Esimerkkiperheet 2021–2023: Lapset supistavat tuloeroja ja muokkaavat inflaatiota

Tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta. Tänä vuonna julkistamme myös esi­merkkiperheportaalin, jonka käyttäjä voi tuottaa perheitä kuvaavia graafisia esityksiä. Sovellukses­sa käyttäjä voi myös valita palkansaajaperheiden lasten lukumäärän. Lasten lukumäärän kasvaessa tuloerot kaventuvat ja pienituloisen yksinhuoltajan kohtaama inflaatiovauhti supistuu jonkin verran. 

Palkansaajaperheiden ansiokehityksen on aiemmissa esimerkkiperhelaskelmissa oletettu vastaavan PT:n talousennusteen mukaista ansiotasoindeksikehitystä. Ansiotasoindeksiin vaikuttaa säilyvien työpaikkojen palkkatason muutosten ohella myös syntyvien ja häviävien työpaikkojen palkkataso, ja nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa työmarkkinoille syntyy paljon uusia työpaikkoja, ansiotasoindeksin muutokset eivät välttämättä kuvaa oikein säilyvien työpaikkojen keskimääräisiä palkkojen muutoksia. Käyttämässämme mallissa palkansaajaperheiden ansiokehitys muodostuu jonkin verran ansiotasoindeksin muutosta suuremmaksi.

Työmarkkinatukea saavat työttömät olivat viime vuonna oikeutettuja epidemiakorvaukseen, mikä näkyy kuluvana vuonna tulojen supistumisena. Myös eläkeläispariskunnan ansiokehitys jää tänä vuonna poikkeuksellisen heikoksi kansaneläkeindeksin ja työeläkeindeksin vähäisestä kasvusta johtuen.

Soteuudistuksessa käyttöön otettavien uusien hyvinvointialueiden on kaavailtu aloittavan toi­mintansa 1.1.2023. Samassa yhteydessä kun­nallisvero alenee ja valtionvero nousee. Vuoden 2023 osalta laskelmassamme on oletettu, että hallituksen tavoitteiden mukaisesti soteuu­distuksen aiheuttama verotulojen saajan muutos ei itsessään lisää tai kevennä perheiden verorasitusta.

Käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2021–23 prosentuaalisesti eniten hyvä­tuloisen perheen ja vähiten työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla. Aikavälillä 2012–23 työmarkkinatukea saavan työttömän tulot ovat kuitenkin kasvaneet prosentuaalisesti eniten ja hyvätuloisen perheen vähiten.

Eläkeläispariskunnan kulutuskorin hinta kasvaa lähivuosina eniten ja toimihenkilöperheen vä­hiten. Toimihenkilöperhe on esimerkkiperheis­tämme ainoa, jolla on asuntolainaa, ja sen koh­taamaa inflaatiovauhtia alentaa asuntolainojen alhainen korkotaso.

Pidemmän aikavälin ostovoimavertailussa vuok­ralla asumisen omistusasumista nopeampi hin­tojen nousu alentaa vuokralla asuvien – kahden yksin asuvan työttömän, yksinhuoltajaperheen ja työntekijäperheen – ostovoimaa kolmeen muu­hun perheeseen verrattuna.  Ennusteessamme omistusasumisen kus­tannusten kasvu kiihtyy kuitenkin suunnilleen samansuu­ruiseksi vuokrien kasvun kanssa. Myös ostovoimaa prosentuaalinen kasvu on silti lähivuosina vah­vinta hyvätuloisen perheen ja heikointa työmark­kinatukea saavan työttömän kohdalla.