Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Europarlamenttivaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu

Jaa

Europarlamenttivaalien ehdokkaista joka kolmas eli 34 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Europarlamenttiin hakee yhteensä 269 ehdokasta, joista 92 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin.

Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 73 kunnasta. Ehdokkaista 81 eli 30 prosenttia oli ehdokkaana myös tämän kevään eduskuntavaaleissa ja heistä 15 valituksi tulleita kansanedustajia. Ehdokkaista 10 on nykyisiä europarlamentaarikkoja ja 92 kunnanvaltuutettuja. 

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 43 kuntaa. Lukumääräisesti selvästi eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 11. Turusta on ehdolla viisi ja Espoosta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kotkasta, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Vaasasta kustakin neljä kunnanvaltuutettua. Kunnanvaltuutettujen osuus EU-vaaliehdokkaista on suurimmillaan 50 001 - 100 000 asukkaan kunnissa, joissa 60 prosenttia ehdokkaista on myös kunnanvaltuutettuja.

EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 17 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kolme valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana.

– Eduskuntavaalien tapaan myös EU-vaalit houkuttelevat kunnanvaltuutettuja asettumaan ehdokkaiksi. Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä EU vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ehdolla 15 kansanedustajaa, joista kaikki myös kunnanvaltuutettuja

Ehdolla olevista nykyisistä kansanedustajista kaikki 15 toimivat myös kunnanvaltuutettuina, heistä viisi myös valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Ehdolla olevista nykyisistä 10 europarlamentaarikosta neljä on myös kunnanvaltuutettuja.

– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, Pekola-Sjöblom toteaa.

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat puoluetaustaltaan yleisimmin vihreitä ja perussuomalaisia, harvimmin sinisiä ja kokoomusta. Koko ehdokaskaartiin verrattuna kunnanvaltuutettuina toimivat ehdokkaat ovat hieman nuorempia; keski-ikä on 43 vuotta ja vaihtelee 20 vuodesta 72 vuoteen. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on puolet, kaikista ehdokkaista vain 39 prosenttia. 

Europarlamenttivaalit 26.5.2019, ennakkoäänestys 15.-21.5.2019

Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi, edellisen kerran toukokuussa 2014. Tämänkertainen äänestyspäivä on 26.5.2019, ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.5.2019 ja ulkomailla 15.-18.5.2019.

Suomesta europarlamenttiin valitaan kaikkiaan 13 edustajaa. Viimeisimmissä EU-vaaleissa on käynyt äänestämässä noin 40 prosenttia Suomessa asuvista Suomen kansalaisista. 

 Huhtikuussa järjestetyt eduskuntavaalit ovat haasteena tämänkertaisten EU-vaalien äänestysaktiivisuudelle. Vuonna 1999 oli vastaavanlainen tilanne, kun EU-vaalit osuivat samalle keväälle eduskuntavaalien kanssa. Tuolloin äänestysprosentti jäi 31,4 prosenttiin, mikä on EU-vaalihistoriamme heikoin tulos, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 56 34
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen, p. 050 533 2002

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Slutrapporten från forskningsprogrammet som utvärderade landskaps- och vårdreformen: Om man vill att reformen skall lyckas måste man slopa idén om en modell och en regeringsperiod10.5.2019 02:45:00 EESTTiedote

Alternativlösa stora reformer som förväntas implementeras inom kommunsektorn under en regeringsperiod är dömda att misslyckas. Detta är den viktigaste lärdomen man kan dra av forskningsrapporten som sammanfattar resultaten av nationella reformer i kommunsektorn sedan 1995. Det senaste försöket, landskaps- och vårdreformen, föll i mars 2019 och forskningsrapporten räknar upp lärdomarna man kan dra av den.

Maakunta- ja sote-uudistusta arvioineen tutkimusohjelman loppuraportti: Jos uudistuksen halutaan onnistuvan, yhden mallin ja yhden hallituskauden aikajänne on hylättävä10.5.2019 02:45:00 EESTTiedote

Vaihtoehdottomat, yhden hallituskauden aikana toteutettavat suuret kunta-alan uudistukset eivät toteudu. Tämä on keskeisin oppi tutkimusraportista, jossa vedetään yhteen vuodesta 1995 lähtien tehtyjen kuntakenttää koskeneiden valtakunnallisten uudistusten tuloksia. Viimeisin yritys, maakunta- ja sote-uudistus, kaatui maaliskuussa 2019, ja tutkimusraportissa listataan, mitä siitä voi ottaa opiksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme