Etla vahvistaa asiantuntemustaan – Tero Kuusi tutkimusjohtajaksi ja Olli Ropponen tutkimuspäälliköksi
24.4.2020 13:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Etlan uutena tutkimusjohtajana 1.5.2020 aloittava Tero Kuusi on työskennellyt Etlassa seitsemän vuotta, viimeksi tutkimuspäällikkönä. Hän ryhtyy vetämään Etlan Makrotalous ja julkistalous -tutkimusryhmää, joka tarkastelee mm. julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoa, sosiaaliturvaa ja verotusta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Kuusi seuraa tutkimusjohtajana Niku Määttästä, joka siirtyy kesällä Helsinki GSE:n makrotaloustieteen professoriksi.
Tutkimustyössään Kuusi on keskittynyt mm. finanssipolitiikan, makrotaloustieteen, kansainvälisen kaupan sekä tuottavuuden tutkimukseen. Tällä hetkellä hän vetää Etlassa mm. Euroopan hiilitullijärjestelmää ja Suomen palveluvientiä koskevaa tutkimushanketta. Kuusi on myös julkaissut artikkeleita lukuisissa korkeatasoisissa aikakauskirjoissa.
- Makrotalouden ja julkistalouden tutkimuksessa arvioidaan, kuinka talous toimii kokonaisuutena, millaisella talouspolitiikalla sen toimintaedellytykset turvataan, ja mikä on julkinen talouden rooli hyvinvoinnin tuottajana. Käytännössä kysymys on kokonaiskuvan luomisesta talouden eri osa-alueilla tehtävästä korkeatasoisesta tutkimuksesta ja seurannasta. Vain niiden avulla voimme saada relevanttia tietoa talouden toiminnasta ja viime kädessä poliittisten päätösten vaikuttavuudesta ihmisten arkeen, Kuusi toteaa.
Etlan muut tutkimusjohtajat ovat Jyrki Ali-Yrkkö, Antti Kauhanen ja Heli Koski.
Olli Ropponen VATT:sta vahvistamaan Etlan verotutkimusta
VATT:n erikoistutkija Olli Ropponen siirtyy Etlaan tutkimuspäälliköksi 18.8.2020. Hän vahvistaa Etlan asiantuntemusta verotusta koskevissa kysymyksissä, erityisesti yritysverotuksen tutkimuksessa. Lisäksi hän omaa vahvan tuntemuksen ekonometriaan, taloustieteessä käytettyihin menetelmiin.
Parhaillaan Ropponen tutkii mm. monikansallisten yritysten voitonsiirtoa, korkovähennysrajoituksia sekä konsernitasoista yritysverotusta. Hän on työskennellyt VATT:ssa vuodesta 2011.
Päivi Puonti Etlan ennustetiimiin
Nordean Senior Market Risk Manager Päivi Puonti siirtyy 1.6.2020 Etlan ennustetiimiin tutkijaksi Hannu Kasevan jäädessä eläkkeelle. Puonti on työskennellyt aiemmin mm. neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriössä sekä tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on keskittynyt työssään makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden teemoihin.
Etlan suhdanneryhmä seuraa ja ennakoi taloudellista kehitystä, raportoi siitä julkaisuissaan, arvioi talouspolitiikan vaikutuksia sekä kehittää ennustetyön menetelmiä. Viime vuosina Etla on keskittynyt erityisesti kansainvälisen talouden ja Suomen eri toimialojen seurantaan. Tiimi on nelihenkinen ja sitä vetää ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja (1.5.2020 alk.), ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme