“Hankintalakia on rikottu” – Elinkeinoelämä vaatii hyvinvointialueiden hankinnat syyniin
21.11.2022 09:59:24 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
”Hyvinvointialueet ovat alkaneet rikkoa hankintalakia systemaattisesti. Ne ostavat ensin minimaalisen osuuden monikunnallisesta jättiyhtiöstä, jolta sitten ostetaan tavaraa ja palveluita suoraan, ilman kilpailutusta. Olemme kehityskulusta todella huolissamme”, kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen EK:sta sanoo.
Muodollisesti järjestöt vaativat toimenpidepyynnössään KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta. KKV:ta vaaditaan saattamaan sidosyksikköhankintojen laillisuus markkinaoikeuden tutkittavaksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyi Sarastian omistajaksi tammikuussa 2022 ostamalla siltä vain 0,04 prosentin omistusosuuden. Hyvinvointialueella ei ole hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiasta. Sarastialla on 286 omistajaa, joiden joukossa on kaupunkeja ja hyvinvointialueita eri puolilta Suomea (katso kartta). Peräti 269 omistajista omistaa alle prosentin Sarastiasta ja sen hallituksessa on 6 jäsentä. Sarastian liikevaihto vuonna 2021 oli 154 miljoonaa euroa.
Kysymys on järjestöjen mukaan laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta, johon on saatava selvyys. Kyseessä on yleinen ja valtakunnallinen ilmiö.
“Sarastia on vain jäävuoren huippu. Sarastian tyyppisiä keinotekoisia järjestelyjä on Suomessa kymmeniä. Arviomme mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kikkailu monopolisoi tukipalveluiden markkinaa yli 15 miljardin euron arvosta”, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.
Yli 2000 kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiötä ovat valtaamassa yksityisten pesula-, catering-, ict- ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoita ja heikentämässä yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Julkisen sektorin omistamien yhtiöiden toiminnan laajuus selviää esimerkiksi tästä raportista.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Kiire on usein esitetty kilpailutuksen sivuuttamisen syyksi. Hyvinvointialueet perustava laki tuli voimaan heinäkuussa 2021. Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan kiireellä ei kuitenkaan voi perustella pysyvää markkinoiden tukahduttamista.
“Sote-uudistuksessa on vakava valuvika, joka on korjattava mitä pikemmin. Uudistus ei saa johtaa julkisiin monopoleihin ja vanhojen toimintamallien säilyttämiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
“Toimivan markkinatalouden perusperiaatteena on, että julkiset hankinnat kilpailutetaan. Se on veronmaksajan ja kustannustehokkaiden julkisten palvelujen tuottamisen ehto”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.
KKV:lle jätetty toimenpidepyyntö hankintojen valvontaa koskevassa asiassa (pdf.)
Yhteyshenkilöt
Elinkeinoelämän Keskusliitto, kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen, 050 343 1821, annaliisa.oksanen@ek.fi
Suomen Yrittäjät, johtaja Harri Jaskari, 050 512 2874, harri.jaskari@yrittajat.fi
Perheyritysten liitto, toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, minna.vanhala-harmanen@perheyritys.fi, 040 0511786
Keskuskauppakamari johtaja, Johanna Sipola, johanna.sipola@chamber.fi, 050 3521172
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen10.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko
EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen9.2.2026 11:14:10 EET | Tiedote
EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
EU ja Intia saivat kauppaneuvottelut onnistuneesti maaliin27.1.2026 12:00:58 EET | Tiedote
EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme