Etla: Toimialan vaihtaminen yllättävän yleistä suomalaisyrityksissä, radikaali alanvaihto on lisännyt tuottavuutta
28.3.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Elinvoimaisessa taloudessa yrityskenttä uudistuu ja uudistumista tapahtuu myös yritysten sisällä. Osa yrityksistä uudistaa tuote- ja palvelutarjontaansa niin paljon, että se johtaa koko toimialan vaihtumiseen. Tuote- ja palvelutarjonnan uudistuminen on osa toimialojen rakennemuutosta ja se voi vaikuttaa myös yritysten tuottavuuskasvuun.
Tuote- ja palvelutarjonnan uudistumisen yritykselle tuomat tuottavuusvaikutukset vaihtelevat riippuen taustalla olevasta rakennemuutoksesta, toimialasta ja ajankohdasta. Tämä ilmenee tuoreesta Etla-raportista Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126) ja suomenkielisestä muistiosta Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106). Tutkimuksen pääviesti on, että suurilla eli radikaaleilla alanvaihdoksilla on pääsääntöisesti ollut positiivinen tuottavuusvaikutus yritykseen. Jos alanvaihto ei kuitenkaan ole radikaali vaan vähittäinen, on sillä puolestaan pääasiassa ollut negatiivisia tuottavuusvaikutuksia.
– Tutkimuksen tulos on tärkeä viesti Suomen innovaatiopolitiikalle, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä uudistumiseen. Markkinoille pääsyn esteet voivat vaikuttaa myös toimialaansa vaihtaviin yrityksiin, jotka pyrkivät uusille markkina-alueille. Alan vaihtaminen olisi siis tunnistettava eräänä markkinoille tulon muotona, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Innovaatiopolitiikassa tärkeä keino kannustaa uudistumaan on t&k-rahoituksen tarjoaminen. Onnistuneen t&k-toiminnan ansiosta yritykset saavat uudistettua tarjontaansa. Avainasemassa ovat radikaaleihin uudistuksiin pyrkivät t&k-hankkeet, jolloin yrityksen tarjontaa muutetaan perinpohjaisemmin eikä vain yksittäisiä tuotteita tai palveluita. Myös kilpailupolitiikka on tärkeässä roolissa, tutkimuksessa todetaan.
Toimialavaihdokset yllättävänkin yleisiä Suomessa
Yritysten alanvaihdokset ovat yllättävän yleisiä Suomen yrityskentässä. Niistä 2000-luvun yrityksistä, jotka jatkavat toimintaansa edelleen, peräti neljäsosa on vaihtanut toimialaa.
– Yrityksen toimialan vaihtuminen kertoo suuresta muutoksesta. Toimialavaihdoksessa yrityksen pyrkimyksenä voi olla voimakkaamman kasvun aikaansaaminen tai se, että osa yrityksen liiketoiminnasta on kuihtunut pois joko markkinan pienenemisen tai kilpailukyvyn puutteen johdosta, Etlan Kuosmanen pohtii.
Esimerkiksi konepajakonserni Metso on 2000-luvulla luopunut muun muassa paperikoneiden valmistuksesta ja keskittynyt mineraalien jalostukseen ja kaivoksissa tarvittavien koneiden valmistukseen. Selvästi vilkkaimmin toimialaa vaihdettiin Suomessa finanssikriisin ympärillä eli vuosina 2006–2012.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106)
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia KuosmanenTutkija, ETLA
Puh:045 163 9660natalia.kuosmanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme