Etla: Toimialan vaihtaminen yllättävän yleistä suomalaisyrityksissä, radikaali alanvaihto on lisännyt tuottavuutta
28.3.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Elinvoimaisessa taloudessa yrityskenttä uudistuu ja uudistumista tapahtuu myös yritysten sisällä. Osa yrityksistä uudistaa tuote- ja palvelutarjontaansa niin paljon, että se johtaa koko toimialan vaihtumiseen. Tuote- ja palvelutarjonnan uudistuminen on osa toimialojen rakennemuutosta ja se voi vaikuttaa myös yritysten tuottavuuskasvuun.
Tuote- ja palvelutarjonnan uudistumisen yritykselle tuomat tuottavuusvaikutukset vaihtelevat riippuen taustalla olevasta rakennemuutoksesta, toimialasta ja ajankohdasta. Tämä ilmenee tuoreesta Etla-raportista Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126) ja suomenkielisestä muistiosta Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106). Tutkimuksen pääviesti on, että suurilla eli radikaaleilla alanvaihdoksilla on pääsääntöisesti ollut positiivinen tuottavuusvaikutus yritykseen. Jos alanvaihto ei kuitenkaan ole radikaali vaan vähittäinen, on sillä puolestaan pääasiassa ollut negatiivisia tuottavuusvaikutuksia.
– Tutkimuksen tulos on tärkeä viesti Suomen innovaatiopolitiikalle, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä uudistumiseen. Markkinoille pääsyn esteet voivat vaikuttaa myös toimialaansa vaihtaviin yrityksiin, jotka pyrkivät uusille markkina-alueille. Alan vaihtaminen olisi siis tunnistettava eräänä markkinoille tulon muotona, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Innovaatiopolitiikassa tärkeä keino kannustaa uudistumaan on t&k-rahoituksen tarjoaminen. Onnistuneen t&k-toiminnan ansiosta yritykset saavat uudistettua tarjontaansa. Avainasemassa ovat radikaaleihin uudistuksiin pyrkivät t&k-hankkeet, jolloin yrityksen tarjontaa muutetaan perinpohjaisemmin eikä vain yksittäisiä tuotteita tai palveluita. Myös kilpailupolitiikka on tärkeässä roolissa, tutkimuksessa todetaan.
Toimialavaihdokset yllättävänkin yleisiä Suomessa
Yritysten alanvaihdokset ovat yllättävän yleisiä Suomen yrityskentässä. Niistä 2000-luvun yrityksistä, jotka jatkavat toimintaansa edelleen, peräti neljäsosa on vaihtanut toimialaa.
– Yrityksen toimialan vaihtuminen kertoo suuresta muutoksesta. Toimialavaihdoksessa yrityksen pyrkimyksenä voi olla voimakkaamman kasvun aikaansaaminen tai se, että osa yrityksen liiketoiminnasta on kuihtunut pois joko markkinan pienenemisen tai kilpailukyvyn puutteen johdosta, Etlan Kuosmanen pohtii.
Esimerkiksi konepajakonserni Metso on 2000-luvulla luopunut muun muassa paperikoneiden valmistuksesta ja keskittynyt mineraalien jalostukseen ja kaivoksissa tarvittavien koneiden valmistukseen. Selvästi vilkkaimmin toimialaa vaihdettiin Suomessa finanssikriisin ympärillä eli vuosina 2006–2012.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106)
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia KuosmanenTutkija, ETLA
Puh:045 163 9660natalia.kuosmanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


