“Hankintalakia on rikottu” – Elinkeinoelämä vaatii hyvinvointialueiden hankinnat syyniin
21.11.2022 09:59:24 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
”Hyvinvointialueet ovat alkaneet rikkoa hankintalakia systemaattisesti. Ne ostavat ensin minimaalisen osuuden monikunnallisesta jättiyhtiöstä, jolta sitten ostetaan tavaraa ja palveluita suoraan, ilman kilpailutusta. Olemme kehityskulusta todella huolissamme”, kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen EK:sta sanoo.
Muodollisesti järjestöt vaativat toimenpidepyynnössään KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta. KKV:ta vaaditaan saattamaan sidosyksikköhankintojen laillisuus markkinaoikeuden tutkittavaksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyi Sarastian omistajaksi tammikuussa 2022 ostamalla siltä vain 0,04 prosentin omistusosuuden. Hyvinvointialueella ei ole hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiasta. Sarastialla on 286 omistajaa, joiden joukossa on kaupunkeja ja hyvinvointialueita eri puolilta Suomea (katso kartta). Peräti 269 omistajista omistaa alle prosentin Sarastiasta ja sen hallituksessa on 6 jäsentä. Sarastian liikevaihto vuonna 2021 oli 154 miljoonaa euroa.
Kysymys on järjestöjen mukaan laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta, johon on saatava selvyys. Kyseessä on yleinen ja valtakunnallinen ilmiö.
“Sarastia on vain jäävuoren huippu. Sarastian tyyppisiä keinotekoisia järjestelyjä on Suomessa kymmeniä. Arviomme mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kikkailu monopolisoi tukipalveluiden markkinaa yli 15 miljardin euron arvosta”, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.
Yli 2000 kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiötä ovat valtaamassa yksityisten pesula-, catering-, ict- ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoita ja heikentämässä yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Julkisen sektorin omistamien yhtiöiden toiminnan laajuus selviää esimerkiksi tästä raportista.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Kiire on usein esitetty kilpailutuksen sivuuttamisen syyksi. Hyvinvointialueet perustava laki tuli voimaan heinäkuussa 2021. Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan kiireellä ei kuitenkaan voi perustella pysyvää markkinoiden tukahduttamista.
“Sote-uudistuksessa on vakava valuvika, joka on korjattava mitä pikemmin. Uudistus ei saa johtaa julkisiin monopoleihin ja vanhojen toimintamallien säilyttämiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
“Toimivan markkinatalouden perusperiaatteena on, että julkiset hankinnat kilpailutetaan. Se on veronmaksajan ja kustannustehokkaiden julkisten palvelujen tuottamisen ehto”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.
KKV:lle jätetty toimenpidepyyntö hankintojen valvontaa koskevassa asiassa (pdf.)
Yhteyshenkilöt
Elinkeinoelämän Keskusliitto, kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen, 050 343 1821, annaliisa.oksanen@ek.fi
Suomen Yrittäjät, johtaja Harri Jaskari, 050 512 2874, harri.jaskari@yrittajat.fi
Perheyritysten liitto, toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, minna.vanhala-harmanen@perheyritys.fi, 040 0511786
Keskuskauppakamari johtaja, Johanna Sipola, johanna.sipola@chamber.fi, 050 3521172
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU: EK:n Suhdannebarometrin julkistuswebinaari ma 27.7. klo 10.00–10.3022.7.2026 14:03:18 EEST | Tiedote
EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 27.7. klo 8.00, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu webinaariin Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
Komission päästökauppaehdotus tarjoaa jatkuvuutta ilmastotoimille ja huomioi myös yritysten kilpailukykyä17.7.2026 15:00:28 EEST | Tiedote
Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Komissio haluaa säilyttää päästökaupan aseman vahvana, kun EU tähtää vuoden 2040 ilmastotavoitteeseensa. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara. EU:n päästökaupan (ETS 1) pelisääntöjä uudistetaan 2030-lukua varten, jotta EU:n vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite saavutetaan. Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelu
Yritysten suhdannenousu voimistuu29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme