EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella
Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna keskimäärin 4,9 prosenttia, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan. Covid-19-pandemia johti historialliseen talouden supistumiseen keväällä 2020, ja koko vuoden tuotanto laski euroalueella arvioiden mukaan peräti 7,4 prosenttia.
Talouden odotetaan elpyvän vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana rokotusten alettua. Koronatilanteen pahentuminen vuoden 2020 loppupuolella hidasti jo kesällä alkanutta talouden elpymistä ja painaa kasvua vielä vuoden 2021 alkupuolella. Teollisuussektori osoittaa edelleen jatkuvaa kasvua euroalueella, kun taas palvelualan toimintaa rasittavat rajoitustoimenpiteet. Tuotannon ja kulutuksen odotetaan elpyvän melko voimakkaasti patoutuneen kysynnän vuoksi toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Vuonna 2022 elpyminen jatkuu maltillisemmalla 3,1 prosentin kasvuvauhdilla.
Koronan toisen aallon aiheuttamat rajoitustoimenpiteet viimeisellä vuosineljänneksellä sekä vuoden 2021 alussa ovat heikentäneet kuitenkin bkt:n lyhyen aikavälin näkymiä, EUROFRAME-ennusteessa todetaan.
Globaalia toipumista johtaa Kiina, jonka talous palautui yhtenä harvoista maista kriisiä edeltäneelle tasolle koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Kiinan määräämät sulkutoimenpiteet uusien koronatapausten ilmennettyä voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti myös maailmankaupan talousnäkymiin tänä vuonna.
Monien euromaiden työttömyysluvut olivat olleet ennen Covid-19-kriisiä pitkään varsin alhaisella tasolla. Helmikuussa työttömyysaste oli vielä koko EU-alueella 7,2 prosenttia, kun heinäkuuhun mennessä se oli kohonnut 8,7 prosenttiin. Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Euroalueella työttömyyden kasvu oli yleensä vähäistä verrattuna tuotannon laskuun sekä Yhdysvaltoihin, jossa työttömyysaste oli huhtikuussa kohonnut 3,5 prosentista liki 15 prosenttiin. Euroopassa koronakriisin negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoihin lievennettiin muun muassa lyhennetyllä työajalla sekä lomautuksilla.
Suomessa työttömyysaste oli viime marraskuussa 8,1 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli ollut 6,7 prosenttia.
– Suomessa työmarkkinoiden sokki vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli vakava, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Suomessa jo olemassa ollut lomautusjärjestelmä oli luultavasti tärkein iskunvaimennin työmarkkinoilla viime vuonna, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Hän on yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan euroalueella 8,8 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan vähitellen 8,2 prosenttiin vuonna 2022.
Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Yhteisen ennusteen laadintaan osallistuu arvostettuja tutkimuslaitoksia ympäri Eurooppaa, muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.
Tuore EUROFRAME-raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Etla julkistaa Suomea koskevan talousennusteensa maanantaina 15.3.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Kutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?3.11.2025 09:54:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
Etlassa uusia tutkimushankkeita: luvassa mm. geotalouden pelikirja Suomelle sekä uutta tietoa sopeutustoimien vaikutuksista ja sukupuolten palkkaeroista27.10.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Maailman siirtyessä nykyisenkaltaisesta globalisaatiosta uuteen geotalouden aikaan ryhtyy myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos hahmottelemaan Suomelle uutta pelikirjaa. Tänä syksynä käynnistynyt Business Finlandin rahoittama tutkimushanke tarkastelee muuttunutta kansainvälistä tilannetta ja pyrkii luomaan teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaamme uusia strategioita. Kuluvan syksyn aikana Etlassa on alkanut lukuisia muitakin kiinnostavia tutkimushankkeita, joissa selvitetään muun muassa yritysten tuottavuuskehitystä, suomalaisten innovaattoreiden urapolkuja sekä julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia bkt:hen.
Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme