Etla: Toimialan vaihtaminen yllättävän yleistä suomalaisyrityksissä, radikaali alanvaihto on lisännyt tuottavuutta
28.3.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Elinvoimaisessa taloudessa yrityskenttä uudistuu ja uudistumista tapahtuu myös yritysten sisällä. Osa yrityksistä uudistaa tuote- ja palvelutarjontaansa niin paljon, että se johtaa koko toimialan vaihtumiseen. Tuote- ja palvelutarjonnan uudistuminen on osa toimialojen rakennemuutosta ja se voi vaikuttaa myös yritysten tuottavuuskasvuun.
Tuote- ja palvelutarjonnan uudistumisen yritykselle tuomat tuottavuusvaikutukset vaihtelevat riippuen taustalla olevasta rakennemuutoksesta, toimialasta ja ajankohdasta. Tämä ilmenee tuoreesta Etla-raportista Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126) ja suomenkielisestä muistiosta Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106). Tutkimuksen pääviesti on, että suurilla eli radikaaleilla alanvaihdoksilla on pääsääntöisesti ollut positiivinen tuottavuusvaikutus yritykseen. Jos alanvaihto ei kuitenkaan ole radikaali vaan vähittäinen, on sillä puolestaan pääasiassa ollut negatiivisia tuottavuusvaikutuksia.
– Tutkimuksen tulos on tärkeä viesti Suomen innovaatiopolitiikalle, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä uudistumiseen. Markkinoille pääsyn esteet voivat vaikuttaa myös toimialaansa vaihtaviin yrityksiin, jotka pyrkivät uusille markkina-alueille. Alan vaihtaminen olisi siis tunnistettava eräänä markkinoille tulon muotona, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Innovaatiopolitiikassa tärkeä keino kannustaa uudistumaan on t&k-rahoituksen tarjoaminen. Onnistuneen t&k-toiminnan ansiosta yritykset saavat uudistettua tarjontaansa. Avainasemassa ovat radikaaleihin uudistuksiin pyrkivät t&k-hankkeet, jolloin yrityksen tarjontaa muutetaan perinpohjaisemmin eikä vain yksittäisiä tuotteita tai palveluita. Myös kilpailupolitiikka on tärkeässä roolissa, tutkimuksessa todetaan.
Toimialavaihdokset yllättävänkin yleisiä Suomessa
Yritysten alanvaihdokset ovat yllättävän yleisiä Suomen yrityskentässä. Niistä 2000-luvun yrityksistä, jotka jatkavat toimintaansa edelleen, peräti neljäsosa on vaihtanut toimialaa.
– Yrityksen toimialan vaihtuminen kertoo suuresta muutoksesta. Toimialavaihdoksessa yrityksen pyrkimyksenä voi olla voimakkaamman kasvun aikaansaaminen tai se, että osa yrityksen liiketoiminnasta on kuihtunut pois joko markkinan pienenemisen tai kilpailukyvyn puutteen johdosta, Etlan Kuosmanen pohtii.
Esimerkiksi konepajakonserni Metso on 2000-luvulla luopunut muun muassa paperikoneiden valmistuksesta ja keskittynyt mineraalien jalostukseen ja kaivoksissa tarvittavien koneiden valmistukseen. Selvästi vilkkaimmin toimialaa vaihdettiin Suomessa finanssikriisin ympärillä eli vuosina 2006–2012.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106)
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia KuosmanenTutkija, ETLA
Puh:045 163 9660natalia.kuosmanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


