Esimerkkiperheet 2021–2023: Lapset supistavat tuloeroja ja muokkaavat inflaatiota
Tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta. Tänä vuonna julkistamme myös esimerkkiperheportaalin, jonka käyttäjä voi tuottaa perheitä kuvaavia graafisia esityksiä. Sovelluksessa käyttäjä voi myös valita palkansaajaperheiden lasten lukumäärän. Lasten lukumäärän kasvaessa tuloerot kaventuvat ja pienituloisen yksinhuoltajan kohtaama inflaatiovauhti supistuu jonkin verran.
Palkansaajaperheiden ansiokehityksen on aiemmissa esimerkkiperhelaskelmissa oletettu vastaavan PT:n talousennusteen mukaista ansiotasoindeksikehitystä. Ansiotasoindeksiin vaikuttaa säilyvien työpaikkojen palkkatason muutosten ohella myös syntyvien ja häviävien työpaikkojen palkkataso, ja nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa työmarkkinoille syntyy paljon uusia työpaikkoja, ansiotasoindeksin muutokset eivät välttämättä kuvaa oikein säilyvien työpaikkojen keskimääräisiä palkkojen muutoksia. Käyttämässämme mallissa palkansaajaperheiden ansiokehitys muodostuu jonkin verran ansiotasoindeksin muutosta suuremmaksi.
Työmarkkinatukea saavat työttömät olivat viime vuonna oikeutettuja epidemiakorvaukseen, mikä näkyy kuluvana vuonna tulojen supistumisena. Myös eläkeläispariskunnan ansiokehitys jää tänä vuonna poikkeuksellisen heikoksi kansaneläkeindeksin ja työeläkeindeksin vähäisestä kasvusta johtuen.
Soteuudistuksessa käyttöön otettavien uusien hyvinvointialueiden on kaavailtu aloittavan toimintansa 1.1.2023. Samassa yhteydessä kunnallisvero alenee ja valtionvero nousee. Vuoden 2023 osalta laskelmassamme on oletettu, että hallituksen tavoitteiden mukaisesti soteuudistuksen aiheuttama verotulojen saajan muutos ei itsessään lisää tai kevennä perheiden verorasitusta.
Käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2021–23 prosentuaalisesti eniten hyvätuloisen perheen ja vähiten työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla. Aikavälillä 2012–23 työmarkkinatukea saavan työttömän tulot ovat kuitenkin kasvaneet prosentuaalisesti eniten ja hyvätuloisen perheen vähiten.
Eläkeläispariskunnan kulutuskorin hinta kasvaa lähivuosina eniten ja toimihenkilöperheen vähiten. Toimihenkilöperhe on esimerkkiperheistämme ainoa, jolla on asuntolainaa, ja sen kohtaamaa inflaatiovauhtia alentaa asuntolainojen alhainen korkotaso.
Pidemmän aikavälin ostovoimavertailussa vuokralla asumisen omistusasumista nopeampi hintojen nousu alentaa vuokralla asuvien – kahden yksin asuvan työttömän, yksinhuoltajaperheen ja työntekijäperheen – ostovoimaa kolmeen muuhun perheeseen verrattuna. Ennusteessamme omistusasumisen kustannusten kasvu kiihtyy kuitenkin suunnilleen samansuuruiseksi vuokrien kasvun kanssa. Myös ostovoimaa prosentuaalinen kasvu on silti lähivuosina vahvinta hyvätuloisen perheen ja heikointa työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Kiemaennustepäällikkö, tutkimuskoordinaattori
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labour.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.
Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta9.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 08:05:39 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme