Espoon kaupungin tilinpäätös 2018

”Kesällä 2018 Espoo nimettiin maailman älykkäimmäksi yhteisöksi kansainvälisen Intelligent Community Awards kilpailussa, jonka teema oli datan hyödyntäminen ihmislähtöisessä palvelujen kehittämisessä.  Syksyllä Espoo kutsuttiin YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoiteohjelmaa toteuttavaksi edelläkävijäkaupungiksi. Espoo on sitoutunut siihen, että YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta saavutetaan vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi Espoo valittiin vuoden kirjastokaupungiksi ja EMMA nimettiin vuoden museoksi 2018”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä luettelee saavutuksia.

Espoo on voimakkaasti kasvava kaupunki, väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 283 944 henkeä. Väestö kasvoi vuoden 2018 aikana 4900 hengellä. Väestöennusteen mukaan väestö jatkaa kasvua noin 4 700 asukkaan vuosivauhtia. Espoon väestörakenne muuttuu vanhempien ikäluokkien sekä vieraskielisten määrän kasvaessa, mikä haastaa kaupungin palvelujen järjestämisen ja talouden kestävän kehityksen tulevina vuosina. 

Verotulojen osalta vuosi oli haastava

Suomen talous oli korkeasuhdanteessa, työllisyys parani ja rakentaminen jatkui ennätyskorkealla tasolla, mutta verotulot yhteensä kasvoivat Espoossa vain 12 miljoonalla eurolla eli 0,8 prosenttia vuoteen 2017 nähden.  Verotulot kehittyivät heikosti koko Suomessa vuoden 2017 verotukseen tehdyistä oikaisuista ja Kiky-sopimuksesta johtuen.

Kaupungin toimintakatteen alijäämä kasvoi yli 2,5 prosentilla, mikä ylitti verotulojen kasvun. Vuosikate laski edellistä vuodesta 35 miljoonalla eurolla ja toteutui 195 miljoonan euron tasolla. Tilikauden tulokseksi muodostui 34,4 miljoonaa euroa. Käyttötalous oli ylijäämäinen, mutta ei riittänyt korvaus- ja kasvuinvestointien rahoittamiseen. Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 72 prosenttia ja pitkäaikainen lainakanta ilman konsernitilin saldoa kasvoi edelleen 45 miljoonalla eurolla. Espoolaisten maksamia kunnallisveroja tasattiin muualle Suomeen 170 miljoonaa euroa.

Espoon tase pysyi vahvana. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluvut paranivat ja pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärä pieneni vuodesta 2017. Espoon kaupungin kaikki talouden tunnusluvut ovat kohtuullisia verrattuna Suomen kuntakenttään.

Espoo investoi kestävään kasvuun

Länsimetron toisen vaiheen ja uusien asemanseutujen infran rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen jatkuu kiivaana vuoteen 2023 asti ja kaupunkiradan rakentamista Leppävaarasta Espoon keskukseen edistetään, jotta Espoon kaupungilla on valmius aloittaa toteutus heti valtion päätösten jälkeen. Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne antaa mahdollisuuden rakentaa kestävää monipuolista asumista, kaupunkikeskuksiin tukeutuvaa älykästä palvelujärjestelmää, Espoon parasta innovaatioympäristöä sekä älykästä ketjutettua liikennejärjestelmää.

Kaupunki investoi kunnallistekniikan rakentamiseen 158 miljoonaa euroa ja toimitilojen rakentamiseen noin 50 miljoonaa euroa. Investointeja tehtiin rahoituserät huomioiden yhteensä 270,5 miljoonaa euroa vuonna 2018.

”Espoo toteuttaa Koulut kuntoon – ohjelmaa, jonka tavoitteena on järjestää turvalliset tilat oppimiseen ja varhaiskasvatukseen. Toimitilojen kustannusvaikuttavuutta kehitetään alueellisilla tilatarkasteluilla, uudella projektiyhtiömallilla rakennutettavilla viidellä koulu- ja viidellä päiväkotikiinteistöllä sekä parantamalla kestävästi tilankäytön tehokkuutta”, Mäkelä sanoo.

Kaupungin kehittäminen kasvattaa konsernin lainakantaa

Espoon taloutta on tarkasteltava konsernitasolla, sillä suuri osa kaupungin investoinneista tehdään tytäryhtiöissä. Yhtiömuodossa investoitiin yhteensä noin 187 miljoonalla eurolla mm. länsimetron I ja II- vaiheeseen, koulurakennuksiin ja Espoon Asuntojen vuokra-asuntotuotantoon. Investoinnit kasvattivat konsernin lainakannan noin 3 503 miljoonaan euroon, mikä on 12 336 euroa asukasta kohden. Konsernin omavaraisuusaste laski 40,5 prosenttiin vuonna 2018. 

”Espoon tavoitteena on olla taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä kaupunki. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisesti keskeistä on kaupungin tulorahoituskyvyn ja vuosikatteen vahvistaminen, investointitason rajaaminen ja kaupunkikonsernin lainakannan kasvun pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä”, Jukka Mäkelä sanoo.

Lisätietoja:

kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, p. 046 8773953

taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo, p.043 8269139