Etla: hallitus vienyt kehysmenettelyltä uskottavuuden, nyt pitää määrittää velkatavoite ja menojen enimmäistaso
Marinin hallituksen kesken hallituskauden kasvattama menokehys uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta, varoittaa Etla. Erityisen haitallista on, kun menokehysten nostaminen tehdään nousukaudella ja menoja lisätään samaan aikaan EU:n elpymispaketilla. Hallituksen toimintatapa herättää huolen myös siitä, että halu palata koronakriisin jälkeen kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin heikkenee. Suomen kehysmenettelylle pitääkin nyt määritellä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys koko julkiselle taloudelle, esitetään maanantaina julkaistavassa Etla Muistiossa.
Finanssipolitiikalla tasataan suhdanteita ja varjellaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Onnistunut finanssipolitiikka lisää taloudellista aktiviteettia laskusuhdanteissa ja luo uutta elvytysvaraa noususuhdanteissa. Pitkällä aikavälillä julkisen sektorin on kyettävä kattamaan menot tuloilla.
Tällä vaalikaudella valtion menokehyksen, ja laajemmin finanssipolitiikan tavoitteiden, noudattamisessa on epäonnistuttu. Näin arvioivat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti 24.5. julkaistavassa selvityksessään Finanssipolitiikka seilaa ilman ankkuria (Etla Muistio 96). Marinin hallituksen kesken hallituskauden nostama menokehys uhkaa viedä koko kehysmenettelyltä uskottavuuden – etenkin kun se on tehty nousukaudella, tutkijat varoittavat.
– Käytännössä hallitus on keskittynyt lähinnä suhdannepolitiikkaan sekä joukkoon erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Finanssipolitiikan viritys näyttäytyy näiden toimien koordinoimattomana lopputulemana, mikä tarkoittaa elvytyksen jatkumista nousukaudella ja julkisen talouden kestävyysnäkökulman laiminlyöntiä. Tämänkaltainen politiikka tuhoaa Suomen tulevaisuuden, Etlan Kangasharju toteaa.
Suomen kehysmenettelylle olisi määriteltävä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys, joka kattaa koko julkisen sektorin, esittää Etla. Ilman kestävää rahoituspohjaa pysyvät menolisäykset joudutaan rahoittamaan velalla pysyvästi, eivätkä päätökset edistä hallituksen tavoitetta taittaa velkasuhde vuoteen 2025 mennessä. Kun menokehys on aidosti sitova, pakottaa se poliittiset päättäjät asettamaan menokohteita tärkeysjärjestykseen eli uudelleenkohdentamaan niitä kehyksen sisällä.
Miksi finanssipolitiikassa on epäonnistuttu?
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin olematonta jo toista kymmentä vuotta, koska työikäinen väestö vähenee eikä tarvittavia rakenneuudistuksia ole tehty.
– Nykyisen hallituksen aikana ja etenkin koronakriisin myötä julkisen talouden tilanne on kuitenkin heikompi kuin koskaan sitten 1970-luvun, mikä käy ilmi, kun tarkastelee suhdanteista ja korkomenoista puhdistettuja tilastoja. Sopeuttaminen ei ole onnistunut, joten velan suhde talouden kokoon ei ole päässyt laskemaan 1990-luvun lopun tapaan, tutkimusjohtaja Tero Kuusi huomauttaa.
Heikkeneekö hallituksen halu palata myös sitovampiin EU-sääntöihin?
Menokehyksen lisäksi Suomen finanssipolitiikkaa ohjaavat myös koko julkista taloutta koskevat EU:n finanssipoliittiset säännöt. Sekä menokehys että EU:n säännöt otettiin koronakriisissä pois käytöstä eikä kotimaiseen menokehykseen palata tällä hallituskaudella. EU-säännöstö täytyy puolestaan kokonaan uudistaa ennen uudelleen käynnistämistä, ja keskustelu siitä on vasta alkamassa.
Suomen hallituksen nykyinen toimintatapa ja menokehyksen kasvattaminen herättääkin tutkijoiden mukaan huolen siitä, että halu palata kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin voi myös heiketä. Tämä on erityisen ongelmallista, koska päätökset julkista taloutta vahvistavista rakenteellisista uudistuksista ovat olleet riittämättömiä.
– Jo 2019 pysyvät menot olivat kasvamassa liian suuriksi suhteessa tuloihin ja ilman koronaa Suomi oli vaarassa joutua merkittävän poikkeaman menettelyyn. Kotimaisia sääntöjä on tarkasteltava kriittisesti ja parannettava niiden toimivuutta. Suomen finanssipolitiikan kestävyyttä ei voi jättää jäsenmaiden poliittisen kompromissin seurauksena uudistettujen EU-sääntöjen varaan. Tärkeintä on määritellä velkatavoite, josta menojen enimmäistaso johdetaan, painottaa Etlan tutkija Päivi Puonti.
Liite 1: Kangasharju Aki, Kuusi Tero & Puonti Päivi: Finanssipolitiikka seilaa ilman ankkuria (Etla Muistio 96)
Liite 2: Suomen suhdannekorjatut julkiset menot ja tulot suhteessa potentiaaliseen bkt:hen, %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiPäivi PuontiTutkija, ETLA
Puh:+358 44 4650 177paivi.puonti@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote
Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.
Etla: Teknologinen kehitys myllää työelämää – kokonaisten ammattien katoaminen on kuitenkin epätodennäköistä7.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Teknologinen kehitys muokkaa eri ammattien työnkuvaa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja tulisi katoamaan. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan teknologinen kehitys vaikuttaa ennen muuta ammattien tehtäväsisältöihin, samalla kehitys voi myös luoda kokonaan uusia työtehtäviä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu robotisaation vaikutusten osuvan kipeimmin nuoriin tehdastyöntekijöihin. Suomen kaltaisessa avotaloudessa on myös mahdollista, että teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.
Etla: korona runteli raskaimmin hotelli- ja ravintola-alaa sekä matkustamista, mutta elpyminen alkaa kesän jälkeen ja vie muutaman vuoden26.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
COVID-19 -pandemiasta kärsivät Suomessa viime vuonna eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetuksen ja varastoinnin toimiala, kulkuneuvoja valmistava teollisuus sekä graafinen teollisuus, mitattuna tuotannon supistumisella. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan hotelli- ja ravintola-ala romahti liki 30 prosenttia, mutta tilanne alkaa parantua jo kesän mittaan, tosin hitaasti. Myös kuljetuksen 17 prosentin pudotus oli historiallinen. Matkustajaliiketoiminta alkaa elpyä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpyminen vie muutaman vuoden, arvioi Etla.
Tuore tutkimus: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua19.5.2021 09:00:36 EEST | Tiedote
Väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua. Tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevaan työvoimaan ja julkiseen talouteen. Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla.
Etla päivitti paperiteollisuuden toimialaennusteen: paperin vienti jää tänä vuonna alle 2019 tason ja vähenee edelleen lähivuosina11.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen paperiteollisuuden vienti vähenee tänä vuonna noin kolme prosenttia ja ensi vuonna vielä lisää, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Lasku on seurausta paperin kysynnän kansainvälisestä heikentymisestä sekä tuotantokapasiteetin muutoksista Suomessa. Kartongin ja sellun vienti kuitenkin jatkaa kasvuaan, joten koko toimialan vientimäärän arvioidaan jälleen kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2023. Paperiteollisuuden työllisyys kuitenkin jatkaa supistumistaan lähivuosina.
Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote
Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme