Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa

Jaa

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.

Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.

Koronakriisin ja sen torjuntatoimien johdosta Etla arvioi syyskuun ennusteessaan Suomen bkt:n supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja kääntyvän jälleen ensi vuonna 3,2 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän arvioitiin tänä vuonna supistuvan 6,5 prosenttia ja palvelualojen vajaa 3 prosenttia.

Linjassa ennusteen kanssa koko teollisuuden tuotanto väheni volyymi-indeksin mukaan tammi-syykuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta (kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna). Samaan aikaan EU27-maissa teollisuustuotannon pudotus on ollut selvästi rajumpi, keskimäärin 9,8 prosenttia.

Eniten EU:ssa supistui metallien jalostuksen tuotanto (-14%), mutta Suomessa pudotus jäi selvästi muuta Eurooppaa pienemmäksi (-4%). Koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa keskimäärin runsaat 13 prosenttia, Suomessa vain 0,5 prosenttia. Vertailun vuoksi, Saksassa koneiden ja laitteiden tuotanto laski 14 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut vain Suomessa ja Puolassa. Alan kannattavuus pysyykin ennustejaksolla vakaana, Etla arvioi.

– Elintarviketeollisuudessa Kiina on tänä vuonna noussut Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, heti Ruotsin jälkeen. Kiinnostavaa onkin, että vienti Kiinaan on osittain paikannut Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa Suomen vientituloissa, huomauttaa Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

Paperiteollisuuden kysynnän laskussa ei näy pysähtymisen merkkejä

Paino- ja kirjoituspaperien kysynnän lasku on kiihtynyt Euroopassa ja tammi-elokuussa painopaperien kysyntä väheni 21 prosenttia vuoden takaisesta. Kysynnän laskusta sekä metsäteollisuuden alkuvuoden lakoista johtuen Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä laski tammi-elokuussa 13 prosenttia viimevuotisesta.

Kemianteollisuudessa monet investoinnit ovat lykkääntymässä koronapandemian vuoksi, myös uusien tilausten arvo väheni hieman. Moottoribensiinin (ml. lentobensiini) vienti romahti tammi-elokuussa arvoltaan 45 prosenttia vuoden takaisesta ja kaasuöljyn (dieselöljyjen) vienti tippui arvoltaan 27 prosenttia. Suomen öljynjalostusteollisuuden tilanteen odotetaan kuitenkin kohenevan ensi vuonna, kun öljyn ja öljytuotteiden kysyntä elpyy maailmalla.

Majoitus- ja ravintola-ala ottanut pahimmat iskut vastaan

Eniten COVID-19 -pandemiasta on kärsinyt majoitus- ja ravitsemistoiminta. Toimialan arvonlisäys alenee Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna peräti 30 prosenttia viime vuodesta.

– Matkailua ja ravintolapalveluja koskevat viranomaisrajoitukset, ja kuluttajienkin valinnat, ovat johtaneet koko toimialan täysin poikkeukselliseen tilanteeseen. Ala toipuu osittain ensi vuoden aikana, jos pandemia pysyy hallinnassa, mutta täysi toipuminen vie kuitenkin pidemmän aikaa, arvioi Etlan Birgitta Berg-Andersson.

Kaupan alalla arvonlisäyksen määrä alenee tänä vuonna pari prosenttia ja kasvaa ensi vuonna suunnilleen yhtä paljon. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla tuotos alenee tänä vuonna huomattavasti, mutta kehitys on ollut kaksijakoista. Matkustajaliikenne on kärsinyt pahasti, samalla kun tavaraliikenne on vain pienessä laskussa. Ensi vuonna Etla odottaa kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäyksen kasvavan 9 prosenttia, joskin se edellyttää, että rokotekattavuus on kohtalaisella tasolla 2021 puolivälissä.

Toimialakatsaus 2/2020 perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Lataa
Lataa
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa18.1.2021 10:00:00 EETTiedote

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan, ja valtaosa heistä on työllistynyt palvelusektorin yrityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Työttömänä ex-nokialaisista on vajaa 10 prosenttia. Nokian romahduttama Suomen ICT-ala on myös palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten muiden alan yritysten kasvun ansiosta.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EETTiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen11.1.2021 09:00:00 EETTiedote

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan alueellisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen vaikuttaa myös nuorten sijoittumiseen työmarkkinoille ainakin vielä 21-vuotiaana. Tutkijat kehottavatkin keskittämispäätöksiä tehtäessä miettimään niiden vaikutusta myös nuorten koulutus- ja urapolkuihin.

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava7.1.2021 13:00:00 EETTiedote

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Etla: Vuosi 2021 merkitsee koronakriisin loppua, Suomen talous herää kesään mennessä29.12.2020 00:30:00 EETTiedote

Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Etla. Tämän jälkeen talouspolitiikassa siirrytään elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen. Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme