Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa

Jaa
Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.

Koronakriisin ja sen torjuntatoimien johdosta Etla arvioi syyskuun ennusteessaan Suomen bkt:n supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja kääntyvän jälleen ensi vuonna 3,2 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän arvioitiin tänä vuonna supistuvan 6,5 prosenttia ja palvelualojen vajaa 3 prosenttia.

Linjassa ennusteen kanssa koko teollisuuden tuotanto väheni volyymi-indeksin mukaan tammi-syykuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta (kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna). Samaan aikaan EU27-maissa teollisuustuotannon pudotus on ollut selvästi rajumpi, keskimäärin 9,8 prosenttia.

Eniten EU:ssa supistui metallien jalostuksen tuotanto (-14%), mutta Suomessa pudotus jäi selvästi muuta Eurooppaa pienemmäksi (-4%). Koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa keskimäärin runsaat 13 prosenttia, Suomessa vain 0,5 prosenttia. Vertailun vuoksi, Saksassa koneiden ja laitteiden tuotanto laski 14 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut vain Suomessa ja Puolassa. Alan kannattavuus pysyykin ennustejaksolla vakaana, Etla arvioi.

– Elintarviketeollisuudessa Kiina on tänä vuonna noussut Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, heti Ruotsin jälkeen. Kiinnostavaa onkin, että vienti Kiinaan on osittain paikannut Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa Suomen vientituloissa, huomauttaa Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

Paperiteollisuuden kysynnän laskussa ei näy pysähtymisen merkkejä

Paino- ja kirjoituspaperien kysynnän lasku on kiihtynyt Euroopassa ja tammi-elokuussa painopaperien kysyntä väheni 21 prosenttia vuoden takaisesta. Kysynnän laskusta sekä metsäteollisuuden alkuvuoden lakoista johtuen Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä laski tammi-elokuussa 13 prosenttia viimevuotisesta.

Kemianteollisuudessa monet investoinnit ovat lykkääntymässä koronapandemian vuoksi, myös uusien tilausten arvo väheni hieman. Moottoribensiinin (ml. lentobensiini) vienti romahti tammi-elokuussa arvoltaan 45 prosenttia vuoden takaisesta ja kaasuöljyn (dieselöljyjen) vienti tippui arvoltaan 27 prosenttia. Suomen öljynjalostusteollisuuden tilanteen odotetaan kuitenkin kohenevan ensi vuonna, kun öljyn ja öljytuotteiden kysyntä elpyy maailmalla.

Majoitus- ja ravintola-ala ottanut pahimmat iskut vastaan

Eniten COVID-19 -pandemiasta on kärsinyt majoitus- ja ravitsemistoiminta. Toimialan arvonlisäys alenee Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna peräti 30 prosenttia viime vuodesta.

– Matkailua ja ravintolapalveluja koskevat viranomaisrajoitukset, ja kuluttajienkin valinnat, ovat johtaneet koko toimialan täysin poikkeukselliseen tilanteeseen. Ala toipuu osittain ensi vuoden aikana, jos pandemia pysyy hallinnassa, mutta täysi toipuminen vie kuitenkin pidemmän aikaa, arvioi Etlan Birgitta Berg-Andersson.

Kaupan alalla arvonlisäyksen määrä alenee tänä vuonna pari prosenttia ja kasvaa ensi vuonna suunnilleen yhtä paljon. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla tuotos alenee tänä vuonna huomattavasti, mutta kehitys on ollut kaksijakoista. Matkustajaliikenne on kärsinyt pahasti, samalla kun tavaraliikenne on vain pienessä laskussa. Ensi vuonna Etla odottaa kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäyksen kasvavan 9 prosenttia, joskin se edellyttää, että rokotekattavuus on kohtalaisella tasolla 2021 puolivälissä.

Toimialakatsaus 2/2020 perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Lataa
Lataa
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.

Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote

Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.

Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye