Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Korona-ajan huippuvuosien jälkeen rahoituksen myöntäminen tasaantui Itä-Suomen maakunnissa
Rahoituksen kehittymisen kokonaiskuvan saamiseksi on hyvä verrata Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen määrää korona-aikaa edeltäviin tasoihin, toteaa aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Eri maakunnissa yritysten rahoituskysyntä kehittyy nyt voimakkaasti eri suuntiin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla sekä Pohjanmaalla Finnveran rahoituksen myöntäminen on jatkunut koronavuosien jälkeen selvästi vilkkaampana kuin muissa maakunnissa, joissa rahoitus on tasaantunut käytännössä vuoden 2019 tasolle.
Itä-Suomen alueen sisälläkin rahoituksen myöntäminen vaihteli vuonna 2022 voimakkaasti.
Pohjois-Karjalassa Finnveran kokonaisrahoitus oli 26 miljoonaa euroa ja kasvoi 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Etelä-Savossa kokonaisrahoitus 29 miljoonaa euroa oli lähes vuoden 2019 tasolla. Pohjois-Savossa Finnvera myönsi rahoitusta 51 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 rahoituksen tasosta jäätiin 5 prosenttia. Keski-Suomessa rahoitusta myönnettiin 33 miljoonaa euroa, ja laskua vuodesta 2019 oli 25 prosenttia.
Maakuntien välillä rahoitus vaihteli myös toimialoittain voimakkaasti. Verrattuna koronaa edeltävään aikaan Etelä-Savossa voimakkain kasvu oli maaseutuelinkeinoissa, joiden rahoitus lähes tuplaantui vuoden 2019 tasosta.
Pohjois-Savossa puolestaan matkailutoimialalle myönnetyn rahoituksen voimakas kasvu oli merkittävää. Finnvera rahoitti matkailuyrityksiä nyt yli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2019. Teollisuuden rahoitus Pohjois-Savossa puolestaan laski lähes kolmanneksen pandemiaa edeltävästä tasosta.
Keski-Suomessa myönnetyn rahoituksen lasku näkyi kaikilla toimialoilla matkailua lukuun ottamatta, ja liike-elämän palvelujen rahoitus yli puolittui Keski-Suomessa.
- Maakunnittain Finnveran rahoituksen kehitys ja painottuminen eri toimialoille kuvastaa varsin hyvin alueiden erilaisia elinkeinorakenteita ja yritysten tilaa. Vain Pohjois-Karjalassa nähtiin koronavuosina teollisuuden rahoituksessa voimakasta kasvua. Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa vastaava koronavuosien teollisuuden rahoituksen voimakas kasvu ei toteutunut. Vaikka joillakin toimialoilla nähtiinkin myös investointirahoitusten kasvua, rahoituksen alhainen kysyntä viestii huolestuttavaa viestiä maakuntien pk-yritysten näkymistä, Mikko Vänttinen sanoo.
Positiivista on, että noin puolet Itä-Suomen alueella vuoden 2022 myönnetystä rahoituksesta kohdistui kansainvälistä kasvua tavoitteleville tai vientiyrityksille.
Heikko suhdannenäkymä hidastaa yrityskauppoja ja vaikeuttaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta
Helmikuussa julkaistun Pk-barometrin mukaan yleiset suhdannenäkymät ovat huonoimmat sitten finanssikriisin. Heikko suhdannäkymä hidastaa yrityskauppojen toteutumista vaikeuttaen eritoten yritysten arvostustasojen määrittelyä sekä lisää myyjän ja ostajan näkemyseroja oikeasta kauppahinnasta.
Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä koko Itä-Suomen alueella laski selvästi. Poikkeuksen teki Pohjois-Karjala, missä rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi edellisvuodesta.
- Vastavirtaan uivassa Pohjois-Karjalassa on tehty jo vuosikausia erinomaista työtä omistajanvaihdosten toteutumiseksi. Luvut kertovat onnistuneesta yhteistyöstä alueen eri sidosryhmien kesken, kehuu Vänttinen alueen toimijoita.
Toteutuneet omistajanvaihdokset lisäävät yritysten kasvun tavoittelua ja luovat uusia investointeja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Alueemme pk-yrityksistä noin joka kolmas suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Nykyisellä kauppatahdilla tämä ei tule valitettavasti toteutumaan ja paine yrityskauppojen aikaansaamiseksi näiden toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kasvaa, Vänttinen jatkaa.
Rahoituksen saatavuus on keskeisessä roolissa uuden kasvun toteutumiselle
Vaikka näkymät ovat heikot, tulisi kasvua tavoittelevien yritysten kyetä investoimaan tulevaisuuteen. Suomalaiset yritykset osaavat jo nyt reagoida ja varautua hyvin kriiseihin, mikä näkyy vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vähäisessä määrässä.
- Toivoa sopii, että löydettäisiin jarrun lisäksi vielä kaasupoljinkin ja kyettäisiin nykyistä nopeammin tunnistamaan uudet mahdollisuudet kasvun aikaansaamiseksi suhdannekäänteissä tai vihreän siirtymän hyödyntämisessä. Keskeistä olisikin erilaisten tilanteiden varalta laatia ja ylläpitää skenaariot yrityksen oman toiminnan ja kasvun kehittämiseksi, ja rohkeasti myös toteuttaa ennalta laadittuja suunnitelmia toimintaympäristön muutoksissa, Vänttinen sanoo.
- Finnvera tuo tänäkin vuonna uusia ratkaisuja rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi. Helmikuussa käynnistyi suoran vientiluoton myöntäminen pienempiin vientikauppoihin ja alkukesästä markkinoille saadaan kasvuyritysten rahoitukseen kohdennetut ilmasto- ja ympäristölaina sekä digitalisaatio- ja innovaatiolaina, joiden uskomme helpottavan merkittävästi yritysten investointirahoituksen saatavuutta ja alentavan rahoituskustannuksia, Vänttinen sanoo.
Lisää aiheesta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Vänttinen, aluejohtaja, Finnveran Itä-Suomen alue, puh. 050 5225621, mikko.vanttinen@finnvera.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Jäänmurtajatilaus voi toimia talouskasvun hyvän kierteen käynnistäjänä – Suomalainen laivanrakennus- ja jäänmurtajateknologia historiallisella tavalla maailman huomioon10.10.2025 12:21:20 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.
Icon 5 -risteilyalustilaus vahvistaa meriteollisuuden näkymiä – Finnveran Juuso Heinilä: ”Meillä on elementit rakentaa myös rahoitus kestävästi”23.9.2025 15:59:40 EEST | Tiedote
Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme