Oulun yliopisto

Gorillojen luut auttavat tutkijoita ymmärtämään osteoporoosin alkuperää

Jaa

Ikääntyvillä naarasgorilloilla ei esiinny luukatoa eli osteoporoosia, kuten niiden lähisukulaisilla ihmisillä. Osteoporoosi on yleinen sairaus etenkin ikääntyvillä naisilla. Tutkimustuloksella saattaa olla merkitystä tutkittaessa ikään liittyviä sairauksia.

Vuorigorillalaumoja monitoroidaan seuraamalla niitä viidakossa aamusta iltaan. Monitoroinnin yhteydessä tutkitaan ja dokumentoidaan muun muassa gorilloiden käyttäytymistä ja otetaan näytteitä. Gorillat eivät varsinaisesti ole uhka tutkijoille, mutta välillä urokset voivat tehdä valehyökkäyksiä, harvemmin myös oikeita hyökkäyksiä. Juho-Antti Junno on työskennellyt Johns Hopkinsin yliopiston gorillatutkijoiden kanssa vuodesta 2010.
Vuorigorillalaumoja monitoroidaan seuraamalla niitä viidakossa aamusta iltaan. Monitoroinnin yhteydessä tutkitaan ja dokumentoidaan muun muassa gorilloiden käyttäytymistä ja otetaan näytteitä. Gorillat eivät varsinaisesti ole uhka tutkijoille, mutta välillä urokset voivat tehdä valehyökkäyksiä, harvemmin myös oikeita hyökkäyksiä. Juho-Antti Junno on työskennellyt Johns Hopkinsin yliopiston gorillatutkijoiden kanssa vuodesta 2010.

Kansainvälinen tutkimusryhmä perustaa johtopäätöksensä tutkimuksiinsa vuorigorillojen luista. Tutkijat löysivät vanhojen gorillojen luista samanlaisia luuston ikääntymisen piirteitä kuin ihmisillä.Gorillojen luissa ei kuitenkaan näkynyt merkkejä ikään liittyvästä kiihtyvästä luukadosta.

Ihmisillä ja etenkin naisilla on taipumus iän myötä menettää luun mineraalitiheyttä. Vanhempien vuorigorillanaaraiden ja -urosten välillä ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa luuntiheydessä.

Eroja tutkijat selittävät sillä, että gorillanaaraat saavat jälkeläisiä läpi elämänsä ja siten todennäköisesti säilyttävät hormonitasot, jotka auttavat suojaamaan niitä luukadolta. Fyysinen aktiivisuus voi myös auttaa kasvattamaan ja ylläpitämään vahvempia luita.

Gorillojen ja muiden ihmisapinoiden luiden tutkimus auttaa selvittämään monien ihmisillä yleisten sairauksien alkuperää. Esimerkiksi osteoporoosista kärsii jopa joka neljäs yli 50-vuotias suomalaisnainen.

”Ikääntymisen vaikutuksia luustoon ei ole juurikaan voitu tutkia tällä tarkkuudella villeinä elävien kädellisten keskuudessa. Koska vuorigorillapopulaatiota monitoroidaan jatkuvasti, tiedetään tutkimuksen kohteena olevien gorilloiden elintapoja hyvinkin tarkasti, samoin niiden tarkka ikä ja esimerkiksi lisääntymishistoria”, Oulun yliopistosta tutkimuksessa mukana oleva bioarkeologi, dosentti Juho-Antti Junno kertoo. Junno on tutkinut gorilloja vuodesta 2002 alkaen.

Tutkijat olettavat, että osteoporoosi ja useat muut ikäperäiset sairaudet saivat alkunsa, kun ihminen ja afrikkalainen apina alkoivat kehittyä eri suuntiin evoluution jakautuessa.

Johns Hopkins Universityn johtamassa tutkimuksessa 34 villin vuorigorillan luita analysoitiin muun muassa mittaamalla luuntiheyttä raajojen luista ja selkärangasta. Gorilloista 16 oli naaraita ja 17 uroita ja ne olivat iältään 11–43-vuotiaita.

Tutkimusryhmä keräsi luuaineiston Ruandasta Volcanoes National Parkista. Puisto on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa villigorilloja voi tarkkailla koko niiden elämän ajan. Kun gorilla kuolee luonnossa, sen luut kerätään, luetteloidaan ja lisätään paikallisessa Karisoke-tutkimuskeskuksessa sijaitsevaan kokoelmaan.

Tutkimus on julkaistu Royal Societyn Philosophical Transactions B -tiedejulkaisussa: https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rstb.2019.0606

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

dosentti Juho-Antti Junno, Oulun yliopisto, p. 0400 685788, juho-antti.junno@oulu.fi

Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija

Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede sekä lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede.

040 765 0015anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

Vuorigorillalaumoja monitoroidaan seuraamalla niitä viidakossa aamusta iltaan. Monitoroinnin yhteydessä tutkitaan ja dokumentoidaan muun muassa gorilloiden käyttäytymistä ja otetaan näytteitä. Gorillat eivät varsinaisesti ole uhka tutkijoille, mutta välillä urokset voivat tehdä valehyökkäyksiä, harvemmin myös oikeita hyökkäyksiä. Juho-Antti Junno on työskennellyt Johns Hopkinsin yliopiston gorillatutkijoiden kanssa vuodesta 2010.
Vuorigorillalaumoja monitoroidaan seuraamalla niitä viidakossa aamusta iltaan. Monitoroinnin yhteydessä tutkitaan ja dokumentoidaan muun muassa gorilloiden käyttäytymistä ja otetaan näytteitä. Gorillat eivät varsinaisesti ole uhka tutkijoille, mutta välillä urokset voivat tehdä valehyökkäyksiä, harvemmin myös oikeita hyökkäyksiä. Juho-Antti Junno on työskennellyt Johns Hopkinsin yliopiston gorillatutkijoiden kanssa vuodesta 2010.
Lataa
Reisiluun poikkileikekuva demonstroi kuoriluun mineraalitiheyden olevan vanhallakin gorillanaaraalla varsin korkea: valkoinen väri indikoi normaalia noin 1200mg/ccm3 kuoriluutiheyttä.
Reisiluun poikkileikekuva demonstroi kuoriluun mineraalitiheyden olevan vanhallakin gorillanaaraalla varsin korkea: valkoinen väri indikoi normaalia noin 1200mg/ccm3 kuoriluutiheyttä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tuore 6G-lehti esittelee tutkimusta monipuolisesti19.10.2020 09:31:11 EESTTiedote

Oulun yliopiston 6G Flagship -tutkimusohjelma on julkaissut uuden numeron 6G Waves -lehdestään. Tuhti 56-sivuinen lukupaketti kerää yhteen viimeisimmän aihepiirin tutkimuksen, mielenkiintoisia ihmisiä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Tutkimus ja sen kehitysaskeleet esitetään havainnollisesti. Suomen Akatemian Oulun yliopistolle myöntämän 6G Flagship –tutkimuskokonaisuuden kokonaisbudjetti kahdeksalle vuodelle on 251 miljoonaa euroa.

Tutkimus selvittää internetin ja somen käytön yhteyksiä nuorten aikuisten hyvinvointiin9.10.2020 06:00:00 EESTTiedote

Nuoret aikuiset käyttävät yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiin on alettu puhua aiempaa enemmän, mutta Suomessa asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Oulun yliopiston ja Sosped-säätiön toteuttama kyselytutkimus selvittää nyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia internetin ja sosiaalisen median käytöstä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme