Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: koronaepävarmuus jatkuu, mutta loppuvuoden 2022 näkymä jo selvästi kirkkaampi

Jaa

Kolmas koronavuosi 2022 ei käynnisty valoisissa merkeissä omikronmuunnoksen levitessä. Etlan tutkijat katsovat kuitenkin tänään julkaistussa muistiossa koko vuoden 2022 talouskehitystä varovaisen optimisesti. Suomessa kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen, ja loppuvuoden näkymä on selvästi kirkkaampi. Samalla paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen Suomessa kasvaa.

Vaikka epävarmuutta liittyy ensi vuoteen paljon, arvioivat Etlan tutkijat yhteiskuntien oppivan vähitellen elämään COVID-19-pandemian kanssa, ja laajoihin sulkutoimiin on jatkossa yhä vähemmän tarvetta. Epidemiatilanne tulee kuitenkin jatkumaan vaikeana kehittyvissä talouksissa ja uusien varianttien riski jää elämään pitkäksi aikaa.

Vuoden 2022 talouspolitiikan suuri teema on inflaation paluu, mikä juontaa kysynnän elpymisestä, suurista elvytyspaketeista ja vihreästä siirtymästä. Inflaation kiihtyessä paine keskuspankkien koronnostoille kasvaa. Samalla rahoitusmarkkinoilla käynnistyy mahdollisesti kivuliaskin paluu normaaliin, positiivisten korkojen aikaan.

Ensi vuosi ratkaisee, käynnistyykö inflaatio pysyvämmin vai aletaanko uudelleen pelätä deflaatiota, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

-          Inflaation kiihtymisen myötä kiristyvä rahapolitiikka tuottaa myös riskejä. Liian hitaasti kiristyvä politiikka voi johtaa inflaatiokierteeseen myöhemmin, mutta liian nopeasti kiristyvä politiikka voi hidastaa talouskasvua ja tuoda häiriöitä sijoitusmarkkinoille jo lyhyelläkin aikavälillä, Kangasharju muistuttaa.

Tänään julkaistussa Ilmiöt 2022 – Etla katsoo tulevaan (Etla Muistio 103) -julkaisussa kaikkiaan kymmenen Etlan eturivin tutkijaa pohtii ensi vuonna esiin nousevia talouden ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että inflaation lisäksi toinen suuri maailmantalouden kysymysmerkki on Kiinan talouden kehitys. Kiina on ajautunut globalisaation sivuraiteelle sekä tiukan COVID-19-strategiansa että poliittisen kurinpalautusohjelmansa kautta. Todennäköisempänä pidetään kuitenkin maan kasvun vaimenemista kuin talouskriisiin ajautumista.

Korot nousevat Yhdysvalloissa, mutta ei vielä Euroopassa

Etlan ennusteryhmä arvioi, että kiihtynyt inflaatio ja alas painunut työttömyysaste antavat Yhdysvaltojen keskuspankille Fedille hyvät perusteet lopettaa arvopapereiden osto-ohjelma jo alkuvuoden aikana ja nostaa samalla ohjauskorkoja. Fed nostanee korkoja jopa kolmesti ensi vuoden aikana.

Euroalueen jonkin verran matalampi inflaatio lisää Euroopan keskuspankin EKP:n liikkumavaraa, mutta rahapolitiikka on kiristymässä myös vanhalla mantereella arvopaperiostojen vähentyessä. Ohjauskorkoja EKP nostaa todennäköisesti vasta vuonna 2023, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

-          Omikronvariantti tuo lisää päänvaivaa niin keskuspankkiireille kuin talouspolitiikan tekijöillekin. On todennäköistä, että variantti aiheuttaa muun muassa satamien sulkemisia Kiinassa, mikä lisää tarjontaketjujen ongelmia. Toisaalta variantti vaikuttaa öljyn hintaan sitä laskevasti, pohtii Etlan Lehmus.

Suomen näkymä jo kirkkaampi loppuvuonna 2022

Suomen talousnäkymät ensi vuodelle ovat enimmäkseen suotuisat lisääntyneestä epävarmuudesta ja rahapolitiikan kiristyksistä huolimatta. Kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta arvioimme, että kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen ja loppuvuoden näkymä on jo selvästi kirkkaampi.

Epävarmuutta ja riskejä epäviralliseen ennusteeseemme tosin sisältyy paljon, ja ne liittyvät niin pandemian hallintaan kuin myös geopoliittiseen ympäristöön.

Omikronvariantti hankaloittaa tuotantoketjujen toimintaa ja vahvistaa tavaroiden kysyntää palveluihin nähden, minkä johdosta vaikutus on todennäköisesti inflaatiota kiihdyttävä myös Suomessa. Keväällä keskustelua herättää myös priorisointitarve ja talouspolitiikan paluu menokehyksiin.

-          Paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen kasvaa keväällä, kiteyttää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Myös sote-uudistuksen sisältö ja merkitys ovat käytännössä kokonaan auki. Etla arvioi jo sote-lakiuudistuksen lausunnossaan, että kustannusvaikutukset ovat ensimmäisten vuosien aikana kuluja lisääviä. Tutkijamme eivät ole kyenneet tunnistamaan sote-laissa itsessään mekanismeja, joilla uudistus kykenisi leikkaamaan kustannuskehitystä.

Keväällä mielenkiinto kohdistuu myös julkisen sektorin, eritysesti soten, palkkaneuvotteluihin. Ne voivat vielä muodostua hankaliksi ja poliitikkojen voi olla vaikea olla puuttumatta niihin. Lupaus rahoittaa valtion tuella korkeampia koronapalkkoja on ennakkotapaus tästä.

EU rakentaa uutta finanssipolitiikkaa vanhan päälle

Euroopassa keskustelu yhteisen talouspolitiikan suunnasta jatkuu. Finanssipolitiikan koordinaation uudistaminen etenee, mutta ratkaisevaa yhteistä säveltä yhteisvastuun laajentamista kannattavien ja vastustavien tahojen välillä tuskin löytyy. Uudet FIPO-säännöt rakentuvat mitä luultavimmin vanhojen rakenteiden päälle.

Kansallisen riippumattoman valvonnan rooli kuitenkin kasvaa ja säännöistä riisutaan heikosti toimivia elementtejä, arvioi Etlan Tero Kuusi.

Lopullisia ratkaisuja koordinaatio-ongelmiin uudet säännöt eivät kuitenkaan tuo. Ratkaisut vaativat jäsenvaltioiden taloudellisia eroja kaventavia rakenteellisia uudistuksia sekä markkinakuria lisääviä ja maariskejä vähentäviä uudistuksia rahoitusmarkkinoilla. Erityisen keskeiseksi ensi vuonnakin nousee ilmastopolitiikan tukeminen.

-          EU-maiden kesken etsitään kiivaasti ratkaisua siihen, kuinka rahoittaa talouden vihreää siirtymää vaarantamatta julkisen talouden kestävyyttä - ja menettämättä kansalaisten tukea ilmastonmuutoksen vastaisille toimille. Yksimielisyys finanssipolitiikan sääntöuudistuksesta pitäisi löytää vielä ensi vuoden aikana, jos vanhoihin sääntöihin ei haluta enää palata, toteaa Etlan tutkija Päivi Puonti.

EU:n finanssipolitiikan vanhojen sääntöjen on määrä astua jälleen voimaan vuonna 2023.

Sulander, Tytti (toim.) - Kangasharju, Aki - Kauhanen, Antti - Koski, Heli - Kulvik, Martti - Kuusela, Olli-Pekka - Kuusi, Tero - Lehmus, Markku - Puonti, Päivi - Ropponen, Olli - Valkonen, Tarmo: Ilmiöt 2022 – Etla katsoo tulevaan (Etla Muistio 103)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Lataa
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Lataa
Etlan tutkija Päivi Puonti.
Etlan tutkija Päivi Puonti.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: T&k-verotukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaa suurimmat hyödyt19.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Yritysten t&k-verokannustinmalli kannattaa rakentaa niin, että se painottuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja luo samalla nuorille, tappiollisillekin yrityksille kannusteita investoida. Tulokset perustuvat tänään julkaistuun Etla-tutkimukseen. Tukien tehokkaamman kohdentumisen lisäksi t&k-verohuojennusmalli, joka tarjoaisi isoille yrityksille vähemmän verotukia kuin pk-yrityksille, tai ei lainkaan, vähentäisi huomattavasti verotukimallin rasitusta julkiselle taloudelle. Ennen pysyvän verotukimallin käyttöönottoa on kuitenkin tarpeellista arvioida huolella erilaisten mallien kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

Muistutuskutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa 19.1. klo 1117.1.2022 10:23:27 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

Kutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa14.1.2022 12:10:49 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella13.1.2022 09:11:53 EET | Tiedote

Tänään julkaistu Etlan ja VATT:n tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

Muistutuskutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:3011.1.2022 10:23:11 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus (vaatii ennakkoilmoittautumisen) Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimus

Kutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:305.1.2022 10:02:32 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimusraportin tuloksia. Paneelikeskust

ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle4.1.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Informaatiosektorin yritysten raportoimat päästöt voivat olla huomattavasti suuremmat, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös toimitusketjut. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa yksittäisen yrityksen hankinnat ja ulkoistamispäätökset voivat muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä merkittävästi huonompaan, koska alan hankinnat tulevat ICT-sektoria huomattavasti saastuttavimmilta toimialoilta. Yritysten päästöjen raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää kattamaan myös toimitusketjut. Erityisesti tulisi selvittää ulkomaisten suoratoistopalveluita tarjoavien yritysten vaikutus päästöihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme