Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Europarlamenttivaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu

Jaa
Europarlamenttivaalien ehdokkaista joka kolmas eli 34 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Europarlamenttiin hakee yhteensä 269 ehdokasta, joista 92 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin.

Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 73 kunnasta. Ehdokkaista 81 eli 30 prosenttia oli ehdokkaana myös tämän kevään eduskuntavaaleissa ja heistä 15 valituksi tulleita kansanedustajia. Ehdokkaista 10 on nykyisiä europarlamentaarikkoja ja 92 kunnanvaltuutettuja. 

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 43 kuntaa. Lukumääräisesti selvästi eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 11. Turusta on ehdolla viisi ja Espoosta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kotkasta, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Vaasasta kustakin neljä kunnanvaltuutettua. Kunnanvaltuutettujen osuus EU-vaaliehdokkaista on suurimmillaan 50 001 - 100 000 asukkaan kunnissa, joissa 60 prosenttia ehdokkaista on myös kunnanvaltuutettuja.

EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 17 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kolme valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana.

– Eduskuntavaalien tapaan myös EU-vaalit houkuttelevat kunnanvaltuutettuja asettumaan ehdokkaiksi. Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä EU vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ehdolla 15 kansanedustajaa, joista kaikki myös kunnanvaltuutettuja

Ehdolla olevista nykyisistä kansanedustajista kaikki 15 toimivat myös kunnanvaltuutettuina, heistä viisi myös valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Ehdolla olevista nykyisistä 10 europarlamentaarikosta neljä on myös kunnanvaltuutettuja.

– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, Pekola-Sjöblom toteaa.

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat puoluetaustaltaan yleisimmin vihreitä ja perussuomalaisia, harvimmin sinisiä ja kokoomusta. Koko ehdokaskaartiin verrattuna kunnanvaltuutettuina toimivat ehdokkaat ovat hieman nuorempia; keski-ikä on 43 vuotta ja vaihtelee 20 vuodesta 72 vuoteen. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on puolet, kaikista ehdokkaista vain 39 prosenttia. 

Europarlamenttivaalit 26.5.2019, ennakkoäänestys 15.-21.5.2019

Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi, edellisen kerran toukokuussa 2014. Tämänkertainen äänestyspäivä on 26.5.2019, ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.5.2019 ja ulkomailla 15.-18.5.2019.

Suomesta europarlamenttiin valitaan kaikkiaan 13 edustajaa. Viimeisimmissä EU-vaaleissa on käynyt äänestämässä noin 40 prosenttia Suomessa asuvista Suomen kansalaisista. 

 Huhtikuussa järjestetyt eduskuntavaalit ovat haasteena tämänkertaisten EU-vaalien äänestysaktiivisuudelle. Vuonna 1999 oli vastaavanlainen tilanne, kun EU-vaalit osuivat samalle keväälle eduskuntavaalien kanssa. Tuolloin äänestysprosentti jäi 31,4 prosenttiin, mikä on EU-vaalihistoriamme heikoin tulos, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 56 34
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen, p. 050 533 2002

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye