Espoo kehittää eettisiä pelisääntöjä tekoälyn käytölle

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä, elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta perustettu Tekoälyaika-ohjelma on yksi Espoon uusista verkostoista. Tekoälyn vastuullisuuden edistäminen on yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista, ja tätä viedään nyt konkreettisesti eteenpäin Etiikkahaasteen kautta. Mukaan on lähtenyt reilun kuukauden aikana lähes 40 organisaatiota, joista suurin osa on suomalaisia pörssiyhtiöitä. Julkishallinnon organisaatioista mukana on Espoon kaupungin lisäksi Verohallinto, Business Finland ja Väestörekisterikeskus.

Espoon kaupunki on mukana yhtenä perustajana maailman suurimman teknologia-alan järjestön IEEE:n uudessa hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisesti laajalti hyväksytyt prosessit ja sertifikaatit tekoälyn eettiselle soveltamiselle. Työstä odotetaan ensimmäisiä serfikaatteja vuoden 2019 aikana.

IEEE:n hanketta johtaa espoolaisen yrityksen Saidot.ai:n toimitusjohtaja ja Tekoälyaika-ohjelman Etiikka-työryhmän puheenjohtaja Meeri Haataja. Hankkeeseen ovat lähteneet Espoon ja Saidot.ai:n lisäksi Accenture, Combient, Vega Systems, VERSES, H5, Wienin kaupunki sekä Suomen valtiovarainministeriö.

Lisäksi Espoon kaupunki on mukana Saidot.ai:n vetämässä verkostossa, jossa luodaan teknistä tunnistetta eli id:tä tekoälylle. Tarkoituksena on luoda näkyvyys siihen, missä, miten ja kenen toimesta kyseinen algoritmi eli koodinpätkä on kehitetty ja mihin sitä voi käyttää.

– Niin algoritmien tunnisteisiin kuin laajemmin etiikkaan liittyvä kehitystyö tuo kaivattua vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa esimerkiksi Espoon kaupunki voi valvoa, mihin kaupungin kehittämää algoritmiä käytetään, kertoo Espoon kaupungin data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen.

Pelisäännöt ja avoimuus hälventävät pelkoja

Tekoälyn hyödyntämisestä ja hyödyistä puhutaan nyt kaikkialla, mutta samalla siihen liitetään paljon uhkia ja pelkoja etenkin, kun myös julkishallinto, jolla on paljon asiakasdataa, kehittää tekoälyä yleensä yksityisten yritysten kanssa. Tietosuoja- ja tietoturva-asiat huolettavat ymmärrettävästi.

– Kuntalaiset haluavat tietoa, mihin heidän tietojaan käytetään. Vastaamme tähän paitsi luomalla tekoälylle eettiset pelisäännöt, myös viestimällä niistä avoimesti. Samalla vähennämme julkishallinnon asiantuntijoiden pelkoa lähteä kehittämään palveluja tekoälyn tukemana, Espoon kaupungin palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen toteaa.

Osallistuminen Tekoälyaika-ohjelmaan ja IEEE:n verkoston toimintaan ovat jatkumoa pitkäjänteiselle tekoälyn kehittämistyölle Espoossa. Keväällä Espoo liittyi Suomen tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI:n jäseneksi (Finnish Center for Artificial Intelligence). Ensimmäisiä mittavia espoolaisia tekoälykokeiluja oli alkukesästä päättynyt, ohjelmisto- ja palveluyritys Tiedon kanssa toteutettu tekoälykokeilu ennakoivien palvelupolkujen rakentamiseksi.