Etla: Sähkökriisiin avuksi kohdennettu tuki ja tarjonnan lisäys, markkinoihin puuttumista tulisi välttää
1.9.2022 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Sähkömarkkinat ovat ensi talvena hyytävässä kriisissä pahimpien uhkakuvien toteutuessa. EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat talouspakotteet ja vientirajoitteet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ovat aiheuttaneet sähkön poikkeuksellisen nopean kallistumisen. Kohonnut hinta osuu suomalaisiin kotitalouksiin, joiden osuus sähkönkulutuksesta on lähes 30 prosenttia. Kotitalouksien tukemisessa on kuitenkin käytettävä tarveharkintaisuutta.
Tuoreen Etla Muistion mukaan parhaimpia ehdotettuja keinoja sähkökriisin helpottamiseksi olisivat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville. “Sähkömarkkinat kriisitunnelmissa: katsaus ehdotettuihin politiikkatoimenpiteisiin (Etla Muistio 113)” -muistiossa on tarkasteltu sähkömarkkinoiden tilannetta ja arvioitu sähkömarkkinoiden talousshokin helpottamiseksi kotitalouksille ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä.
Etusijalla nykytilanteessa tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei tässä tilanteessa ole järkevää, huomauttaa Etlan tutkija Olli-Pekka Kuusela.
− Sähkömarkkinoihin puuttuminen esimerkiksi hintakaton avulla sotkee markkinamekanismin, ja siitä seuraavat sähkönsäännöstelytoimet tulevat myös luultavasti kalliiksi. Sen sijaan kohdennettu tulonsiirto on suoraviivaisin, sillä se ei vääristäisi hintainformaatiota käyttäjiltä eikä tuottajilta. Se voisi siksi tehokkaammin johtaa jatkossa tarvittaviin investointeihin energiatehokkuuteen sekä uuden kapasiteetin rakentamiseen, Kuusela toteaa.
Toimiva keino kireässä markkinatilanteessa olisi kaikkien kotitalouksien ja muiden sähkönkäyttäjien kannustimien lisääminen sähkön säästämiseen. Kannustinohjelman käyttöönotto talveen mennessä voi kuitenkin olla haastavaa. Sen sijaan myös esillä ollut ALV-kannan alennus kohdistuu heikosti eniten apua tarvitseville, vaikka se varmasti alentaisikin määräaikaisten sopimusten piirissä olevien kotitalouksien sähkön hintaa.
Edullisen sähkön tarve ei vähene pitkällä aikavälillä
Muistion mukaan ensi talven päätavoite tulisi olla sähkön tarjonnan lisääminen niin paljon kuin on mahdollista, etenkin jos riskinä on sähkökatkojen mahdollisuus. Yksinään tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan riitä, sillä se ei auttaisi kotitalouksia, jotka ovat tehneet jo korkeahintaisen määräaikaisen sopimuksen.
Lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi katse tulisi kuitenkin kääntää myös tulevaan.
− Kun ensi talvesta on selvitty, tulee edelleen jatkaa panostuksia kannustimiin investoida uuteen kapasiteettiin ja kysynnän joustomahdollisuuksiin. Vihreä siirtymä vaatii monen toiminnan sähköistämistä eli jatkossa on entistä enemmän tarvetta ennakoitavalle ja edulliselle sähkölle. Tarvitaan siis sekä lyhyen aikavälin kriisikorjauksia että pidemmän aikavälin markkinatoimia, muistuttaa Etlan Kuusela.
Kuusela, Olli-Pekka & Lintunen, Jussi: Sähkömarkkinat kriisitunnelmissa: katsaus ehdotettuihin politiikkatoimenpiteisiin (Etla Muistio 113)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiJussi LintunenTutkija, ETLA
Puh:040-514 1385jussi.lintunen@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040 052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



