Ikääntyvän naisen lihasvoimaa ja fyysistä toimintakykyä voidaan ennustaa uuden genomityökalun avulla

Käden puristusvoiman tiedetään ennustavan hyvin myöhempää lihasvoimaa, terveydentilaa ja toimintakykyä. Ikääntyessä toimintakyvyn kannalta riittävän lihasvoiman säilymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, elintavat ja elinympäristö. Jokaisella on perimässään sekoitus lukuisia lihasvoimaa selittäviä geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat lihasvoimaan eri tavoin ja eri voimakkuuksilla.

Polygeeninen riskisumma (PRS) on uusi genomityökalu, jonka avulla jopa miljoonien geenimuunnosten yhteisvaikutus ominaisuuteen tai tautiin voidaan summata yksilölliseksi riskiluvuksi.

Tutkimuksessa käden puristusvoiman polygeeninen riskisumma muodostettiin lähes 420 000 henkilöä käsittävän kansainvälisen biopankkiaineiston pohjalta. Tämän perusteella yksilöllinen lihasvoiman riskisumma määritettiin edelleen 429 suomalaiselle ikääntyvälle naiselle.

– Halusimme selvittää, ennustaako perinnöllinen alttius paremmalle lihasvoimalle myös parempia tuloksia mitatussa voimassa ja fyysisessä toimintakyvyssä, kertoo väitöskirjatutkija Päivi Herranen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Perinnöllinen alttius parempaan puristusvoimaan ennakoi ikääntyvien naisten parempaa lihasvoimaa ja toimintakykyä

Tutkimuksessa käden puristusvoiman geneettisen riskisumman havaittiin ennustavan paitsi mitattua puristusvoimaa myös alaraajojen lihasvoimaa sekä toimintakykyä, kuten kävelynopeutta, tuolista ylös nousua ja raskaista kotitöistä suoriutumista. Tulokset vahvistavat, että lihasvoimaa, toimintakykyä sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumista säätelee osittain sama geneettinen tausta.

– Toisin sanoen heikolle puristusvoimalle geneettisesti alttiimmat henkilöt saivat heikompia tuloksia myös lihasvoima- ja toimintakykymittauksissa verrattuna heihin, joilla oli korkea perinnöllinen taipumus hyvään puristusvoimaan, Herranen selventää.

Potentiaalinen työkalu ennustamaan toimintarajoitteiden syntyä

Lihasvoiman polygeenisen riskisumman avulla voidaan mahdollisesti tunnistaa henkilöitä, joilla on poikkeuksellisen korkea riski toimintakyvyn heikkenemiseen tai lihasvoimaan läheisesti liittyviin sairauksiin.

– Käyttöarvoa voisi mahdollisesti olla myös yksilöllisten kuntoutusmenetelmien valinnassa ja kehittämisessä, mutta tämä edellyttää lisätutkimuksia, pohtii Herranen.

Tutkimus on ensimmäinen osajulkaisu Päivi Herrasen väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitetään, miten perimä ja ympäristötekijät erikseen ja yhdessä vaikuttavat biologiseen ikääntymiseen ja erityisesti lihasvoiman ja toimintakyvyn heikkenemiseen ikääntyessä. Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa sekä yhteistyössä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) kanssa toteutettu tutkimus on rahoitettu Juho Vainion säätiön akatemiatutkija Elina Sillanpään GenActive-hankkeeseen myöntämällä apurahalla.

Alkuperäinen artikkeli

Alkuperäinen artikkeli: Herranen, P., Palviainen, T., Rantanen, T., Tiainen, K., Viljanen, A., Kaprio, J., & Sillanpää, E. (2022). A Polygenic Risk Score for Hand Grip Strength Predicts Muscle Strength and Proximal and Distal Functional Outcomes among Older Women. Medicine and Science in Sports and Exercise. doi: 10.1249/MSS.0000000000002981. Online ahead of print. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35776845/

Lisätietoja

Väitöskirjatutkija Päivi Herranen
paivi.m.herranen@jyu.fi
050 358 3399