Onnettomuustietoinstituutti

Heikkojen kevätjäiden vaarallisuus näkyy moottorikelkkojen onnettomuuksissa

Jaa

Kymmenen vuoden aikana 2011–2020 tutkijalautakunnat tutkivat 71 kuolemaan johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta, joissa kuoli 77 kelkkailijaa. Kuolleista 67 oli kuljettajia ja 10 matkustajia. Onnettomuudet painottuivat alkuvuoteen ja kevätkaudelle, ja suuri osa niistä tapahtui jäällä. Yleisimmin kuoleman aiheutti hukkuminen. Leimallista moottorikelkkaonnettomuuksille oli kuljettajan voimakas päihtymys, selviää Onnettomuustietoinstituutin julkaisemasta, moottorikelkkaonnettomuuksia käsittelevästä tietopaketista.

Valtaosa moottorikelkoilla tapahtuvista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu jäällä. Kuva: Onnettomuustietoinstituutti.
Valtaosa moottorikelkoilla tapahtuvista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu jäällä. Kuva: Onnettomuustietoinstituutti.

Kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia, eli onnettomuudessa ei ollut kelkkailijan lisäksi muita osallisia. Yli puolet onnettomuuksista tapahtui jäällä, ja jäihin putoamisesta seurannut hukkuminen oli näissä onnettomuuksissa yleisin kuolinsyy. Muualla kuin jäällä tapahtuneissa onnettomuuksissa oli tyypillistä, että kelkalla ajettiin kaarteessa ulos ja törmättiin puuhun tai muuhun esteeseen.

Liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa moottorikelkka oli osallisena 6 003 kertaa, ja lähes kaikki vahingot olivat moottorikelkkailijoiden itsensä aiheuttamia. Vahingoista 87 % johti henkilövahinkokorvauksiin. Henkilövahinkojen osuus on suuri, koska moottorikelkkavahingot ovat pääasiassa yksittäisvahinkoja, ja oman ajoneuvon omaisuusvahinkoja ei korvata lakisääteisestä liikennevakuutuksesta.

Päihteet korostuvat moottorikelkkaonnettomuuksissa

Kuolemaan johtaneen moottorikelkkaonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista puolet ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena (vähintään 0,5 promillea). Usein kuljettaja oli voimakkaasti päihtynyt, ja suurin osa (82 %) päihtyneistä kuljettajista ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea.

- Onnettomuuksille oli tyypillistä, että alkoholia nauttineet henkilöt liikkuivat myöhään illalla melko lyhyillä vapaa-ajan matkoilla ja paikoilla, joilla kiinnijäämisriski on pieni, kuvailee liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola Onnettomuustietoinstituutista.

Moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuivat usein tutussa ympäristössä. Matkat liittyivät mm. mökkimatkoihin, huviajeluun ja kalastukseen. Onnettomuuksista kolme tapahtui ohjatuilla safareilla.

Miten moottorikelkkailun turvallisuutta voisi parantaa?

Moottorikelkkailun turvallisuuden edistämiseksi tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet parannuksia ja lisäyksiä mm. kelkkailun valvontaan, kelkkailuväyliin, turvavarusteisiin ja turvavarusteiden käyttöön. Erityisesti tulisi edistää pelastuspukujen ja naskaleiden käyttöä jäällä kelkkaillessa. Lisäksi kelkkailijoita tulisi valistaa monista turvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten tutun liikenneympäristön vaarattomuuden illuusiosta sekä siitä, että jääolosuhteet voivat muuttua hyvin lyhyessä ajassa. Lautakunnat ehdottavat myös moottorikelkkareittien merkitsemistä etenkin jääalueilla ja herkästi sulavissa kohdissa. Alkolukko olisi tehokas tekninen keino päihtyneenä tapahtuvan kelkkailun ehkäisemiseksi.

- Moottorikelkkailussa tapahtuu huomattavan paljon henkilövahinkoja vuosittain. Suunnitelmallisille turvallisuustoimenpiteille, erityisesti päihtyneenä ajamisen estämiselle, on erityinen tarve. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii myös liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä, arvioi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Tutkijalautakunnat antoivat ehdotuksia myös moottorikelkkasafareiden turvallisuuden parantamiseksi. Tehokkaita moottorikelkkoja ei tulisi vuokrata kokemattomille kuljettajille tai heidän tulisi käyttää koko ajotapahtumaan ainoastaan pienitehoista harjoitteluavainta. Ensimmäistä kertaa moottorikelkalla ajavan ei tulisi myöskään kuljettaa kyydissä matkustajaa.

Tiedot perustuvat vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin kuolemaan johtaneisiin moottorikelkkaonnettomuuksiin sekä vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamiin moottorikelkkavahinkoihin. Tarkastelua varten lautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtauksista aiheutuneet onnettomuudet. Liikennevahinkoaineistosta poistettiin pysäköintialueilla tapahtuneet vahingot.

Lue Moottorikelkkatietopaketti tästä

Lue OTIn ja Tukesin turvallisuusopas moottorikelkkasafariyrittäjille

Lisätietoja:

Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, 040 922 5544

Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, p. 050 306 9884

etunimi.sukunimi(at)oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tietopalvelu, p. 040 450 4666, tietopalvelu(at)oti.fi

Viestintä, p. 040 450 4700

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. Lue lisää www.oti.fi.

Lue lisää onnettomuustutkinnasta:

Surutaloon meneminen pysäyttää kokeneen onnettomuustutkijan

600 liikenneonnettomuustutkintaa tehnyt Harri Hyytiäinen toivoo malttia liikenteeseen

Avainsanat

Kuvat

Valtaosa moottorikelkoilla tapahtuvista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu jäällä. Kuva: Onnettomuustietoinstituutti.
Valtaosa moottorikelkoilla tapahtuvista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu jäällä. Kuva: Onnettomuustietoinstituutti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Onnettomuustietoinstituutti
Onnettomuustietoinstituutti
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Miten liikenneturvallisuutta parannetaan järjestelmätasolla?29.6.2022 07:45:00 EEST | Blogi

Viime vuosina liikenteen turvallisuuskehitys liikennekuolemilla mitattuna on polkenut paikallaan. Tilanteen korjaamiseksi on keskeisissä ministeriöissä, eli liikenne- ja viestintäministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä sisäministeriössä valmisteltu strategioita ja toimenpideohjelmia tuleville vuosille. Taustalla on uudelleen vahvistettu turvallisuusvisio kahdenkymmenen vuoden takaa: liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä.

Liikennekuolemat usean tekijän summa – moni niistä ratkeaisi peiliin katsomalla16.6.2022 07:44:20 EEST | Tiedote

Liikenneonnettomuudet ovat inhimillisiä tragedioita, ja niiden vähentäminen on liikenneturvallisuustyön iso, yhteinen tavoite. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan tarkoin, ja kerätyn tiedon avulla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisen onnettomuuden toistuminen. Ylikomisario Mika Peltola on toiminut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana Varsinais-Suomen lautakunnassa jo 20 vuotta. Hän korostaa jokaisen omaa vastuuta liikenteessä.

Vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan uutta tietoa31.5.2022 07:37:28 EEST | Tiedote

Suomessa on tavoitteena vähentää liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Kokonaiskuvaa liikenteessä vakavasti vammautuneista on kuitenkin vaikea muodostaa, sillä onnettomuustieto on hajallaan useilla eri toimijoilla. Puutteellisen tilastoinnin vuoksi liikenneturvallisuutta edistävän päätöksenteon tueksi ei ole ollut käytettävissä riittävästi tietoa. Onnettomuustietoinstituutti on kehittänyt uuden menetelmän vammautumisiin johtaneiden onnettomuuksien tutkintaan.

Tutkijalautakunnat selvittäneet jo 15 000 liikenneonnettomuuden taustat25.5.2022 07:30:00 EEST | Tiedote

Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen auttaa ehkäisemään vastaavanlaisia turmia tulevaisuudessa, ja siksi jokainen tie- tai maastoliikenteessä tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan tarkoin. Tutkinnasta vastaa moniammatillinen, alueellinen tutkijalautakunta, joita on eri puolella Suomea yhteensä 20. Tähän mennessä lautakunnat ovat tutkineet jo yli 15 000 kuolonkolaria. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme