Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla
Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen viljely alkoi Konneveden tutkimusasemalla syksyllä 2016. Sinne tuotiin Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkuyksilöitä kuntoutettavaksi allasruokinnalla. Kahden vuoden kokeilujen jälkeen tutkimusasemalla olosuhteet saatiin kehitettyä "lemmenlomaksi", sillä lisääntymisensä luonnossa jo lopettaneet raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018.
Toukat tartutettiin kehittymään isäntäkalojen, lohen ja taimenen, poikasten kiduksille, missä ne ovat kehittyneet nyt lähes 11 kuukauden ajan.
Nyt ne ovat kypsyneet ja valmiita irrottautumaan kaloista, jolloin niistä tulee raakun poikasia. Ensimmäiset Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakun poikaset syntyivät tällä tavalla heinäkuun alussa.
Tutkijat keräävät kooltaan pikkuiset, 0,3-0,5 millimetrin mittaiset raakun poikaset talteen, ja ryhtyvät kasvattamaan poikasia syöttämällä niille kasviplanktonia. Ne on kasvatettava laboratoriossa 0,5-1 cm kokoon, ennen kuin ne ovat tarpeeksi vahvoja palautettavaksi luontoon. Tutkimusryhmän johtajan, Jyväskylän yliopiston professorin Jouni Taskisen mukaan tämä voi vaatia 2-3 vuoden pituisen hoito- ja ruokintaurakan.
"Todella hieno ja liikuttava hetki kun näin ensimmäiset elinkelpoiset pikkuraakut ’vilkuttamassa’ petrimaljalla. Tätä hetkeä on odotettu syksystä 2016. On mahtavaa ja palkitsevaa, että pitkäjänteinen ja kova työ tuottaa tuloksia, kertoo tutkimusavustaja Hanna Suonia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Mustionjoen raakkukanta on puolittunut 2010-luvun kuluessa
Tutkijat selvittivät Suomen eteläisimmän raakkujoen, Mustionjoen tilanteen sukeltamalla toukokuussa 2019. Sukellukset tehtiin Åminneforsin alapuolella, missä sijaitsee kolme neljäsosaa koko joen raakkukannasta.
"Åminneforsin raakkupopulaatiossa on tällä hetkellä noin 850 yksilöä. Vuonna 2016 kannan koko oli lähes 1000 raakkua, kun se vielä vuonna 2010 oli noin 2000 raakkua, kertoo sukelluslaskentaa johtanut FM Panu Oulasvirta Alleco OY:stä.
”Tulos antaa synkän kuvan raakkujen tulevaisuudesta. Mustionjoessa on pienet esiintymät myös Karjaan ja Junkarsborgin alueella, mutta niissä raakkujen väheneminen on aikaisemmissa laskennoissa ollut vielä nopeampaa kuin täällä Åminneforsissa, toteaa Oulasvirta.
Mustionjoen raakkumäärä on vähentynyt ainakin puoleen – jos ei ylikin – yhdeksässä vuodessa. Samoin Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 50000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön. Nämä ovat lajin kannalta erittäin huolestuttavia tietoja, painottaa professori Taskinen.
"Simpukoiden väheneminen kertoo jokien tilan heikkenemisestä, sillä raakku on herkkä laji. Lisäksi molemmissa joissa raakkujen lisääntyminen on loppunut; ne eivät enää tuota toukkia. Raakkujen väheneminen on huono asia koko joen kannalta. Simpukoilla on tärkeä rooli vesiekosysteemissä, sillä tehokkaina suodattajina ne puhdistavat vettä, sanoo Taskinen.
Jokien elinympäristöä pitää parantaa ennen poikasten palauttamista luontoon
Ennen kuin raakut voidaan palauttaa luontoon, olosuhteet kotijoessa pitäisi saada kuntoon veden laadun, lohikalojen määrän ja liettyneen pohjasoran suhteen.
”Tällä hetkellä ne ovat esimerkiksi Mustionjoessa ja Ähtävänjoessa suuria haasteita, mutta työtä jokien elinympäristön parantamiseksi ja lohikalakantojen palauttamiseksi on jatkettava määrätietoisesti. Myös tutkimustyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi jatketaan, jotta raakut pärjäisivät Etelä-Suomessa muuallakin kuin laboratoriossa, sanoo Jouni Taskinen.
"Keinokasvatus on välttämätön välivaihe raakun suojelutyössä ja antaa toivoa uhanalaisten raakkupopulaatioiden pelastumisesta sukupuutolta”, arvioi Taskinen.
Tavoitteena on viedä osa Konneveden tutkimusasemalla tuotetuista raakunpoikasista jatkokasvatukseen Norjaan Austevollin kasvatuslaitokseen heinä-elokuun taitteessa.
Siirto-operaatio on osa EU Life Freshabit-hankketta ja esimerkki kansainvälistä yhteistyöstä simpukoiden suojelututkimuksessa.
"Tällä tavalla pienennämme myös riskejä, kun viljelytoiminta jakautuu kahteen paikkaan", valottaa professori Taskinen.
Tutkimusta ovat rahoittaneet EU Life, Tuuliaisen säätiö, von Julinin säätiö, WWF, EKOenergian ympäristörahasto, Suomen luonnonsuojelun säätiö ja Ympäristöministeriö.
Tiedotusvälineiden edustajilla on mahdollisuus tulla tutustumaan raakun poikasten kasvatustoimintaan Konneveden tutkimusasemalle sopimalla asiasta etukäteen Jouni Taskisen tai Hanna Suonian kanssa. Poikasten Norjan-matkan lähtöpäivä varmistuu myöhemmin, mikäli haluat tulla tutustumaan lähtöpäivänä, varmista aikataulu Jouni Taskiselta tai Hanna Suonialta.
Lisätietoja:
Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@jyu.fi, p. 040 355 8094,
Tutkimusavustaja Hanna Suonia, Jyväskylän yliopisto, hanna.m.suonia@student.jyu.fi, p. 040 7777 566,
Tutkija Panu Oulasvirta, Alleco Oy, panu.oulasvirta@alleco.fi, p. 045 6790 301
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme