Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: virus varjostaa vielä kevättä, loppuvuosi on jo valoisampi

Jaa

Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etla ennustaa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Vienti ja kulutus tukevat kasvua, ja ensi vuonna vienti saakin kunnolla vauhtia palveluviennin elpymisestä. Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Jos rokotteet etenevät, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna jopa merkittävästi, toteaa Etla tänään julkaistussa suhdanne-ennusteessaan.

Etlan ennuste tiivistettynä:

  • Kokonaistuotanto kasvaa 3 prosenttia tänä vuonna ja 2,4 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2023 Etla ennustaa 1,7 prosentin kasvua.
  • Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia, ensi vuonna jopa 7 prosenttia kun myös palveluvienti voimistuu.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia. Kulutuksen elpyminen on kuitenkin riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi.
  • Investoinnit kasvavat tänä vuonna alle 2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.
  • Talouskasvun suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Rokotekattavuus voi kehittyä odotuksia hitaammin, ja virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa.
  • Työttömyys alenee tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi Etla ennustaa 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia. Hallituksen työllisyystavoite jää näillä tiedoin saavuttamatta, vuonna 2023 työllisyysaste on 73 prosenttia.
  • Julkistalouden tasapaino paranee hieman talouskasvun ja tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämä on 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuonna 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen velan suhde bkt:hen kuitenkin kasvaa.

Synkän vuoden jälkeen maailmantalous kasvaa

Maailmantalous toipuu tänä vuonna liki 6 prosentin kasvuvauhtiin. Viime vuonna maailmantalous supistui 3,5 prosenttia – eli yhtä paljon kuin toisen maailmansodan viimeisenä vuonna. Elpymistä avittaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys, mutta tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on rokotteen kehittäminen ennätysajassa. Riittävä rokotekattavuus saavutetaan globaalisti vasta ensi vuonna, joten palveluiden elpyminen siirtyy monessa maassa loppuvuoteen tai ensi vuodelle. Ensi vuodelle ennustamme 4 prosentin kasvua maailmantalouteen.

Kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa: 6,3 prosenttia. Bidenin hallinnon uusi 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketti nostaa päätösperäisen elvytyksen jo yli 25 prosenttiin bkt:sta. Euroalueella kasvu jää hitaammaksi rokotekattavuuden hitaan edistymisen takia, myös päätösperäinen elvytys jää jälkeen Yhdysvalloista. Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022. Suurimmat miinukset kirjattiin viime vuonna Etelä-Euroopan talouksissa: Espanja -11, Italia -8,8 ja Ranska -8,3 prosenttia. Näissä maissa nähdäänkin hyviä kasvulukuja tämän vuoden toisella puoliskolla, kun matkailu helpottuu.

750 miljardin euron suuruinen EU:n elpymisväline kiihdyttää EU-maiden kasvua ennustejaksolla keskimäärin vain joitakin prosentin kymmenyksiä.

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 8 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin. Ensi vuodelle ennustamme Kiinaan vajaan 6 prosentin kasvua.

Talouden näkymissä on edelleen useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin virusmuunnoksiin. Myös maailmankaupan näkymissä on riskejä mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteissa. Lisäksi julkisen velan korkeat tasot ja niihin liittyvät epäsuorat riskit tietyissä euromaissa muodostavat epävarmuutta lähivuosille. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti.

Suomessa luvassa valoisampi loppuvuosi

Suomen bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 prosenttia, yksityinen kulutus jopa 4,9 prosenttia. Vienti väheni 6,3 prosenttia ja tuonti 6,6 prosenttia. Viime vuoden bkt-tiedot ovat koronavuoden takia tällä kertaa tavallista epävarmemmalla pohjalla.

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta, koska rokotekattavuus etenee odotettua hitaammin ja heikentää yksityisen kulutuksen näkymiä. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 2,4 prosenttia ja vuodelle 2023 ennustamme 1,7 prosentin kasvua.

- Rokotekattavuus nousee koko ajan, nyt jo yli 11 prosenttia Suomen aikuisväestöstä alkaa olla rokotettuja. Tilanteen pitäisi edelleen parantua huomattavasti huhti-kesäkuussa, kun rokotepula alkaa helpottaa. Niinpä edessä on alkuvuotta selvästi valoisampi loppuvuosi niin talouden kuin terveydenkin kannalta, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Yksityisen kulutuksen merkitys kasvulle on suuri, se kasvaa noin 2,5 prosenttia tänä vuonna, kun epidemian aiheuttamat rajoitukset poistuvat asteittain kesän kuluessa. Ensi vuonna Etla ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan jo yli 4,5 prosenttia. Inflaatio kiihtyy vain hieman.

Vienti vetää - ja ensi vuonna palveluvientikin

Vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia ja ensi vuonna jo yli 7 prosenttia. Palveluvienti romahti viime vuonna jopa 15 prosenttia, joten sen toipumiseen on vielä matkaa. Tänä vuonna erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa voimakkaasti. Autoteollisuuden kysyntätilanne on erittäin hyvä, ja telakoilta luovutetaan kuluvana vuonna iso risteilijä sekä kaksi pienempää alusta.

Ensi vuonna vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä, samalla kun saavutettu rokotekattavuus mahdollistaa myös turismin voimakkaan elpymisen. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa 15 prosenttia ensi vuonna. Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa kuitenkin viennin elpymistä.

Investointihorros päättyy, työllisyystavoite tuskin toteutuu

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa yritysten kone- ja laiteinvestointien selvä lisääntyminen. Vuonna 2022 investointien kasvu voimistuu hieman, 2,4 prosenttiin.

Työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin: työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen mukaan vain 7,8 prosenttiin. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 29 000 henkilöllä kasvun painottuessa vuoden toiseen puoliskoon. Työttömyys laskee tänä vuonna 7,5 prosenttiin ja työllisyysaste keskimäärin 72,3 prosenttiin.

Ensi vuonna työllisyysasteen odotetaan paranevan 72,8 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa, kun heidän lukumääränsä pienenee. Osaavan työvoiman saatavuus on suurempi este kasvulle jo ensi vuonna. Etla ennustaa, että Suomen työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin - eli ilman uusia merkittäviä työllisyystoimia Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite jää toteutumatta.

- Kun koronapandemia alkaa pian hellittää, on Suomessakin hyvä kääntää katse vanhoihin haasteisiimme. Pandemian aiheuttamat kustannukset tuovat niihinkin oman lisänsä. Suomen julkinen velka on nousemassa lähelle 70 prosenttia bkt:stä tänä vuonna, kun ennen pandemiaa oltiin noin 60 prosentin tasolla. Samalla kustannuskilpailukykymme heikkenee keskeisiin kilpailijamaihimme nähden. Tarvitaan toimia, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 15.3. klo 9:30 alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkaisun tekstit pdf-tiedostoina. Suhdanne-ennusteen ohella julkaisu sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista: Ville Kaitila kirjoittaa Suomen kustannuskilpailukyvyn ja viennin kehityksestä ja Jetro Anttonen ekonometrisistä malleista, asiantuntijaennusteista sekä ennuste-epävarmuudesta. Erityisteemana Päivi Puonti käy läpi Marinin ja Sipilän hallitusten työllisyystoimien toteutumista ja vaikutusarvioita.

Liitteenä kuviot (2 kpl).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Lataa
Lataa
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote

Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme