Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa

24.11.2020 08:15:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.

Koronakriisin ja sen torjuntatoimien johdosta Etla arvioi syyskuun ennusteessaan Suomen bkt:n supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja kääntyvän jälleen ensi vuonna 3,2 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän arvioitiin tänä vuonna supistuvan 6,5 prosenttia ja palvelualojen vajaa 3 prosenttia.

Linjassa ennusteen kanssa koko teollisuuden tuotanto väheni volyymi-indeksin mukaan tammi-syykuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta (kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna). Samaan aikaan EU27-maissa teollisuustuotannon pudotus on ollut selvästi rajumpi, keskimäärin 9,8 prosenttia.

Eniten EU:ssa supistui metallien jalostuksen tuotanto (-14%), mutta Suomessa pudotus jäi selvästi muuta Eurooppaa pienemmäksi (-4%). Koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa keskimäärin runsaat 13 prosenttia, Suomessa vain 0,5 prosenttia. Vertailun vuoksi, Saksassa koneiden ja laitteiden tuotanto laski 14 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut vain Suomessa ja Puolassa. Alan kannattavuus pysyykin ennustejaksolla vakaana, Etla arvioi.

– Elintarviketeollisuudessa Kiina on tänä vuonna noussut Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, heti Ruotsin jälkeen. Kiinnostavaa onkin, että vienti Kiinaan on osittain paikannut Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa Suomen vientituloissa, huomauttaa Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

Paperiteollisuuden kysynnän laskussa ei näy pysähtymisen merkkejä

Paino- ja kirjoituspaperien kysynnän lasku on kiihtynyt Euroopassa ja tammi-elokuussa painopaperien kysyntä väheni 21 prosenttia vuoden takaisesta. Kysynnän laskusta sekä metsäteollisuuden alkuvuoden lakoista johtuen Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä laski tammi-elokuussa 13 prosenttia viimevuotisesta.

Kemianteollisuudessa monet investoinnit ovat lykkääntymässä koronapandemian vuoksi, myös uusien tilausten arvo väheni hieman. Moottoribensiinin (ml. lentobensiini) vienti romahti tammi-elokuussa arvoltaan 45 prosenttia vuoden takaisesta ja kaasuöljyn (dieselöljyjen) vienti tippui arvoltaan 27 prosenttia. Suomen öljynjalostusteollisuuden tilanteen odotetaan kuitenkin kohenevan ensi vuonna, kun öljyn ja öljytuotteiden kysyntä elpyy maailmalla.

Majoitus- ja ravintola-ala ottanut pahimmat iskut vastaan

Eniten COVID-19 -pandemiasta on kärsinyt majoitus- ja ravitsemistoiminta. Toimialan arvonlisäys alenee Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna peräti 30 prosenttia viime vuodesta.

– Matkailua ja ravintolapalveluja koskevat viranomaisrajoitukset, ja kuluttajienkin valinnat, ovat johtaneet koko toimialan täysin poikkeukselliseen tilanteeseen. Ala toipuu osittain ensi vuoden aikana, jos pandemia pysyy hallinnassa, mutta täysi toipuminen vie kuitenkin pidemmän aikaa, arvioi Etlan Birgitta Berg-Andersson.

Kaupan alalla arvonlisäyksen määrä alenee tänä vuonna pari prosenttia ja kasvaa ensi vuonna suunnilleen yhtä paljon. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla tuotos alenee tänä vuonna huomattavasti, mutta kehitys on ollut kaksijakoista. Matkustajaliikenne on kärsinyt pahasti, samalla kun tavaraliikenne on vain pienessä laskussa. Ensi vuonna Etla odottaa kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäyksen kasvavan 9 prosenttia, joskin se edellyttää, että rokotekattavuus on kohtalaisella tasolla 2021 puolivälissä.

Toimialakatsaus 2/2020 perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Toimialakatsauksen ovat laatineet Etlasta tutkijat Ville Kaitila (vas.), Birgitta Berg-Andersson ja Päivi Puonti.
Lataa
Lataa
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.

Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote

Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.

Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.

Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote

Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye