Etla: Sähkökriisiin avuksi kohdennettu tuki ja tarjonnan lisäys, markkinoihin puuttumista tulisi välttää

Sähkömarkkinat ovat ensi talvena hyytävässä kriisissä pahimpien uhkakuvien toteutuessa. EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat talouspakotteet ja vientirajoitteet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ovat aiheuttaneet sähkön poikkeuksellisen nopean kallistumisen. Kohonnut hinta osuu suomalaisiin kotitalouksiin, joiden osuus sähkönkulutuksesta on lähes 30 prosenttia. Kotitalouksien tukemisessa on kuitenkin käytettävä tarveharkintaisuutta.
Tuoreen Etla Muistion mukaan parhaimpia ehdotettuja keinoja sähkökriisin helpottamiseksi olisivat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville. “Sähkömarkkinat kriisitunnelmissa: katsaus ehdotettuihin politiikkatoimenpiteisiin (Etla Muistio 113)” -muistiossa on tarkasteltu sähkömarkkinoiden tilannetta ja arvioitu sähkömarkkinoiden talousshokin helpottamiseksi kotitalouksille ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä.
Etusijalla nykytilanteessa tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei tässä tilanteessa ole järkevää, huomauttaa Etlan tutkija Olli-Pekka Kuusela.
− Sähkömarkkinoihin puuttuminen esimerkiksi hintakaton avulla sotkee markkinamekanismin, ja siitä seuraavat sähkönsäännöstelytoimet tulevat myös luultavasti kalliiksi. Sen sijaan kohdennettu tulonsiirto on suoraviivaisin, sillä se ei vääristäisi hintainformaatiota käyttäjiltä eikä tuottajilta. Se voisi siksi tehokkaammin johtaa jatkossa tarvittaviin investointeihin energiatehokkuuteen sekä uuden kapasiteetin rakentamiseen, Kuusela toteaa.
Toimiva keino kireässä markkinatilanteessa olisi kaikkien kotitalouksien ja muiden sähkönkäyttäjien kannustimien lisääminen sähkön säästämiseen. Kannustinohjelman käyttöönotto talveen mennessä voi kuitenkin olla haastavaa. Sen sijaan myös esillä ollut ALV-kannan alennus kohdistuu heikosti eniten apua tarvitseville, vaikka se varmasti alentaisikin määräaikaisten sopimusten piirissä olevien kotitalouksien sähkön hintaa.
Edullisen sähkön tarve ei vähene pitkällä aikavälillä
Muistion mukaan ensi talven päätavoite tulisi olla sähkön tarjonnan lisääminen niin paljon kuin on mahdollista, etenkin jos riskinä on sähkökatkojen mahdollisuus. Yksinään tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan riitä, sillä se ei auttaisi kotitalouksia, jotka ovat tehneet jo korkeahintaisen määräaikaisen sopimuksen.
Lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi katse tulisi kuitenkin kääntää myös tulevaan.
− Kun ensi talvesta on selvitty, tulee edelleen jatkaa panostuksia kannustimiin investoida uuteen kapasiteettiin ja kysynnän joustomahdollisuuksiin. Vihreä siirtymä vaatii monen toiminnan sähköistämistä eli jatkossa on entistä enemmän tarvetta ennakoitavalle ja edulliselle sähkölle. Tarvitaan siis sekä lyhyen aikavälin kriisikorjauksia että pidemmän aikavälin markkinatoimia, muistuttaa Etlan Kuusela.
Kuusela, Olli-Pekka & Lintunen, Jussi: Sähkömarkkinat kriisitunnelmissa: katsaus ehdotettuihin politiikkatoimenpiteisiin (Etla Muistio 113)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiJussi LintunenTutkija, ETLA
Puh:040-514 1385jussi.lintunen@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040 052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme