Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: korona runteli raskaimmin hotelli- ja ravintola-alaa sekä matkustamista, mutta elpyminen alkaa kesän jälkeen ja vie muutaman vuoden

26.5.2021 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
COVID-19 -pandemiasta kärsivät Suomessa viime vuonna eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetuksen ja varastoinnin toimiala, kulkuneuvoja valmistava teollisuus sekä graafinen teollisuus, mitattuna tuotannon supistumisella. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan hotelli- ja ravintola-ala romahti liki 30 prosenttia, mutta tilanne alkaa parantua jo kesän mittaan, tosin hitaasti. Myös kuljetuksen 17 prosentin pudotus oli historiallinen. Matkustajaliiketoiminta alkaa elpyä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpyminen vie muutaman vuoden, arvioi Etla.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlan tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlan tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.

Maaliskuun ennusteessaan Etla arvioi koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän kääntyvän tänä vuonna runsaan 4 prosentin kasvuun ja tuotoksen kasvavan 2 prosenttia. Palvelualoille kasvua odotetaan vajaat 3 prosenttia. Ensi vuonna Etla odottaa koko teollisuuden arvonlisäyksen kasvavan 1,5 prosenttia ja tuotoksen vajaat 3 prosenttia, palvelualoille odotetaan noin kolmen prosentin kasvua. Yksityiset palvelut kasvavat ensi vuonna reippaammin, vajaat 5 prosenttia.

COVID-19 pandemiasta kärsi Suomessa vuonna 2020 eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta (-29%, ennuste), kuljetuksen ja varastoinnin toimiala (-17%, ennuste), kulkuneuvoja valmistava teollisuus (-14%, ennuste) sekä graafinen teollisuus (-13%, ennuste), mitattuna tuotoksen supistumisella. Viime vuoden toimialakohtaiset luvut ovat vielä vahvistamattomia eli ennusteita.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa paristojen ja akkujen viennin voimakas nousu jatkui kuluvan vuoden alussa, ja koko toimialan tuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä liki 4 prosenttia viimevuotisesta. Koneiden ja laitteiden valmistus nousi EU:ssa tammi-maaliskuussa 2021 keskimäärin 3 prosenttia vuoden takaisesta, mutta supistui Suomessa 5 prosenttia. Metallien jalostuksen tuotanto lisääntyi Suomessa hieman vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

”Paperiteollisuudessa Suomi putosi kärryiltä”

Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) tuotanto on EU27-maissa keskimäärin jo lähes täysin toipunut koronashokista. Etlan tutkijan Birgitta Berg-Anderssonin mukaan Suomi on jäänyt muista suurista tuottajamaista jälkeen.

– Ruotsissa paperiteollisuuden koronakuoppa oli keskimääräistä pienempi, Saksassa romahdus sen sijaan huomattavan suuri. EU:ssa paperiteollisuuden toimialan tuotanto onkin jo lähes toipunut, mutta Suomi on pudonnut kärryiltä, verrattuna muihin suuriin tuottajamaihin, Berg-Andersson arvioi.

Matkailun ja ravintoloiden toipuminen vie muutaman vuoden

Eniten COVID-19 -pandemiasta on tunnetusti kärsinyt majoitus- ja ravitsemistoiminta. Loppukeväästä ja kesällä tilanne alkaa Etlan ennusteen mukaan parantua, mutta toipuminen on hidasta ja kestää muutaman vuoden.

Myös matkustajaliiketoiminnan elpyminen alkaa kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja vie muutaman vuoden. Ulkomaantavarakauppa ja muu kotimainen kysyntä tukevat kehitystä. Kiinteistö- ja liike-elämää palvelevan toiminnan arvonlisäys alkaa niin ikään elpyä tänä vuonna. Pahiten pandemiasta kärsineet matkatoimistot toipuvat hitaammin vasta riittävän rokotekattavuuden ja matkailun avautumisen myötä.

Matkustusrajoitusten takia lentoliikenne on hiipunut, mikä on alentanut lentobensiinin kysyntää. Moottoribensiinin vienti väheni viime vuonna arvoltaan yli 40 prosenttia ja kaasuöljyjen (dieselöljyjen) vienti 28 prosenttia. Öljytuotteiden viennin määrä supistuukin tänä vuonna noin 15 prosenttia, mikä johtuu Nesteen öljynjalostamon pitkästä huoltoseisokista. Muista aloista poiketen kemikaalien (ml. lääkeaineet) vienti oli viime vuonna kasvussa. Koko kemianteollisuuden uusien tilausten arvo nousi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 8 prosenttia edellisvuodesta.

Kaupan alan kasvu nopeutuu tänä vuonna, mikä on seurausta tukkukaupan ja moottoriajoneuvojen kaupan vahvistumisesta. Vähittäiskaupan kasvu sen sijaan hidastuu viime vuodesta. Pandemian väistyminen normalisoi kaupankäyntiä ja vahvistaa siitä kärsineitä erikoiskaupan aloja.

Toimialakatsaus 1/2021 perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Paperiteollisuuden ennuste on päivitetty toukokuussa.

 

Liite: Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2019-2023, %, E=ennuste

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlan tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlan tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Lataa
Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2019-2023, %, E=ennuste
Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2019-2023, %, E=ennuste
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.

Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.

Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.

Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye