Etla: Toimialan vaihtaminen yllättävän yleistä suomalaisyrityksissä, radikaali alanvaihto on lisännyt tuottavuutta
Elinvoimaisessa taloudessa yrityskenttä uudistuu ja uudistumista tapahtuu myös yritysten sisällä. Osa yrityksistä uudistaa tuote- ja palvelutarjontaansa niin paljon, että se johtaa koko toimialan vaihtumiseen. Tuote- ja palvelutarjonnan uudistuminen on osa toimialojen rakennemuutosta ja se voi vaikuttaa myös yritysten tuottavuuskasvuun.
Tuote- ja palvelutarjonnan uudistumisen yritykselle tuomat tuottavuusvaikutukset vaihtelevat riippuen taustalla olevasta rakennemuutoksesta, toimialasta ja ajankohdasta. Tämä ilmenee tuoreesta Etla-raportista Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126) ja suomenkielisestä muistiosta Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106). Tutkimuksen pääviesti on, että suurilla eli radikaaleilla alanvaihdoksilla on pääsääntöisesti ollut positiivinen tuottavuusvaikutus yritykseen. Jos alanvaihto ei kuitenkaan ole radikaali vaan vähittäinen, on sillä puolestaan pääasiassa ollut negatiivisia tuottavuusvaikutuksia.
– Tutkimuksen tulos on tärkeä viesti Suomen innovaatiopolitiikalle, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä uudistumiseen. Markkinoille pääsyn esteet voivat vaikuttaa myös toimialaansa vaihtaviin yrityksiin, jotka pyrkivät uusille markkina-alueille. Alan vaihtaminen olisi siis tunnistettava eräänä markkinoille tulon muotona, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Innovaatiopolitiikassa tärkeä keino kannustaa uudistumaan on t&k-rahoituksen tarjoaminen. Onnistuneen t&k-toiminnan ansiosta yritykset saavat uudistettua tarjontaansa. Avainasemassa ovat radikaaleihin uudistuksiin pyrkivät t&k-hankkeet, jolloin yrityksen tarjontaa muutetaan perinpohjaisemmin eikä vain yksittäisiä tuotteita tai palveluita. Myös kilpailupolitiikka on tärkeässä roolissa, tutkimuksessa todetaan.
Toimialavaihdokset yllättävänkin yleisiä Suomessa
Yritysten alanvaihdokset ovat yllättävän yleisiä Suomen yrityskentässä. Niistä 2000-luvun yrityksistä, jotka jatkavat toimintaansa edelleen, peräti neljäsosa on vaihtanut toimialaa.
– Yrityksen toimialan vaihtuminen kertoo suuresta muutoksesta. Toimialavaihdoksessa yrityksen pyrkimyksenä voi olla voimakkaamman kasvun aikaansaaminen tai se, että osa yrityksen liiketoiminnasta on kuihtunut pois joko markkinan pienenemisen tai kilpailukyvyn puutteen johdosta, Etlan Kuosmanen pohtii.
Esimerkiksi konepajakonserni Metso on 2000-luvulla luopunut muun muassa paperikoneiden valmistuksesta ja keskittynyt mineraalien jalostukseen ja kaivoksissa tarvittavien koneiden valmistukseen. Selvästi vilkkaimmin toimialaa vaihdettiin Suomessa finanssikriisin ympärillä eli vuosina 2006–2012.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Uudistuminen toimialavaihtojen kautta ja sen tuottavuusvaikutukset (Etla Muistio 106)
Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika: Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change (Etla Raportti 126)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia KuosmanenTutkija, ETLA
Puh:045 163 9660natalia.kuosmanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme