EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella
12.2.2021 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna keskimäärin 4,9 prosenttia, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan. Covid-19-pandemia johti historialliseen talouden supistumiseen keväällä 2020, ja koko vuoden tuotanto laski euroalueella arvioiden mukaan peräti 7,4 prosenttia.
Talouden odotetaan elpyvän vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana rokotusten alettua. Koronatilanteen pahentuminen vuoden 2020 loppupuolella hidasti jo kesällä alkanutta talouden elpymistä ja painaa kasvua vielä vuoden 2021 alkupuolella. Teollisuussektori osoittaa edelleen jatkuvaa kasvua euroalueella, kun taas palvelualan toimintaa rasittavat rajoitustoimenpiteet. Tuotannon ja kulutuksen odotetaan elpyvän melko voimakkaasti patoutuneen kysynnän vuoksi toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Vuonna 2022 elpyminen jatkuu maltillisemmalla 3,1 prosentin kasvuvauhdilla.
Koronan toisen aallon aiheuttamat rajoitustoimenpiteet viimeisellä vuosineljänneksellä sekä vuoden 2021 alussa ovat heikentäneet kuitenkin bkt:n lyhyen aikavälin näkymiä, EUROFRAME-ennusteessa todetaan.
Globaalia toipumista johtaa Kiina, jonka talous palautui yhtenä harvoista maista kriisiä edeltäneelle tasolle koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Kiinan määräämät sulkutoimenpiteet uusien koronatapausten ilmennettyä voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti myös maailmankaupan talousnäkymiin tänä vuonna.
Monien euromaiden työttömyysluvut olivat olleet ennen Covid-19-kriisiä pitkään varsin alhaisella tasolla. Helmikuussa työttömyysaste oli vielä koko EU-alueella 7,2 prosenttia, kun heinäkuuhun mennessä se oli kohonnut 8,7 prosenttiin. Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Euroalueella työttömyyden kasvu oli yleensä vähäistä verrattuna tuotannon laskuun sekä Yhdysvaltoihin, jossa työttömyysaste oli huhtikuussa kohonnut 3,5 prosentista liki 15 prosenttiin. Euroopassa koronakriisin negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoihin lievennettiin muun muassa lyhennetyllä työajalla sekä lomautuksilla.
Suomessa työttömyysaste oli viime marraskuussa 8,1 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli ollut 6,7 prosenttia.
– Suomessa työmarkkinoiden sokki vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli vakava, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Suomessa jo olemassa ollut lomautusjärjestelmä oli luultavasti tärkein iskunvaimennin työmarkkinoilla viime vuonna, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Hän on yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan euroalueella 8,8 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan vähitellen 8,2 prosenttiin vuonna 2022.
Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Yhteisen ennusteen laadintaan osallistuu arvostettuja tutkimuslaitoksia ympäri Eurooppaa, muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.
Tuore EUROFRAME-raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Etla julkistaa Suomea koskevan talousennusteensa maanantaina 15.3.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

