulasvirta.
Mustionjoen raakkumäärä on vähentynyt ainakin puoleen – jos ei ylikin – yhdeksässä vuodessa. Samoin Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 50000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön. Nämä ovat lajin kannalta erittäin huolestuttavia tietoja, painottaa professori Taskinen.
"Simpukoiden väheneminen kertoo jokien tilan heikkenemisestä, sillä raakku on herkkä laji. Lisäksi molemmissa joissa raakkujen lisääntyminen on loppunut; ne eivät enää tuota toukkia. Raakkujen väheneminen on huono asia koko joen kannalta. Simpukoilla on tärkeä rooli vesiekosysteemissä, sillä tehokkaina suodattajina ne puhdistavat vettä, sanoo Taskinen.
Jokien elinympäristöä pitää parantaa ennen poikasten palauttamista luontoon
Ennen kuin raakut voidaan palauttaa luontoon, olosuhteet kotijoessa pitäisi saada kuntoon veden laadun, lohikalojen määrän ja liettyneen pohjasoran suhteen.
”Tällä hetkellä ne ovat esimerkiksi Mustionjoessa ja Ähtävänjoessa suuria haasteita, mutta työtä jokien elinympäristön parantamiseksi ja lohikalakantojen palauttamiseksi on jatkettava määrätietoisesti. Myös tutkimustyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi jatketaan, jotta raakut pärjäisivät Etelä-Suomessa muuallakin kuin laboratoriossa, sanoo Jouni Taskinen.
"Keinokasvatus on välttämätön välivaihe raakun suojelutyössä ja antaa toivoa uhanalaisten raakkupopulaatioiden pelastumisesta sukupuutolta”, arvioi Taskinen.
Tavoitteena on viedä osa Konneveden tutkimusasemalla tuotetuista raakunpoikasista jatkokasvatukseen Norjaan Austevollin kasvatuslaitokseen heinä-elokuun taitteessa.
Siirto-operaatio on osa EU Life Freshabit-hankketta ja esimerkki kansainvälistä yhteistyöstä simpukoiden suojelututkimuksessa.
"Tällä tavalla pienennämme myös riskejä, kun viljelytoiminta jakautuu kahteen paikkaan", valottaa professori Taskinen.
Tutkimusta ovat rahoittaneet EU Life, Tuuliaisen säätiö, von Julinin säätiö, WWF, EKOenergian ympäristörahasto, Suomen luonnonsuojelun säätiö ja Ympäristöministeriö.
Tiedotusvälineiden edustajilla on mahdollisuus tulla tutustumaan raakun poikasten kasvatustoimintaan Konneveden tutkimusasemalle sopimalla asiasta etukäteen Jouni Taskisen tai Hanna Suonian kanssa. Poikasten Norjan-matkan lähtöpäivä varmistuu myöhemmin, mikäli haluat tulla tutustumaan lähtöpäivänä, varmista aikataulu Jouni Taskiselta tai Hanna Suonialta.
Lisätietoja:
Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@jyu.fi, p. 040 355 8094,
Tutkimusavustaja Hanna Suonia, Jyväskylän yliopisto, hanna.m.suonia@student.jyu.fi, p. 040 7777 566,
Tutkija Panu Oulasvirta, Alleco Oy, panu.oulasvirta@alleco.fi, p. 045 6790 301
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme