Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta

11.7.2022 08:45:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomen ja Euroopan teknologinen riippuvuus suurvalloista on uudessa kilpailuympäristössä osoittautumassa riskiksi. Geoekonomisen kilpailun kiihtyminen korostuu erityisesti kriittisillä sektoreilla, kuten ICT-alalla, jossa kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat onnistuneet saamaan etulyöntiaseman.

Suomi on jäänyt jälkeen maailman teknologisesta eturintamasta monilla tieto- ja viestintäteknologian alueilla – kuten muukin Eurooppa. Datajätit ovat kasvattaneet erikoistumistaan erityisesti henkilödatan keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin liittyvissä teknologioissa. Tämä ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI), Etlan ja VTT:n alkuvuodesta julkaistusta valtioneuvoston kanslian rahoittamasta tutkimuksestaEurope Facing Geoeconomics: Assessing the EU’s and Finland’s Risks and Options in the Technological Rivalry”. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia geoekonomisia riskejä Euroopalle, ja erityisesti Suomelle, sekä pohtimaan mahdollisia sopeutustoimia.

Suomella on kuitenkin yhä suhteellista etua monien uusien ICT-teknologioiden kehittämisessä ja teknologioiden käytössä, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Vaikka Suomen suhteellinen teknologinen etu on heikentynyt verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin mahdollisuuksia ja potentiaalia on edelleen. Potentiaalia on esimerkiksi tekoälyn ja datan hyödyntämisessä, jossa olemme Euroopan kärkikastia – erityisesti suurten suomalaisten teollisuusyritysten joukossa, Koski toteaa.

Etlan Kosken mukaan etumatkaa ei kannata hukata. Nyt tulisi pohtia tarkoin, minkälaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle tarjoavat jo käytettävissä olevat datavarannot sekä osalle yrityksistä avautuvat globaalien teknologiajättien datat, ja minkälaisia investointeja ne vaativat. EU-parlamentin vastikään hyväksymä ja näillä näkymin vuoden 2024 alkupuolella sovellettavaksi tuleva Digimarkkina-asetus (DMA) velvoittaa datajättejä jakamaan alustojensa dataa niitä käyttävien eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Tämä avaa mahdollisuuksia monille yrityksille.

Osaaminen myös geoekonomisen kilpailun ytimessä

Uudenlainen kilpailuympäristö tarkoittaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin edellyttää panostuksia osaamiseen ja teknologioihin, joita tarvitaan datan hyödyntämiseen.

‒ Kamppailu osaajista on äärimmäisen tiukkaa. Suomalaisten yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen riittävästi osaajia. Investoinnit t&k-toimintaan ja eturintaman osaamiseen keskeisillä teknologia-aloilla on yksi keino lisätä Suomen kiinnostavuutta, Etlan Heli Koski pohtii.

Wigell Mikael, Deschryvere Matthias, Fjäder Christian, Helwig Niklas, Kaitila Ville, Koski Heli, Seilonen Josi & Suominen Arho: Europe Facing Geoeconomics: Assessing Finland’s and the EU’s Risks and Options in the Technological Rivalry (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:12). Helmikuussa julkaistu tutkimus on Ulkopoliittisen instituutin, Etlan ja VTT:n laatima.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlasta valtioneuvoston kanslian rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat tutkija Ville Kaitila ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuvaaja: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.

Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote

Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.

Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.

Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote

Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.

Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye