Audiomedia Oy

Euroopan puutuoteteollisuuden pääsihteeri Silvia Melegari: Komissio tavoittelee hiilineutraalisuutta metsien kustannuksella Metsien käytön rajoitukset vaarantavat puurakentamisen kasvua

13.1.2023 11:06:52 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
EU:n tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä saada kaikki uudet rakennukset hiilineutraaleiksi. Puurakentamisen määrätietoinen kasvattaminen antaa mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Euroopan puutuoteteollisuuden pääsihteeri Silvia Melegari.
Silvia Melegari.
Silvia Melegari.

-Vaikka puurakennukset varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan, ongelmaksi on muodostumassa se, että ilmastopolitiikan nimissä yritetään rajoittaa puun saatavuutta. On muistettava, että jos metsää ei hoideta tai se ikääntyy, hiilen sitomiskyky ja nielu pienenevät.

Melegarin mukaan rakentaminen on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista ja rakennukset suuria energiankuluttajia. – EU:n vihreän siirtymän tavoitteena on vähäpäästöisempi rakentaminen ja energiatehokkaampi rakennusten käyttö.

-Komission tavoitteissa on ristiriita, jos metsien käytön rajoitukset johtavat ilmastoystävällisen, hiiltä sitovan puurakentamisen mahdollisuuksien vajaakäyttöön. Nyt ei tiedetä, mitä päätöksistä seuraa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee Melegarin mielestä edistää puun käyttöä sekä uudisrakentamisessa että rakennusten peruskorjauksissa. - Vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamisessa on valtava työ ja antaa mahdollisuuden uusiutuvien materiaalien käyttöön. Tavoitteena on, että jokainen rakennusalan yritys vähentää aidosti päästöjään eikä riitä, että istutat metsää päästöjesi kompensaatioksi.

Komissio vaikuttaa metsien käyttöön ympäristöpolitiikan keinoin

Melegari on huolissaan siitä, että nykyinen komissio laatii metsälainsäädäntöä ympäristönsuojelua koskevan toimivallan avulla. - Kun komissiolla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa, se vaikuttaa ympäristöpolitiikan keinoin metsäpolitiikkaan. 

-Suuri ongelma on siinä, että kukaan eioletehnyt komission metsäaloitteiden vaikutusten arviointia. Komissiolla on metsiin liittyviä tavoitteita, joissabiologinenmonimuotoisuus ja ympäristönsuojelu asetetaan metsän käytönedelle.

Komissiolla ei ole Melegarin mukaan mitään arviota siitä, mitä niiden toteuttaminen merkitsee kokonaisuudessaan eurooppalaiselle yhteiskunnalle, sen hyvinvoinnille ja työpaikoille. - Komission tulisi ympäristönäkökohtien lisäksi ottaa huomioon myös eurooppalaisen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan metsäalan kilpailukyky.

-Metsiä voidaan hoitaa kestävästi, kuten esimerkiksi Suomi ja Ruotsi tekevät. Metsien käytössä on tärkeää pitää tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kesken.

Komissiolta puuttuu metsäalan asiantuntemus

Melegarin mukaan metsä tarjoaa fantastisen hiilineutraalin lähellä kasvavan materiaalin. -Tutkimus- ja kehitystoiminta luo puualalle uusia innovaatioita ja fossiilisia korvaavia tuotteita. Tätä koko kuvaa metsäsektorin tulevaisuuden mahdollisuuksista komissio ei näe.

-Valitettavasti komissiossa ei ole tarpeeksi metsäalan asiantuntemusta. Metsätaloutta koskevia ratkaisuja ei voi tehdä siltä pohjalta, että koko EU:ssa olisi sama metsä. Tarvitsemme lisää vaikuttamista ja keskustelua komission kanssa metsäpolitiikasta ja tehtyjen päätösten vaikutuksista.

Varsinkin metsäisten jäsenmaiden tulee olla aktiivisempia vaikuttamisessa ja tuotava esiin metsätalouden kokonaisvaltainen taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ympäristöarvojen rinnalle. Metsäklusteri edustaa vihreän siirtymän kannalta parasta arvoketjua.

Melegari pitää tärkeää, että kaikki jäsenmaat tulisivat mukaan Itävallan ja Suomen aloitteesta perustetun eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin työhön.

-Tämä on tärkeä foorumi, jossa jäsenmaat yhdessä sidosryhmien ja tieteellisen tutkimuksen kanssa käynnistävät vuoropuhelun siitä, mitä tarvitaan puun käytön edistämiseksi. On tärkeä vaihtaa esimerkiksi puurakennusteknologian parhaita käytäntöjä ja kehittää kokonaisvaltaisesti koko puuteollisuuden arvoketjua.

Professori Stefan Winter:

Rakentamista ohjattava uusiutuvien materiaalien ja energian käyttöön

Professori Stefan Winter:

Professori Stefan Winter Munchenin Teknillisestä Yliopistosta pitää puurakentamista erittäin tärkeänä työkaluna ilmastopolitiikassa. - Jos pystymme varastoimaan hiiltä pitkäikäisiin puutuotteisiin ja samalla metsittämään mahdollisimman paljon, se voi olla todellinen muutos ilmastolle.

-Saksassa puhuttiin aiemmin paljon metsien hiilinieluista, mutta nyt olemme vakuuttuneita siitä,että metsässä olevaa puuta on parempi käyttää pitkäikäisinä tuotteina ja rakennuksina. Niissä hiili varastoituu ja saamme rahaa metsiemme uudistamiseen.

Suomeen nähden Euroopassa on Winterin mukaan suurempi paine metsien uudistamiseen, koska esimerkiksi Saksassa on alueita, joilla metsä kuolee.               - Suomessa metsä on aktiivinen, elävä ja kukoistava. Nuori metsä sitoo hiiltä enemmän ja kasvaa nopeammin kuin vanha metsä. EU:n jäsenmaiden kesken on vaikea tehdä vertailua, kun olosuhteet ja metsät ovat erilaisia.

-Tarvitsemme poliittisia toimia puurakentamisen edistämiseksi, kuten rakennusmääräyksiimme vertailuarvoja rakennusten primäärienergialle ja CO2-päästöille. Poliittisilla päätöksillä voitaisiin ohjata rakentamista uusiutuvan energian ja materiaalien käyttöön, mutta siitä ei pidä tehdä liian monimutkaista.

Münchenissä kaupunki tukee puun käyttöä rakentamisessa. - On edistettävä myös tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisiä, vähähiilisiä rakennuksia myös perinteisillä rakentamisen materiaaleilla, kuten betonilla.

-Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa on yksi puurakentamisen kasvun ajuri. Rakentamisen rahoituksessa voitaisiin ottaa käyttöön malli, mikä suosii energiatehokkuutta ja hiilen varastointia rakennuksessa, sanoo Winter.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Kuvat

Silvia Melegari.
Silvia Melegari.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli

EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye