Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Korona-ajan huippuvuosien jälkeen rahoituksen myöntäminen tasaantui Itä-Suomen maakunnissa

Rahoituksen kehittymisen kokonaiskuvan saamiseksi on hyvä verrata Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen määrää korona-aikaa edeltäviin tasoihin, toteaa aluejohtaja Mikko Vänttinen.

Eri maakunnissa yritysten rahoituskysyntä kehittyy nyt voimakkaasti eri suuntiin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla sekä Pohjanmaalla Finnveran rahoituksen myöntäminen on jatkunut koronavuosien jälkeen selvästi vilkkaampana kuin muissa maakunnissa, joissa rahoitus on tasaantunut käytännössä vuoden 2019 tasolle.

Itä-Suomen alueen sisälläkin rahoituksen myöntäminen vaihteli vuonna 2022 voimakkaasti.

Pohjois-Karjalassa Finnveran kokonaisrahoitus oli 26 miljoonaa euroa ja kasvoi 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Etelä-Savossa kokonaisrahoitus 29 miljoonaa euroa oli lähes vuoden 2019 tasolla. Pohjois-Savossa Finnvera myönsi rahoitusta 51 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 rahoituksen tasosta jäätiin 5 prosenttia. Keski-Suomessa rahoitusta myönnettiin 33 miljoonaa euroa, ja laskua vuodesta 2019 oli 25 prosenttia.

Maakuntien välillä rahoitus vaihteli myös toimialoittain voimakkaasti. Verrattuna koronaa edeltävään aikaan Etelä-Savossa voimakkain kasvu oli maaseutuelinkeinoissa, joiden rahoitus lähes tuplaantui vuoden 2019 tasosta.

Pohjois-Savossa puolestaan matkailutoimialalle myönnetyn rahoituksen voimakas kasvu oli merkittävää. Finnvera rahoitti matkailuyrityksiä nyt yli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2019. Teollisuuden rahoitus Pohjois-Savossa puolestaan laski lähes kolmanneksen pandemiaa edeltävästä tasosta.

Keski-Suomessa myönnetyn rahoituksen lasku näkyi kaikilla toimialoilla matkailua lukuun ottamatta, ja liike-elämän palvelujen rahoitus yli puolittui Keski-Suomessa.

- Maakunnittain Finnveran rahoituksen kehitys ja painottuminen eri toimialoille kuvastaa varsin hyvin alueiden erilaisia elinkeinorakenteita ja yritysten tilaa. Vain Pohjois-Karjalassa nähtiin koronavuosina teollisuuden rahoituksessa voimakasta kasvua. Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa vastaava koronavuosien teollisuuden rahoituksen voimakas kasvu ei toteutunut. Vaikka joillakin toimialoilla nähtiinkin myös investointirahoitusten kasvua, rahoituksen alhainen kysyntä viestii huolestuttavaa viestiä maakuntien pk-yritysten näkymistä, Mikko Vänttinen sanoo.

Positiivista on, että noin puolet Itä-Suomen alueella vuoden 2022 myönnetystä rahoituksesta kohdistui kansainvälistä kasvua tavoitteleville tai vientiyrityksille.

Heikko suhdannenäkymä hidastaa yrityskauppoja ja vaikeuttaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta

Helmikuussa julkaistun Pk-barometrin mukaan yleiset suhdannenäkymät ovat huonoimmat sitten finanssikriisin. Heikko suhdannäkymä hidastaa yrityskauppojen toteutumista vaikeuttaen eritoten yritysten arvostustasojen määrittelyä sekä lisää myyjän ja ostajan näkemyseroja oikeasta kauppahinnasta.

Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä koko Itä-Suomen alueella laski selvästi. Poikkeuksen teki Pohjois-Karjala, missä rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi edellisvuodesta.

- Vastavirtaan uivassa Pohjois-Karjalassa on tehty jo vuosikausia erinomaista työtä omistajanvaihdosten toteutumiseksi. Luvut kertovat onnistuneesta yhteistyöstä alueen eri sidosryhmien kesken, kehuu Vänttinen alueen toimijoita.

Toteutuneet omistajanvaihdokset lisäävät yritysten kasvun tavoittelua ja luovat uusia investointeja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Alueemme pk-yrityksistä noin joka kolmas suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Nykyisellä kauppatahdilla tämä ei tule valitettavasti toteutumaan ja paine yrityskauppojen aikaansaamiseksi näiden toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kasvaa, Vänttinen jatkaa.

Rahoituksen saatavuus on keskeisessä roolissa uuden kasvun toteutumiselle

Vaikka näkymät ovat heikot, tulisi kasvua tavoittelevien yritysten kyetä investoimaan tulevaisuuteen. Suomalaiset yritykset osaavat jo nyt reagoida ja varautua hyvin kriiseihin, mikä näkyy vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vähäisessä määrässä.

- Toivoa sopii, että löydettäisiin jarrun lisäksi vielä kaasupoljinkin ja kyettäisiin nykyistä nopeammin tunnistamaan uudet mahdollisuudet kasvun aikaansaamiseksi suhdannekäänteissä tai vihreän siirtymän hyödyntämisessä. Keskeistä olisikin erilaisten tilanteiden varalta laatia ja ylläpitää skenaariot yrityksen oman toiminnan ja kasvun kehittämiseksi, ja rohkeasti myös toteuttaa ennalta laadittuja suunnitelmia toimintaympäristön muutoksissa, Vänttinen sanoo.

- Finnvera tuo tänäkin vuonna uusia ratkaisuja rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi. Helmikuussa käynnistyi suoran vientiluoton myöntäminen pienempiin vientikauppoihin ja alkukesästä markkinoille saadaan kasvuyritysten rahoitukseen kohdennetut ilmasto- ja ympäristölaina sekä digitalisaatio- ja innovaatiolaina, joiden uskomme helpottavan merkittävästi yritysten investointirahoituksen saatavuutta ja alentavan rahoituskustannuksia, Vänttinen sanoo.

Lisää aiheesta:

Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022 (PDF)