Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta

11.7.2022 08:45:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomen ja Euroopan teknologinen riippuvuus suurvalloista on uudessa kilpailuympäristössä osoittautumassa riskiksi. Geoekonomisen kilpailun kiihtyminen korostuu erityisesti kriittisillä sektoreilla, kuten ICT-alalla, jossa kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat onnistuneet saamaan etulyöntiaseman.

Suomi on jäänyt jälkeen maailman teknologisesta eturintamasta monilla tieto- ja viestintäteknologian alueilla – kuten muukin Eurooppa. Datajätit ovat kasvattaneet erikoistumistaan erityisesti henkilödatan keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin liittyvissä teknologioissa. Tämä ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI), Etlan ja VTT:n alkuvuodesta julkaistusta valtioneuvoston kanslian rahoittamasta tutkimuksesta “Europe Facing Geoeconomics: Assessing the EU’s and Finland’s Risks and Options in the Technological Rivalry”. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia geoekonomisia riskejä Euroopalle, ja erityisesti Suomelle, sekä pohtimaan mahdollisia sopeutustoimia.

Suomella on kuitenkin yhä suhteellista etua monien uusien ICT-teknologioiden kehittämisessä ja teknologioiden käytössä, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Vaikka Suomen suhteellinen teknologinen etu on heikentynyt verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin mahdollisuuksia ja potentiaalia on edelleen. Potentiaalia on esimerkiksi tekoälyn ja datan hyödyntämisessä, jossa olemme Euroopan kärkikastia – erityisesti suurten suomalaisten teollisuusyritysten joukossa, Koski toteaa.

Etlan Kosken mukaan etumatkaa ei kannata hukata. Nyt tulisi pohtia tarkoin, minkälaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle tarjoavat jo käytettävissä olevat datavarannot sekä osalle yrityksistä avautuvat globaalien teknologiajättien datat, ja minkälaisia investointeja ne vaativat. EU-parlamentin vastikään hyväksymä ja näillä näkymin vuoden 2024 alkupuolella sovellettavaksi tuleva Digimarkkina-asetus (DMA) velvoittaa datajättejä jakamaan alustojensa dataa niitä käyttävien eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Tämä avaa mahdollisuuksia monille yrityksille.

Osaaminen myös geoekonomisen kilpailun ytimessä

Uudenlainen kilpailuympäristö tarkoittaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin edellyttää panostuksia osaamiseen ja teknologioihin, joita tarvitaan datan hyödyntämiseen.

‒ Kamppailu osaajista on äärimmäisen tiukkaa. Suomalaisten yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen riittävästi osaajia. Investoinnit t&k-toimintaan ja eturintaman osaamiseen keskeisillä teknologia-aloilla on yksi keino lisätä Suomen kiinnostavuutta, Etlan Heli Koski pohtii.

Wigell Mikael, Deschryvere Matthias, Fjäder Christian, Helwig Niklas, Kaitila Ville, Koski Heli, Seilonen Josi & Suominen Arho: Europe Facing Geoeconomics: Assessing Finland’s and the EU’s Risks and Options in the Technological Rivalry (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:12). Helmikuussa julkaistu tutkimus on Ulkopoliittisen instituutin, Etlan ja VTT:n laatima.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Työllistymisen kannustimet parantuneet selvästi – lisätyön kannustimissa yhä isoja ongelmia20.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kokoaikatyön vastaanottamisen taloudelliset esteet eli työttömyysloukut ovat vähentyneet alle kolmannekseen Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Etlan tuoreen laskelman mukaan työttömyysloukussa on vuonna 2026 edelleen arviolta 49 000 henkilöä. Jos vuoden 2017 lainsäädäntö olisi jätetty voimaan, työttömyysloukussa olisi ollut peräti 171 000 suomalaista ja vuoden 2022 lainsäädännöllä 128 500. Samalla työttömyysloukun luonne on muuttunut: aiemmin loukussa olivat lapsiperheet, kun nykyään loukku on siirtynyt pienituloisiin toimeentulotukea ja asumistukea saaviin. Ansiopäivärahaa saaneiden työttömyysloukut ovat lähes kadonneet, mutta sen sijaan perusturvan saajilla loukkuja on yhtä paljon kuin aiemmin. Tuloloukut eli työssä olevien esteet pienten lisäansioiden tekemiseen eivät myöskään ole Suomessa vähentyneet.

Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.

Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.

”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote

Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.

”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye