Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa

Jaa
Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.

Koronakriisin ja sen torjuntatoimien johdosta Etla arvioi syyskuun ennusteessaan Suomen bkt:n supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja kääntyvän jälleen ensi vuonna 3,2 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän arvioitiin tänä vuonna supistuvan 6,5 prosenttia ja palvelualojen vajaa 3 prosenttia.

Linjassa ennusteen kanssa koko teollisuuden tuotanto väheni volyymi-indeksin mukaan tammi-syykuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta (kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna). Samaan aikaan EU27-maissa teollisuustuotannon pudotus on ollut selvästi rajumpi, keskimäärin 9,8 prosenttia.

Eniten EU:ssa supistui metallien jalostuksen tuotanto (-14%), mutta Suomessa pudotus jäi selvästi muuta Eurooppaa pienemmäksi (-4%). Koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa keskimäärin runsaat 13 prosenttia, Suomessa vain 0,5 prosenttia. Vertailun vuoksi, Saksassa koneiden ja laitteiden tuotanto laski 14 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut vain Suomessa ja Puolassa. Alan kannattavuus pysyykin ennustejaksolla vakaana, Etla arvioi.

– Elintarviketeollisuudessa Kiina on tänä vuonna noussut Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, heti Ruotsin jälkeen. Kiinnostavaa onkin, että vienti Kiinaan on osittain paikannut Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa Suomen vientituloissa, huomauttaa Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

Paperiteollisuuden kysynnän laskussa ei näy pysähtymisen merkkejä

Paino- ja kirjoituspaperien kysynnän lasku on kiihtynyt Euroopassa ja tammi-elokuussa painopaperien kysyntä väheni 21 prosenttia vuoden takaisesta. Kysynnän laskusta sekä metsäteollisuuden alkuvuoden lakoista johtuen Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä laski tammi-elokuussa 13 prosenttia viimevuotisesta.

Kemianteollisuudessa monet investoinnit ovat lykkääntymässä koronapandemian vuoksi, myös uusien tilausten arvo väheni hieman. Moottoribensiinin (ml. lentobensiini) vienti romahti tammi-elokuussa arvoltaan 45 prosenttia vuoden takaisesta ja kaasuöljyn (dieselöljyjen) vienti tippui arvoltaan 27 prosenttia. Suomen öljynjalostusteollisuuden tilanteen odotetaan kuitenkin kohenevan ensi vuonna, kun öljyn ja öljytuotteiden kysyntä elpyy maailmalla.

Majoitus- ja ravintola-ala ottanut pahimmat iskut vastaan

Eniten COVID-19 -pandemiasta on kärsinyt majoitus- ja ravitsemistoiminta. Toimialan arvonlisäys alenee Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna peräti 30 prosenttia viime vuodesta.

– Matkailua ja ravintolapalveluja koskevat viranomaisrajoitukset, ja kuluttajienkin valinnat, ovat johtaneet koko toimialan täysin poikkeukselliseen tilanteeseen. Ala toipuu osittain ensi vuoden aikana, jos pandemia pysyy hallinnassa, mutta täysi toipuminen vie kuitenkin pidemmän aikaa, arvioi Etlan Birgitta Berg-Andersson.

Kaupan alalla arvonlisäyksen määrä alenee tänä vuonna pari prosenttia ja kasvaa ensi vuonna suunnilleen yhtä paljon. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla tuotos alenee tänä vuonna huomattavasti, mutta kehitys on ollut kaksijakoista. Matkustajaliikenne on kärsinyt pahasti, samalla kun tavaraliikenne on vain pienessä laskussa. Ensi vuonna Etla odottaa kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäyksen kasvavan 9 prosenttia, joskin se edellyttää, että rokotekattavuus on kohtalaisella tasolla 2021 puolivälissä.

Toimialakatsaus 2/2020 perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Lataa
Lataa
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye