Etla: taantuma jää lieväksi, mutta niin jää sitä seuraava kasvukin - ”Nousukausi jää kokematta”

Etlan ennuste tiivistettynä:
- Taantumassa olevan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin.
- Kasvua leikkaavat edelleen inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset.
- Talous supistuu tänä vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien vähentyessä. Myös varastojen purkaminen vaikuttaa kasvuun negatiivisesti. Nettoviennin vaikutus on positiivinen. Vuonna 2024 kaikki kotimaiset kysyntäerät kasvavat, mutta varastot supistuvat edelleen.
- Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Tavaravienti supistuu, mutta palveluviennin nousu koronakuopasta tukee viennin hienoista kasvua tänä vuonna. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti kiihtyy 5,5 prosenttiin.
- Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia inflaation heikentäessä ostovoimaa ja säästöjen huvetessa. Kulutus voi alkaa hitaasti elpyä vuoden jälkipuoliskolla ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin.
- Kuluttajahinnat nousevat viime vuotta hitaammin, mutta silti inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 5,5 prosenttia. Kokonaisinflaatiota nostavat erityisesti asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hinnat. Ensi vuonna inflaatio on hieman yli kaksi prosenttia.
- Investoinnit supistuvat noin prosentin tänä vuonna ja kasvavat reilun prosentin ensi vuonna. Voimakas korkojen nousu heikentää erityisesti rakennusinvestointeja.
- Työttömyys nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee jälleen ensi vuonna. Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät siten maltillisiksi.
- Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät inflaatioon, korkokehitykseen sekä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Lisäksi pankkijärjestelmän kestokyky ja Kiinan kehitys tuottavat ennusteeseen epävarmuutta.
Talouskasvun eväät syöty Suomessa – nousukausi jää kokematta
Suomen talouden suhdanne heikkeni odotetusti jo viime vuoden loppupuolella hintojen nousun kurittaessa kotitalouksia ja yksityisen kulutuksen käännyttyä laskuun. Suomen bkt kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia.
Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan 0,3 prosenttia, kun yksityinen kulutus ja investoinnit vähentyvät. Myös varastojen purkamisella on negatiivinen vaikutus kasvuun.
Etla on alentanut ennustettaan hieman viime syksystä ja ennakoi nyt ensi vuodelle lievää 1,2 prosentin kasvua. Vuonna 2025 kasvuennuste on 1,3 prosenttia.
– Laskukausi jää meillä lieväksi, mutta samalla sitä seuraava nousukausikin jää nyt Suomen taloudessa kokematta. Talouskasvu muodostuu pikemminkin kituliaaksi tänä ja ensi vuonna. Kun pandemianaikaiset säästöt on käytetty ja ostovoiman lasku köyhdyttänyt kotitalouksia, ovat samalla kasvun eväätkin käyneet kovin vähiin. Tämä voi tietysti olla kohtuullinen hinta siitä, että pahemminkin olisi voinut käydä, pohtii Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Pandemiasta yhä palautuva palveluvienti siivittää viennin tänä vuonna 1,2 prosentin kasvuun, vaikka tavaravienti supistuu samanaikaisesti. Ensi vuonna myös tavaravienti lähtee vetämään ja vienti kasvaa 5,5 prosenttia. Suureksi paisuneiden varastojen purkaminen kuitenkin heikentää kasvua.
Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee jälleen ensi vuonna. Työllisyysasteen odotetaan siten kohoavan taas ensi vuonna.
Sitkeä inflaatio hellittää selvästi vasta ensi vuonna
Inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia eikä korkopolitiikan vaikutus näy vielä. Kuluttajahintojen nousun Etla ennustaa olevan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Nousu on hieman edellisvuotta hitaampaa. Kokonaisinflaatiota nostavat edelleen asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Ensi vuodelle inflaation ennustetaan laskevan 2,2 prosenttiin.
Korkojen nousu iskee erityisen kovaa Pohjoismaihin, joissa omistusasuminen on monia muita maita yleisempää ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta ja supistaa investoinnit prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2024 investointien kasvua kertyy yhden prosentin verran.
Etla ennustaa yksityisen kulutuksen supistuvan puoli prosenttia, mutta loppuvuodesta kulutus voi jo elpyä ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin. Suhteellisen hyvänä pysynyt työllisyystilanne tukee kulutuksen hitaasti alkavaa elpymistä.
Rahapolitiikka toimii
Korkoja nostanut rahapolitiikka pysyy kireänä globaalisti. Suurista maista vain Japanissa ja Kiinassa kehitys on ollut poikkeavaa. Etla odottaa Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien nostavan ohjauskorkojaan vielä alkuvuonna. Koronlaskuja sen sijaan on luvassa ensi vuonna inflaation alkaessa hidastua jo kuluvan vuoden loppupuolella.
– Korkoja lasketaan kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin mitä niitä on nostettu. Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että rahapolitiikka toimii. Epäilyksistä huolimatta keskuspankit pystyvät siis hillitsemään hintojen nousua ohjauskoron nostoilla. Arviot koronnoston vaikutuksen suuruudesta toki vaihtelevat, huomauttaa ennusteryhmän tutkija Sakari Lähdemäki.
Etlan ennusteessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana rahapolitiikan erityisteema eli laajalla NiGEM-mallilla laskettu arvio EKP:n ohjauskoron 0,5 prosenttiyksikön noston vaikutuksista paitsi inflaatioon, myös kulutukseen, investointeihin ja bkt:hen.
Maailmantaloudessa käy ristiveto
Maailmantalouden kasvuvauhti vuosina 2022–2024 on muodostumassa koko 2000-luvun hitaimmaksi. Näkymät ovat syksyn jälkeen parantuneet, mutta kasvu on vielä tänä vuonna vain 2,5 prosenttia. Tulevina vuosina kasvu kiihtyy noin kolmeen prosenttiin. Talouskasvu on edelleen merkittävissä määrin kehittyvien talouksien varassa. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan 4–5 prosenttia kunakin ennustevuonna.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset vaikuttavat erityisesti Eurooppaan. Euroalueen talouskasvu hidastui selvästi viime vuoden lopulla, eikä kasva enää tänä vuonna. Sen jälkeen palataan 1,7 prosentin kasvuun.
Suurimmat riskit ennustetussa kehityksessä liittyvät edelleen inflaatioon, korkokehitykseen sekä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Lisäksi pankkijärjestelmän kestokyky ja Kiinan kehitys tuottavat ennusteeseen epävarmuutta.
Politiikka sävyttää taloutta vaalien jälkeenkin
Etla ennustaa Suomen julkisen velkasuhteen pysyvän lähivuosinakin 73 prosentissa. Velkaantumisen ohella Suomi kamppailee vähenevän väestön ja nollakasvun haasteissa. Ongelmien hoitaminen pelkästään lisävelalla ei ole mikään vaihtoehto, korostaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Toimivassa systeemissä päättäjät laatisivat jo täyttä päätä strategiaa pienenevän väestön maahan. Ikääntymisen kauhuskenaarioilta voitaisiin välttyä vaikkapa nopeuttamalla teknologista kehitystä. Suomi onkin jo ilahduttavasti luvannut lisätä julkisia t&k-panostuksia. Vaalilupauksista puuttuu kuitenkin se konkretia, millä yritysten t&k saadaan kasvuun ja talouden tuottavuuskehitys nopeutumaan. Myöskään rajoituksia maahanmuutolle emme ainakaan tarvitse, Kangasharju painottaa.
Kangasharju muistuttaa, että Euroopan keskuspankin tukitoimien loppuminen yhdessä korkotason nousun kanssa nostaa Suomen velan korkomenoja samalla, kun suuret ikäluokat ovat saavuttamassa suurimman hoivan tarpeen. Nousevat lainakorot syrjäyttävät muita menoja, nostavat veroastetta ja velkataakkaa tuleville sukupolville sekä tekevät jatkossa suhdanteiden tasauksesta paljon kalliimpaa.
Suhdanteen verkkoversio on luettavissa ja ladattavissa tiistaina 21.3. klo 9.00 osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata erikseen omalle koneelleen. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Etla siirtyy julkaisemaan talousennusteitaan ainoastaan digitaalisessa muodossa ja lopettaa painetun Suhdannekirjan tämän kevään jälkeen.
Liitteenä kuviot (3 kpl): Huoltotase, Eräitä keskeisiä ennusteita & EKP:n ohjauskoron 0,5 %-yks. noston vaikutus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäki (kansainvälinen talous, investoinnit, työllisyys & tuotanto)
Ville Kaitila (yksityinen kulutus, hinnat ja kustannukset & tuotanto)
Birgitta Berg-Andersson (vienti, tuonti, vaihtotase & tuotanto)
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiAki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiSakari LähdemäkiTutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiBirgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Miten Suomi saadaan tuottavuuden eturintamaan?30.5.2023 10:18:47 EEST | Tiedote
Miksi Suomessa on vain vähän korkean tuottavuuden yrityksiä? Miten yritysten taustatekijät vaikuttavat tuottavuuskehitykseen? Miten edistetään suomalaisten yritysten kehitystä korkean tuottavuuden yrityksiksi? Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi Suomen tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni lukumäärä. Kansainväliset vertailut osoittavat myös, että Suomessa yritysten tuottavuushajonta on vähäistä verrokkimaiden yrityksiin verrattuna. Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ovat selvittäneet tuoreessa tutkimuksessa, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja siten tukemaan koko Suomen talouden kasvua. Lisäksi tutkijat ovat selvittäneet erilaisten taustatekijöiden roolia yritysten tuottavuuskehityksessä. Tutkimuksen on rahoittanut valtioneuvoston kanslia. Tuloksia käsit
Etla ennustaa: Suomen kilpailukyky pysyy vakaana lähivuosina29.5.2023 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky on vakaa tänä ja ensi vuonna, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys parantaa kilpailukykyä tänä vuonna, kun taas valuuttakurssit heikentävät sitä. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde tänä vuonna paranee, mutta vastaavasti heikkenee ensi vuonna. Etla arvioi, että kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla nostaa Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,95 prosenttia.
Etla: Korkeampi työn tuottavuus on yhteydessä päästöjen nopeampaan vähenemiseen22.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuottavuuden kehittäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Lisäksi taloudelliset kannustimet ovat yhteydessä päästöjen vähenemiseen, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan korkeampi työn tuottavuus kertoo siitä, että yritys on teknisesti edistynyt sekä kykenevä kehittämään ja ottamaan käyttöön uutta energiatehokkaampaa teknologiaa. Näin tuottavuus edistää tai on ainakin yhteydessä hiilikilpailukyvyn paranemiseen ja päästöjen nopeampaan vähenemiseen Euroopassa.
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen akatemiatutkijaksi16.5.2023 14:23:31 EEST | Tiedote
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtaselle on myönnetty Suomen Akatemian nelivuotinen tutkijarahoitus. Virtasen tutkimusaiheet käsittelevät akatemiatutkijana koulutuksen ja kasvun teemoja, joihin hän on perehtynyt jo työssään Etlassa. Akatemian tutkijarahoitus myönnetään tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta tekevälle nuorelle tutkijalle.
Etla: Persoonalla on väliä – itsevarmuus selittää yrittäjäksi ryhtymistä15.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Persoonallisuus on yksi henkilön työmarkkinamenestystä selittävä tekijä ja tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti itsevarmuus selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Korkeamman itsevarmuuden omaavat henkilöt siirtyvät tutkimuksen mukaan muita todennäköisemmin palkkatyöstä yrittäjiksi. Itsevarmuus selittää myös menestymistä yrittäjänä. Nyt saadut Suomea koskevat tulokset ovat linjassa myös aiempien tutkimusten kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme