EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella
12.2.2021 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna keskimäärin 4,9 prosenttia, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan. Covid-19-pandemia johti historialliseen talouden supistumiseen keväällä 2020, ja koko vuoden tuotanto laski euroalueella arvioiden mukaan peräti 7,4 prosenttia.
Talouden odotetaan elpyvän vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana rokotusten alettua. Koronatilanteen pahentuminen vuoden 2020 loppupuolella hidasti jo kesällä alkanutta talouden elpymistä ja painaa kasvua vielä vuoden 2021 alkupuolella. Teollisuussektori osoittaa edelleen jatkuvaa kasvua euroalueella, kun taas palvelualan toimintaa rasittavat rajoitustoimenpiteet. Tuotannon ja kulutuksen odotetaan elpyvän melko voimakkaasti patoutuneen kysynnän vuoksi toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Vuonna 2022 elpyminen jatkuu maltillisemmalla 3,1 prosentin kasvuvauhdilla.
Koronan toisen aallon aiheuttamat rajoitustoimenpiteet viimeisellä vuosineljänneksellä sekä vuoden 2021 alussa ovat heikentäneet kuitenkin bkt:n lyhyen aikavälin näkymiä, EUROFRAME-ennusteessa todetaan.
Globaalia toipumista johtaa Kiina, jonka talous palautui yhtenä harvoista maista kriisiä edeltäneelle tasolle koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Kiinan määräämät sulkutoimenpiteet uusien koronatapausten ilmennettyä voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti myös maailmankaupan talousnäkymiin tänä vuonna.
Monien euromaiden työttömyysluvut olivat olleet ennen Covid-19-kriisiä pitkään varsin alhaisella tasolla. Helmikuussa työttömyysaste oli vielä koko EU-alueella 7,2 prosenttia, kun heinäkuuhun mennessä se oli kohonnut 8,7 prosenttiin. Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Euroalueella työttömyyden kasvu oli yleensä vähäistä verrattuna tuotannon laskuun sekä Yhdysvaltoihin, jossa työttömyysaste oli huhtikuussa kohonnut 3,5 prosentista liki 15 prosenttiin. Euroopassa koronakriisin negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoihin lievennettiin muun muassa lyhennetyllä työajalla sekä lomautuksilla.
Suomessa työttömyysaste oli viime marraskuussa 8,1 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli ollut 6,7 prosenttia.
– Suomessa työmarkkinoiden sokki vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli vakava, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Suomessa jo olemassa ollut lomautusjärjestelmä oli luultavasti tärkein iskunvaimennin työmarkkinoilla viime vuonna, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Hän on yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan euroalueella 8,8 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan vähitellen 8,2 prosenttiin vuonna 2022.
Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Yhteisen ennusteen laadintaan osallistuu arvostettuja tutkimuslaitoksia ympäri Eurooppaa, muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.
Tuore EUROFRAME-raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Etla julkistaa Suomea koskevan talousennusteensa maanantaina 15.3.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset12.5.2026 10:02:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

