Helsingin Mukana-ohjelma hakee systeemisiä ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn

– Helsingin tavoitteena on nostaa koko syrjäytymisen vastainen taistelu uudelle tasolle, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kiteyttää.

Kaupungissa on tehty paljon syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta ongelma ei ole poistunut, vaan osin vain syventynyt ja kasaantunut.

– Yksikään helsinkiläinen nuori ei saa pudota. Syrjäytyminen on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista ja on korkea aika koventaa panoksia taistelussa sen juurisyitä vastaan. Tämä vaatii meiltä kaupungissa nykyistä parempaa yhteistä tekemistä ja systeemistä tarkastelua, Vapaavuori avaa Mukana-ohjelman tarkoitusta.

Ohjelmassa tarkemmiksi toiminta-alueiksi on valittu Mellunmäki, Kontula, Meri-Rastila, Malmi, Kannelmäki ja Malminkartano. Näillä alueilla on kerätyn datan perusteella tekijöitä, jotka ennakoivat huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Alueilla käynnistetään systeemiseen muutokseen tähtääviä kokeiluja, muun muassa kouluyhteisöjä kehittävä Me-koulukokeilu. Aluevalintoihin liittyy myös täydennysrakentamista, jolla voidaan yleisesti nostaa alueiden profiilia ja vahvistaa myönteistä kehitystä.

Ohjelmassa on myös toimenpiteitä ja olemassa olevan palvelutarjonnan kehittämistä, joka vaikuttaa koko kaupungin laajuisesti.

Varhainen ja konkreettinen tuki perheiden avuksi

Syrjäytymisen syyt liittyvät usein turvattomaan ja köyhään lapsuuteen, yksinäisyyteen ja peruskoulun varaan jäämiseen.  

– Käännämme katseet syrjäytymistä aiheuttavien ongelmien perimmäisiin syihin. Perheiden on saatava tukea niin varhaisessa vaiheessa, etteivät ongelmat pääse kasaantumaan hallitsemattoman suuriksi. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää kohdentaa toimenpiteet oikea-aikaisesti ja vahvistaa niin varhaiskasvatuksen, koulun kuin harrastustenkin toimintamahdollisuuksia. Lasten ja nuorten tarpeita ei saa lokeroida eri palveluihin ja niiden väliset turhat rajat pitää purkaa, ohjelman projektipäällikkö Katja Rajaniemi kertoo.

– Helsingissä on vahva tahto pitää kaikki mukana. Mukana-ohjelman tavoitteet ovat hyvin konkreettisia: haluamme varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on ystäviä ja vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus suorittaa peruskoulun jälkeinen tutkinto. Lapsuus vähävaraisessa perheessä ei saa määrittää lapsen ja nuoren mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Lapsiperheiden köyhyyteen on puututtava. Nämä tavoitteet ovat päämääränä, kun kehitämme Helsinkiä paremmaksi kaupungiksi kaikille lapsille ja nuorille, Rajaniemi jatkaa.

Ohjelmassa tavoitellaan syrjäytymisen juurisyihin pureutuvaa muutosta, joka vaikuttaa rakenteisiin ja ajattelutapoihin. Ratkaisuja etsitään yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja palveluiden, valtion, kaupunkilaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ohjelman vetovastuu on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

Mukana-ohjelma on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman suunnitelman 11.2.2019.

Lisätietoja:

Kaupunkistrategia  

Numerotietoa helsinkiläisnuorista

• Joka viides helsinkiläinen on 15–29-vuotias. Vuoden 2018 alussa Helsingissä asui 137 079 nuorta.
• Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2016 oli 19 % 20–29-vuotiasta (noin 21 000 nuorta).
• Vuonna 2016 Helsingissä oli 8 726 nuorta (16–29 -vuotiasta), jotka olivat sekä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa että työn ulkopuolella. Tämä on 6,6 % ikäluokasta.
• Marraskuussa 2018 Helsingissä oli 2 100 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa.

Tietoa helsinkiläisnuorten hyvinvoinnista: Nuorten hyvinvointikertomus 


Lapset ja lapsiperheet Helsingissä numeroina

• Helsinkiläisistä alle 18-vuotiaista 12 % asui pienituloisessa asuntokunnassa (2016). Alle 18-vuotiaiden perheistä 17 % oli saanut perustoimeentulotukea vuoden 2017 aikana.
• Helsinkiläisistä 4.ja 5.-luokkalaisista 7 % koki terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi, 8. ja 9.-luokkalaisista 18 %. Yläastelaisista 14 % oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta ja 4 % alle 16-vuotiaista oli käyttänyt psykiatrisen avohoidon palveluita vuonna 2017.
• Alle 18-vuotiaista 6 % oli ollut lastensuojelun asiakkaina vuonna 2017. Kaikista lastensuojeluilmoituksista 15 % johtui vanhempien päihteiden käytöstä.
• Joka kymmenes 8. ja 9.-luokkalainen oli ilman hyvää kaveria.