Etla: Korkeampi työn tuottavuus on yhteydessä päästöjen nopeampaan vähenemiseen

Euroopan unioni on teollisuusmaiden eturintamassa vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjään. Tilastojen mukaan EU27-maiden päästöt vähenivät 27 prosenttia vuosina 1995–2020, mikä on seurausta teknologian kehittymisestä ennemmin kuin tuotantorakenteen muutoksista. Yritysten on tänä päivänä huomioitava kilpailukykyyn vaikuttavien perinteisten tekijöiden lisäksi myös tuotantonsa kasvihuonekaasupäästöjen määrä ja kehitys.
Tuottavuuden kehittäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita, ja taloudelliset kannustimet voivat johtaa päästöjen vähenemiseen, ilmenee Etlan tutkija Ville Kaitilan tänään julkaistusta tutkimuksesta ”Tuotannon hiilikilpailukyky ratkaistaan yrityksissä” (Etla Muistio 123). Kaitila on tarkastellut eri toimialojen kasvihuonekaasupäästöjen ja tuotannon päästöintensiteetin kehitystä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Korkeampi työn tuottavuus on yhteydessä toimialan alempiin päästöihin ja päästöjen nopeampaan vähenemiseen Euroopassa, sanoo Etlan Kaitila.
– Yhteys on luonteva, sillä korkea tuottavuus kertoo siitä, että yritys on teknisesti edistynyt sekä kykenevä kehittämään ja ottamaan käyttöön uutta energiatehokkaampaa teknologiaa. Korkeampi työn tuottavuus edistää tai on ainakin yhteydessä yrityksen hiilikilpailukyvyn paranemiseen ja päästöjen vähenemiseen, Kaitila toteaa.
Päästöintensiteetin alenemiseen myös jatkossa voidaan Kaitilan mukaan vaikuttaa hyväksi todistetuilla keinoilla, kuten korkeammalla hiilen hinnalla ja korkeammilla ympäristöveroilla sekä päästökaupalla. Lisäksi koulutus-, kilpailu- ja t&k-politiikka sekä markkinoiden toiminnan yleinen edistäminen parantavat yritysten toimintaympäristöä ja tuottavuutta - ja tätä kautta myös vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
– Päästöjen määrä on osa yritysten kilpailukykyä ja tuotannon hiilikilpailukyky ratkaistaan siis yrityksissä, Kaitila tiivistää.
Suomen hiilikilpailukyky vaihtelee suuresti toimialoittain
Suomen talouden päästöintensiivisyys on suunnilleen samalla tasolla kuin EU27-maissa keskimäärin, suurimmassa osassa toimialoja Suomi sijoittuu vertailussa jopa keskimääräistä paremmin. Suomen kansantalouden niin sanottu hiilikilpailukyky on siis keskimääräinen verrattuna muihin EU27-maihin, mutta hiilikilpailukyky vaihtelee suuresti toimialoittain. Suhteellisesti alempi intensiteetti kertoo paremmasta hiilikilpailukyvystä.
Hiilikilpailukyky on Etlan tutkimuksen mukaan heikko maataloudessa, paperiteollisuudessa, rakentamisessa sekä maaliikenteessä. Verrattuna Ruotsiin, päästöintensiteetti on Suomessa lisäksi korkea metallien jalostuksessa, energiateollisuudessa sekä viemäri- ja jätehuollossa.
Suomen päästöintensiteetti on myös monilla aloilla kilpailijamaita parempi, kuten elintarviketeollisuudessa, sahateollisuudessa, kumi- ja muoviteollisuudessa sekä yleisesti metalliteollisuudessa.
Nyt julkaistu Etla Muistio perustuu Etlan raporttiin "Labour Productivity and Development of Carbon Competitiveness: Industry-Level Evidence from Europe (Etla Raportti 139)", jossa on tarkasteltu eri toimialojen kasvihuonekaasupäästöjen ja tuotannon päästöintensiteetin – eli päästöt suhteessa tuotannon bruttoarvonlisäykseen – kehitystä sekä näihin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä Euroopassa vuosina 2008–2020. Päästöintensiteetti mittaa tässä tutkimuksessa tuotannon hiilikilpailukykyä.
Kaitila, Ville: Labour Productivity and Development of Carbon Competitiveness: Industry-Level Evidence from Europe (Etla Raportti 139)
Kaitila, Ville: Tuotannon hiilikilpailukyky ratkaistaan yrityksissä (Etla Muistio 123)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme