EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella

Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna keskimäärin 4,9 prosenttia, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan. Covid-19-pandemia johti historialliseen talouden supistumiseen keväällä 2020, ja koko vuoden tuotanto laski euroalueella arvioiden mukaan peräti 7,4 prosenttia.
Talouden odotetaan elpyvän vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana rokotusten alettua. Koronatilanteen pahentuminen vuoden 2020 loppupuolella hidasti jo kesällä alkanutta talouden elpymistä ja painaa kasvua vielä vuoden 2021 alkupuolella. Teollisuussektori osoittaa edelleen jatkuvaa kasvua euroalueella, kun taas palvelualan toimintaa rasittavat rajoitustoimenpiteet. Tuotannon ja kulutuksen odotetaan elpyvän melko voimakkaasti patoutuneen kysynnän vuoksi toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Vuonna 2022 elpyminen jatkuu maltillisemmalla 3,1 prosentin kasvuvauhdilla.
Koronan toisen aallon aiheuttamat rajoitustoimenpiteet viimeisellä vuosineljänneksellä sekä vuoden 2021 alussa ovat heikentäneet kuitenkin bkt:n lyhyen aikavälin näkymiä, EUROFRAME-ennusteessa todetaan.
Globaalia toipumista johtaa Kiina, jonka talous palautui yhtenä harvoista maista kriisiä edeltäneelle tasolle koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Kiinan määräämät sulkutoimenpiteet uusien koronatapausten ilmennettyä voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti myös maailmankaupan talousnäkymiin tänä vuonna.
Monien euromaiden työttömyysluvut olivat olleet ennen Covid-19-kriisiä pitkään varsin alhaisella tasolla. Helmikuussa työttömyysaste oli vielä koko EU-alueella 7,2 prosenttia, kun heinäkuuhun mennessä se oli kohonnut 8,7 prosenttiin. Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Euroalueella työttömyyden kasvu oli yleensä vähäistä verrattuna tuotannon laskuun sekä Yhdysvaltoihin, jossa työttömyysaste oli huhtikuussa kohonnut 3,5 prosentista liki 15 prosenttiin. Euroopassa koronakriisin negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoihin lievennettiin muun muassa lyhennetyllä työajalla sekä lomautuksilla.
Suomessa työttömyysaste oli viime marraskuussa 8,1 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli ollut 6,7 prosenttia.
– Suomessa työmarkkinoiden sokki vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli vakava, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Suomessa jo olemassa ollut lomautusjärjestelmä oli luultavasti tärkein iskunvaimennin työmarkkinoilla viime vuonna, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Hän on yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan euroalueella 8,8 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan vähitellen 8,2 prosenttiin vuonna 2022.
Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Yhteisen ennusteen laadintaan osallistuu arvostettuja tutkimuslaitoksia ympäri Eurooppaa, muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.
Tuore EUROFRAME-raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Etla julkistaa Suomea koskevan talousennusteensa maanantaina 15.3.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

