Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta
Suomen ja Euroopan teknologinen riippuvuus suurvalloista on uudessa kilpailuympäristössä osoittautumassa riskiksi. Geoekonomisen kilpailun kiihtyminen korostuu erityisesti kriittisillä sektoreilla, kuten ICT-alalla, jossa kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat onnistuneet saamaan etulyöntiaseman.
Suomi on jäänyt jälkeen maailman teknologisesta eturintamasta monilla tieto- ja viestintäteknologian alueilla – kuten muukin Eurooppa. Datajätit ovat kasvattaneet erikoistumistaan erityisesti henkilödatan keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin liittyvissä teknologioissa. Tämä ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI), Etlan ja VTT:n alkuvuodesta julkaistusta valtioneuvoston kanslian rahoittamasta tutkimuksesta “Europe Facing Geoeconomics: Assessing the EU’s and Finland’s Risks and Options in the Technological Rivalry”. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia geoekonomisia riskejä Euroopalle, ja erityisesti Suomelle, sekä pohtimaan mahdollisia sopeutustoimia.
Suomella on kuitenkin yhä suhteellista etua monien uusien ICT-teknologioiden kehittämisessä ja teknologioiden käytössä, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
‒ Vaikka Suomen suhteellinen teknologinen etu on heikentynyt verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin mahdollisuuksia ja potentiaalia on edelleen. Potentiaalia on esimerkiksi tekoälyn ja datan hyödyntämisessä, jossa olemme Euroopan kärkikastia – erityisesti suurten suomalaisten teollisuusyritysten joukossa, Koski toteaa.
Etlan Kosken mukaan etumatkaa ei kannata hukata. Nyt tulisi pohtia tarkoin, minkälaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle tarjoavat jo käytettävissä olevat datavarannot sekä osalle yrityksistä avautuvat globaalien teknologiajättien datat, ja minkälaisia investointeja ne vaativat. EU-parlamentin vastikään hyväksymä ja näillä näkymin vuoden 2024 alkupuolella sovellettavaksi tuleva Digimarkkina-asetus (DMA) velvoittaa datajättejä jakamaan alustojensa dataa niitä käyttävien eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Tämä avaa mahdollisuuksia monille yrityksille.
Osaaminen myös geoekonomisen kilpailun ytimessä
Uudenlainen kilpailuympäristö tarkoittaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin edellyttää panostuksia osaamiseen ja teknologioihin, joita tarvitaan datan hyödyntämiseen.
‒ Kamppailu osaajista on äärimmäisen tiukkaa. Suomalaisten yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen riittävästi osaajia. Investoinnit t&k-toimintaan ja eturintaman osaamiseen keskeisillä teknologia-aloilla on yksi keino lisätä Suomen kiinnostavuutta, Etlan Heli Koski pohtii.
Wigell Mikael, Deschryvere Matthias, Fjäder Christian, Helwig Niklas, Kaitila Ville, Koski Heli, Seilonen Josi & Suominen Arho: Europe Facing Geoeconomics: Assessing Finland’s and the EU’s Risks and Options in the Technological Rivalry (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:12). Helmikuussa julkaistu tutkimus on Ulkopoliittisen instituutin, Etlan ja VTT:n laatima.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040-052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme