Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta

11.7.2022 08:45:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomen ja Euroopan teknologinen riippuvuus suurvalloista on uudessa kilpailuympäristössä osoittautumassa riskiksi. Geoekonomisen kilpailun kiihtyminen korostuu erityisesti kriittisillä sektoreilla, kuten ICT-alalla, jossa kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat onnistuneet saamaan etulyöntiaseman.

Suomi on jäänyt jälkeen maailman teknologisesta eturintamasta monilla tieto- ja viestintäteknologian alueilla – kuten muukin Eurooppa. Datajätit ovat kasvattaneet erikoistumistaan erityisesti henkilödatan keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin liittyvissä teknologioissa. Tämä ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI), Etlan ja VTT:n alkuvuodesta julkaistusta valtioneuvoston kanslian rahoittamasta tutkimuksestaEurope Facing Geoeconomics: Assessing the EU’s and Finland’s Risks and Options in the Technological Rivalry”. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia geoekonomisia riskejä Euroopalle, ja erityisesti Suomelle, sekä pohtimaan mahdollisia sopeutustoimia.

Suomella on kuitenkin yhä suhteellista etua monien uusien ICT-teknologioiden kehittämisessä ja teknologioiden käytössä, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Vaikka Suomen suhteellinen teknologinen etu on heikentynyt verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin mahdollisuuksia ja potentiaalia on edelleen. Potentiaalia on esimerkiksi tekoälyn ja datan hyödyntämisessä, jossa olemme Euroopan kärkikastia – erityisesti suurten suomalaisten teollisuusyritysten joukossa, Koski toteaa.

Etlan Kosken mukaan etumatkaa ei kannata hukata. Nyt tulisi pohtia tarkoin, minkälaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle tarjoavat jo käytettävissä olevat datavarannot sekä osalle yrityksistä avautuvat globaalien teknologiajättien datat, ja minkälaisia investointeja ne vaativat. EU-parlamentin vastikään hyväksymä ja näillä näkymin vuoden 2024 alkupuolella sovellettavaksi tuleva Digimarkkina-asetus (DMA) velvoittaa datajättejä jakamaan alustojensa dataa niitä käyttävien eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Tämä avaa mahdollisuuksia monille yrityksille.

Osaaminen myös geoekonomisen kilpailun ytimessä

Uudenlainen kilpailuympäristö tarkoittaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin edellyttää panostuksia osaamiseen ja teknologioihin, joita tarvitaan datan hyödyntämiseen.

‒ Kamppailu osaajista on äärimmäisen tiukkaa. Suomalaisten yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen riittävästi osaajia. Investoinnit t&k-toimintaan ja eturintaman osaamiseen keskeisillä teknologia-aloilla on yksi keino lisätä Suomen kiinnostavuutta, Etlan Heli Koski pohtii.

Wigell Mikael, Deschryvere Matthias, Fjäder Christian, Helwig Niklas, Kaitila Ville, Koski Heli, Seilonen Josi & Suominen Arho: Europe Facing Geoeconomics: Assessing Finland’s and the EU’s Risks and Options in the Technological Rivalry (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:12). Helmikuussa julkaistu tutkimus on Ulkopoliittisen instituutin, Etlan ja VTT:n laatima.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye