Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: T&k-verotukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaa suurimmat hyödyt

Jaa
Yritysten t&k-verokannustinmalli kannattaa rakentaa niin, että se painottuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja luo samalla nuorille, tappiollisillekin yrityksille kannusteita investoida. Tulokset perustuvat tänään julkaistuun Etla-tutkimukseen. Tukien tehokkaamman kohdentumisen lisäksi t&k-verohuojennusmalli, joka tarjoaisi isoille yrityksille vähemmän verotukia kuin pk-yrityksille, tai ei lainkaan, vähentäisi huomattavasti verotukimallin rasitusta julkiselle taloudelle. Ennen pysyvän verotukimallin käyttöönottoa on kuitenkin tarpeellista arvioida huolella erilaisten mallien kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.

T&k-verotukia käytetään OECD-maissa laajalti lisäämään yritysten kannustimia investoida sekä vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia. Vuonna 2020 t&k-toiminnan verokannustimia tarjosi kaikkiaan 32 OECD-maata 37:stä. Verotuet kattoivat yli puolet tutkimus- ja kehitystoimintaan allokoitujen julkisten tukien kokonaismäärästä OECD-alueella.

Silti t&k-verotukimallien ominaisuuksien vaikuttavuudesta on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa. Ei siis ole selvää, minkälainen malli antaa parhaat kannustimet yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksille ja tuottaa eniten esimerkiksi innovaatioita.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan t&k-verokannustinmalli kannattaisi rakentaa niin, että se painottuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai suosii niitä. Samalla sen tulisi luoda myös nuorille, tappiollisille yrityksille kannusteita investoida. TT-säätiön rahoittamassa tutkimuksessa The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (Etla Report 123) analysoidaan t&k-verotukiasteen ja verotukijärjestelmän ominaisuuksien yhteyttä yrityssektorin omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin ja innovaatiotuotoksiin tukia käyttäneissä maissa vuosina 2000–2018.

Maissa, joissa on käytetty pk-yrityksiä suosivia t&k-verohelpotuskäytäntöjä, ovat yrityssektorin innovaatiopanostukset olleet selvästi muita maita korkeampia. Myös aiempi tutkimus viittaa siihen, että yhden euron lisäys t&k-verotuessa tuottaa suurimman lisäyksen pk-yritysten t&k-panostuksissa, ja lisäksi suorat tuet täydentävät t&k-verotukia. Sen sijaan isojen yritysten kohdalla t&k-verotuet ja suorat tuet näyttäisivät korvaavan toisiaan, jolloin niiden yhteiskäyttö ei tuota parasta tulosta, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Suurten yritysten innovaatiotoiminnan kannusteet kannattaisi keskittää verotuen sijaan tarkasti kohdennettuihin suoriin t&k-tukiin. Lisäksi verohuojennusmalli, joka tarjoaisi isoille yrityksille vähemmän t&k-verotukia kuin pk-yrityksille, tai ei lainkaan, vähentäisi huomattavasti mallin rasitusta julkiselle taloudelle, Koski huomauttaa.

Raportin aineistoanalyysi viittaa siihen, että tukien t&k-kannustinvaikutukset ovat olleet suurimmat maissa, joissa on käytetty hybridimallia eli t&k-verohuojennusmahdollisuus on perustunut osin yrityksen t&k-menojen kokonaisvolyymiin ja osin niiden lisäykseen. Hybridimallin käyttö liittyy lisäksi positiivisesti innovaatiotuotokseen.

Eri verotukimallien ominaisuuksien vaikuttavuudesta ei ole riittävästi tietoa

Tutkimusperusteinen tieto verotukimallien ominaisuuksien vaikuttavuudesta on yhä vähäistä eikä esimerkiksi verohuojennukseen oikeuttavien kustannuslajien määrittelyn merkityksestä ole tehty tutkimusta. Vankempien johtopäätösten tekemiseksi tarvitaan lisää yritystason aineistoilla tehtyä tutkimusta aiheesta.

– Emme ole tutkimuksessa arvioineet eri t&k-verotukimallien pitkän aikavälin hyvinvointivaikutuksia tai vaikutuksia tuottavuuteen. Pysyvän tukimallin käyttöönotto edellyttääkin kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia eri mallien välillä, Etlan Heli Koski painottaa.


Koski, Heli & Fornaro, Paolo: The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation (Etla Report 123)

Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye