Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: hallitus vienyt kehysmenettelyltä uskottavuuden, nyt pitää määrittää velkatavoite ja menojen enimmäistaso

Jaa
Marinin hallituksen kesken hallituskauden kasvattama menokehys uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta, varoittaa Etla. Erityisen haitallista on, kun menokehysten nostaminen tehdään nousukaudella ja menoja lisätään samaan aikaan EU:n elpymispaketilla. Hallituksen toimintatapa herättää huolen myös siitä, että halu palata koronakriisin jälkeen kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin heikkenee. Suomen kehysmenettelylle pitääkin nyt määritellä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys koko julkiselle taloudelle, esitetään maanantaina julkaistavassa Etla Muistiossa.
Muistion ovat kirjoittaneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkija Päivi Puonti.
Muistion ovat kirjoittaneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkija Päivi Puonti.

Finanssipolitiikalla tasataan suhdanteita ja varjellaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Onnistunut finanssipolitiikka lisää taloudellista aktiviteettia laskusuhdanteissa ja luo uutta elvytysvaraa noususuhdanteissa. Pitkällä aikavälillä julkisen sektorin on kyettävä kattamaan menot tuloilla.

Tällä vaalikaudella valtion menokehyksen, ja laajemmin finanssipolitiikan tavoitteiden, noudattamisessa on epäonnistuttu. Näin arvioivat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti 24.5. julkaistavassa selvityksessään Finanssipolitiikka seilaa ilman ankkuria (Etla Muistio 96). Marinin hallituksen kesken hallituskauden nostama menokehys uhkaa viedä koko kehysmenettelyltä uskottavuuden – etenkin kun se on tehty nousukaudella, tutkijat varoittavat.

– Käytännössä hallitus on keskittynyt lähinnä suhdannepolitiikkaan sekä joukkoon erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Finanssipolitiikan viritys näyttäytyy näiden toimien koordinoimattomana lopputulemana, mikä tarkoittaa elvytyksen jatkumista nousukaudella ja julkisen talouden kestävyysnäkökulman laiminlyöntiä. Tämänkaltainen politiikka tuhoaa Suomen tulevaisuuden, Etlan Kangasharju toteaa.

Suomen kehysmenettelylle olisi määriteltävä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys, joka kattaa koko julkisen sektorin, esittää Etla. Ilman kestävää rahoituspohjaa pysyvät menolisäykset joudutaan rahoittamaan velalla pysyvästi, eivätkä päätökset edistä hallituksen tavoitetta taittaa velkasuhde vuoteen 2025 mennessä. Kun menokehys on aidosti sitova, pakottaa se poliittiset päättäjät asettamaan menokohteita tärkeysjärjestykseen eli uudelleenkohdentamaan niitä kehyksen sisällä.

Miksi finanssipolitiikassa on epäonnistuttu?

Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin olematonta jo toista kymmentä vuotta, koska työikäinen väestö vähenee eikä tarvittavia rakenneuudistuksia ole tehty.

– Nykyisen hallituksen aikana ja etenkin koronakriisin myötä julkisen talouden tilanne on kuitenkin heikompi kuin koskaan sitten 1970-luvun, mikä käy ilmi, kun tarkastelee suhdanteista ja korkomenoista puhdistettuja tilastoja. Sopeuttaminen ei ole onnistunut, joten velan suhde talouden kokoon ei ole päässyt laskemaan 1990-luvun lopun tapaan, tutkimusjohtaja Tero Kuusi huomauttaa.

Heikkeneekö hallituksen halu palata myös sitovampiin EU-sääntöihin?

Menokehyksen lisäksi Suomen finanssipolitiikkaa ohjaavat myös koko julkista taloutta koskevat EU:n finanssipoliittiset säännöt. Sekä menokehys että EU:n säännöt otettiin koronakriisissä pois käytöstä eikä kotimaiseen menokehykseen palata tällä hallituskaudella. EU-säännöstö täytyy puolestaan kokonaan uudistaa ennen uudelleen käynnistämistä, ja keskustelu siitä on vasta alkamassa.

Suomen hallituksen nykyinen toimintatapa ja menokehyksen kasvattaminen herättääkin tutkijoiden mukaan huolen siitä, että halu palata kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin voi myös heiketä. Tämä on erityisen ongelmallista, koska päätökset julkista taloutta vahvistavista rakenteellisista uudistuksista ovat olleet riittämättömiä.

– Jo 2019 pysyvät menot olivat kasvamassa liian suuriksi suhteessa tuloihin ja ilman koronaa Suomi oli vaarassa joutua merkittävän poikkeaman menettelyyn. Kotimaisia sääntöjä on tarkasteltava kriittisesti ja parannettava niiden toimivuutta. Suomen finanssipolitiikan kestävyyttä ei voi jättää jäsenmaiden poliittisen kompromissin seurauksena uudistettujen EU-sääntöjen varaan. Tärkeintä on määritellä velkatavoite, josta menojen enimmäistaso johdetaan, painottaa Etlan tutkija Päivi Puonti.

 

Liite 1: Kangasharju Aki, Kuusi Tero & Puonti Päivi: Finanssipolitiikka seilaa ilman ankkuria (Etla Muistio 96)

Liite 2: Suomen suhdannekorjatut julkiset menot ja tulot suhteessa potentiaaliseen bkt:hen, %

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Muistion ovat kirjoittaneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkija Päivi Puonti.
Muistion ovat kirjoittaneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkija Päivi Puonti.
Lataa
Suomen suhdannekorjatut julkiset menot ja tulot suhteessa potentiaaliseen bkt:hen, %
Suomen suhdannekorjatut julkiset menot ja tulot suhteessa potentiaaliseen bkt:hen, %
Lataa
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Lataa
Etlan tutkija Päivi Puonti
Etlan tutkija Päivi Puonti
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye