Etlan päästöennuste: Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaakalaudalla, jos hiilinieluja ei vahvisteta

Tänään julkaistussa Etlan kevään päästöennusteessa arvioidaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen alenevan vuosina 2022–2027 keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa. Tahti on hieman hitaampaa kuin Etla vielä syksyllä arvioi. Suurin osa ennustetuista päästöjen alenemisista tulee energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta.

Päästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioi Etlan päästöennusteesta vastaava tutkija Ville Kaitila. Suomen päästöt kasvoivat 0,3 prosenttia vuonna 2021 ja arviolta vajaan prosentin vuonna 2022.

– Ensimmäisenä pandemiavuotena 2020 Suomen kokonaispäästöt vähenivät reilut 9 prosenttia. Suurin osa vähennyksestä syntyi energiateollisuudesta ja liikenteestä, joista jälkimmäisen kohdalla kyse oli tosin vain väliaikaisesta tilanteesta. Liikenteen päästöjen määrä on nyt hiljalleen palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta päästöt alenevat rakenteellisesti jatkossa sähköistymisen edetessä, toteaa Kaitila.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Suurin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee edelleen energiahuollosta. Energiateollisuus on onnistunut vähentämään päästöjään, mutta myönteistä kehitystä varjostaa se, että kehitys perustuu osittain puun polttamiseen. Puupolttoaineet tulevat kylläkin pitkälti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista, mutta se on saattanut heikentää metsien hiilinieluja nopeammin kuin muuten luonnollisen hajoamisen seurauksena olisi tapahtunut.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatisi hiilinielujen kasvattamista

Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen tarvittavaa päästöjen nettovähennystarvetta ei Etlan päästöennusteessa enää lasketa, koska maankäyttösektori muuttui hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021. Muutos on pitkälti seurausta metsien nielujen pienenemisestä. Metsät itsessään ovat edelleen päästönielu, mutta aiempaa pienempi.

Kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii nettopäästöjen, jotka sisältävät myös maankäyttösektorin, painamisen nollaan vuoteen 2035 mennessä.

– Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen jää haaveksi, ellei maankäyttösektorin menetettyä nielua onnistuta enimmäkseen palauttamaan. Yksi iso kokonaisuuteen vaikuttava tekijä voisi olla maankäyttösektorin saaminen päästökaupan piiriin. Päästöjen hinnan tulisi olla sellainen, että se tukee tavoitteen saavuttamista. Siirtymän kustannus olisi yhteiskunnalle paljon suurempi ilman nieluja, Etlan Kaitila sanoo.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Teollisuus kuuluu päästökaupan piiriin eli yritysten on ostettava päästöoikeuksia. Kokonaiskehityksen kannalta keskeisessä roolissa olevista tuotannollisista toimialoista maatalous ja liikenne ovat puolestaan päästökaupan ulkopuolella.

Vihreä siirtymä ratkaisevassa roolissa lähivuosikymmeninä

Ilmastotoimien tukeminen on keskeistä isossa kuvassa, mutta Suomen talouden kannalta ratkaisevassa roolissa on myös vihreä siirtymä ja sen eteneminen, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista on olemassa vasta vähän tutkimusta, eikä vihreän siirtymän kustannuksia ole helppo arvioida. Hyötyjä sen sijaan pystytään arvioimaan jo nyt.

– Uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei vielä tunneta, kuten ei tulevia politiikkatoimiakaan. Kaikki nämä vaikuttavat vihreän siirtymän kustannuksiin, joita on nykyisellä tiedolla mahdoton arvioida tarkoin. Suomelle vihreässä siirtymässä on kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia, ja näitä hyötyjä olemme voineet arvioida jo tutkimuksessakin, kertoo Tero Kuusi.

Etla julkistaa 27. maaliskuuta tuoreen, valtioneuvostolle tehdyn tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkiseen talouteen. Tero Kuusen vetämässä tutkimushankkeessa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Nyt julkistettu kevään 2023 Päästöennuste pohjautuu Etlan Suhdanne-ennusteeseen. Päästöjen kehitystä ennustetaan toimialojen tuotannon ja kotitalouksien kulutuksen määräennusteen sekä muutaman päästöintensiteetin kehitystä kuvaavan teknologiaskenaarion avulla. Ennustetta ei tehdä yksittäisille vuosille.

Liitteet (3 kpl): Khk-päästöt vuonna 2021, Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain ja kotitalouksien kulutuksessa sekä Kasvihuonekaasupäästöennuste ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen.

Kaitila Ville: Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilineutraalisuustavoite (Etla kevään 2023 päästöennuste)