Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingissä käytetään internetiä ja digitaalisia palveluja enemmän kuin koko Suomessa – riskinä eriarvoisuuden lisääntyminen

Jaa
Palveluita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen tarjotaan yhä enemmän sähköisesti. Viime vuonna alkanut koronaepidemia aiheutti eräänlaisen ”pakotetun digiloikan”, kun palveluita siirrettiin verkkoon ja kasvokkaisia tapaamisia jouduttiin välttämään. Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaakin arkea ja edistää yhteisöllisyyttä, mutta kaikille uusiin sähköisiin palveluihin siirtyminen ja niiden käyttäminen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa tai aina mahdollistakaan.
Kuva: Maija Astikainen
Kuva: Maija Astikainen

Kaupunginkanslian uudessa tutkimusjulkaisussa Digitalisaation huipulla – ja reunalla: Verkkopalvelujen käyttö ja digisyrjäytyminen Helsingissä ja Suomessa on selvitetty helsinkiläisten internetin käyttöä ja digitaalisen syrjäytymisen riskiä eri väestöryhmissä. Tutkimus perustuu pääosin vuonna 2019 kerättyyn Tilastokeskuksen aineistoon.

Toimivat yhteydet ja tarvittavat digitaidot edellytyksinä verkkopalveluiden yleistymiselle

Digitaalisten palveluiden käyttö ja käytön yleistyminen edellyttävät toimivia internetyhteyksiä ja ajantasaisia digitaitoja. Helsingissä verkkoyhteyksien toimivuus ja kattavuus ovat yleisesti ottaen hyviä. Tutkimuksen aineiston mukaan 96 prosenttia 16–89-vuotiaista helsinkiläisistä asui taloudessa, jossa oli internetyhteys. Vanhimmilta helsinkiläisiltä se melko usein kuitenkin puuttui.

Tarvittavat digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, sovellusten asentamisen sekä tiedostojen kopioinnin ja siirtämisen hallitsi 72–79 prosenttia helsinkiläisistä. Kahdeksan prosenttia Helsingissä asuvista kuitenkin koki julkisten palvelujen verkkosivut vaikeiksi käyttää.

Internetin käytössä huomattavia eroja eri ikäryhmien välillä

Sekä Helsingissä että koko maassa yleisimmin internetiä käytettiin pankkiasioiden hoitamiseen, sähköpostien lähettämiseen, tavaroita ja palveluita koskevaan tiedonetsintään sekä verkkolehtien ja uutissivujen lukemiseen.

Käytön useudessa ja eri käyttötarkoitusten määrässä havaittiin huomattavia eroja eri ikäryhmien välillä. Vanhimmat vastaajat käyttivät internetiä vähemmän ja harvempiin käyttötarkoituksiin kuin nuoret ja keski-ikäiset. Nuoremmista ikäluokista internetiä käyttivät lähes kaikki, mutta 75–89-vuotiaista helsinkiläisistä 40 prosenttia ei käytä internetiä lainkaan. Toinen vahvasti vaikuttava tekijä on koulutustaso – internetin käyttö kasvaa koulutustason kohoamisen myötä.

Digisyrjäytymistä torjuttava sähköisten palvelujen yleistyessä

Tutkimuksesta selviää, että erityisesti iäkkäämpi ja vähiten koulutettu väestö on riskissä syrjäytyä digitaalisista palveluista. Sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelujen digitalisaatio tulee jatkumaan Helsingissä ja koko Suomessa, mistä on yhteiskunnalle selviä hyötyjä. On kuitenkin tärkeää huomioida myös ne, joilla on vaikeuksia sopeutua tähän kehitykseen. Tarvitaan riittävää opastusta ja palvelujen kehittämistä helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi tulee olla tarjolla vaihtoehtoisia asiointitapoja, koska aivan kaikki eivät pysty tulevaisuudessakaan käyttämään digitaalisia palveluja.

Helsinki panostaa kaupunkilaisten digitukeen ja etädigitukeen

Helsinki haluaa olla strategiansa mukaan maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa sitä, että Helsinki palvelee jokaista kaupunkilaista juuri hänelle sopivalla tavalla. Digitalisaatio mahdollistaa osaltaan entistä henkilökohtaisemman ja ajasta tai paikasta riippumattoman kaupunkilaisten palvelun ja vähentää kaupunkilaisten tarvetta asioida eri toimipisteissä.

Samalla digitalisaatio ei tarkoita kaiken siirtymistä verkkoon, vaan valintaa digipalvelun ja ihmisen kohtaamisen välillä. Kaupungin tavoitteena on, että sopivat palvelut löytyvät kaikille ja niiden käyttö sujuu helposti. Prioriteettina on, että helsinkiläiset saavat myös apua digipalvelujen käytössä ja tietoa perinteisistä vaihtoehdoista. Etätuen tarve on lisääntynyt varsinkin korona-aikana ja siksi Helsinki panostaa tänä vuonna erityisesti digituen ja etädigituen kehitykseen. Digituesta jokaisen kaupunkilaisen on mahdollista saada apua laitteiden, sovellusten, verkkoasioinnin tai -palveluiden käytössä.

Digitalisaation huipulla – ja reunalla. Verkkopalvelujen käyttö ja digi-syrjäytyminen Helsingissä ja Suomessa (pdf)

Tiivistelmä



Lisätietoja tutkimuksesta:  
Tutkija Jukka Hirvonen, Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
jukka.s.hirvonen@hel.fi
Puh. 040 3344 782

Lisätietoja Helsingin kaupungin digituesta:
Vuorovaikutuspäällikkö Heli Rantanen, Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
heli.k.rantanen@hel.fi
Puh. 040 7156 717
Helsingin digituesta: https://digituki.hel.fi/fi/
Helsingin palvelujen digitalisaatiosta verkossa: https://digi.hel.fi/


Tiedotteen lähetti
Katri Lehtonen
Kaupunginkanslian viestintä
katri.lehtonen@hel.fi
Puh. 040 1677 302

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Maija Astikainen
Kuva: Maija Astikainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye