Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa Vihreät toimet - ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen -tutkimuksessa on tarkasteltu ilmastopolitiikan ja työllisyyden välisiä yhteyksiä, vihreiden tuotteiden markkinoita sekä julkisen talouden roolia ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten hallinnassa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Etlan kanssa Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Hankkeessa kuultiin laajasti myös yhteiskunnallisia sidosryhmiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen muuta EU:ta tiukempi ilmastopolitiikka voi voimistaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Tämän vuoksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä, korostaa hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– Päästöverotulojen hyödyntäminen työmarkkinoita vääristävän verokiilan pienentämiseksi vaikuttaisi parantavan työllisyyttä. Työllisyyttä voitaisiin siten tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen, Kuusi toteaa.

Vaikutukset välillisesti työvoimavaltaisille aloille

Työllisyyttä tukevalla päästömaksujen kohdentamisella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Ilmastopolitiikan synnyttämä tuottavuuden kasvu sen sijaan voisi tutkijoiden mukaan parantaa työllisyysvaikutusta.

– Tulostemme mukaan ilmastopolitiikan realistisesti odotettavissa oleva tuottavuusvaikutus ei kuitenkaan kumoa negatiivista työllisyysvaikutusta kokonaisuudessaan, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Pohjola.

Tuntuvimmat työllisyysvaikutukset kohdistuivat välillisesti aloille, jotka käyttävät paljon työvoimaa tai joissa työvoimakustannusten osuus on suuri. Työvoiman siirtymät olivat suurimmat matalimman koulutustason työtehtävissä ja vähäisimmät korkeimman koulutuksen työtehtävissä. Ilmastopolitiikan aiheuttamaa rakennemuutosta olisikin tutkijoiden mukaan pyrittävä tukemaan paitsi työvoimapolitiikalla, myös yleisellä koulutusasteen nostolla.

Vihreillä tuotteilla mahdollisuuksia, mutta se vaatii yhteistyötä ja panostuksia

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tuotteiden eli ns. vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupassa on kasvanut tasaisesti. EU-maiden osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on noin 35 prosenttia, Suomen osuus vain noin puoli prosenttia. Tutkimuksessa osoitettiin, ettei vihreiden tuotteiden määrittely ole aivan suoraviivaista.

Vientiyrityksille tehdyissä haastatteluissa vihreiden tuotteiden markkinoiden ennakoitiin olevan vedenjakajalla: Kasvava markkina tarjoaa mahdollisuuksia. Suomen kunnianhimoisesta  hiilineutraalisuustavoitteesta katsottiin olevan hyötyä, jos Suomi profiloituu maailmalla ilmasto- ja ympäristöratkaisujen osaajana.

Vihreiden tuotteiden markkinoilla menestyminen vaatii joka tapauksessa yhteistyötä. Sääntely luo yhteisiä markkinoita ja teknologisia ratkaisuja, mutta myös julkista T&K-tukea ja kehittyvien markkinoiden talouksien tuntemusta tarvitaan. Kehittyvien maiden hallintojen tukeminen ilmasto- ja ympäristöosaamiseen liittyen  parantaisi myös suomalaisten vihreiden tuotteiden kilpailuasemaa kehittyvillä markkinoilla.

Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:

• Työllisyyttä voidaan tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen.
• Reilun siirtymän turvaamiseksi vaaditaan äkillinen rakennemuutoksen tuki, jota voidaan hyödyntää niin uudelleenkoulutukseen kuin toimialan vaihtamiseen.
• Kokonaiskoulutusasteen nosto tukisi ilmastokriisin ratkaisuihin vaadittavaa uutta osaamista ja helpottaa työvoiman sopeutumista rakennemuutokseen
• Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat julkiset investoinnit, jotka voidaan toteuttaa nykyisillä tuotantorakenteilla ja osaamisella, tukevat osaltaan siirtymävaiheen työllisyyttä.
• Julkinen T&K-tuki tarvitaan tukemaan tutkimuspanostusten muuntumista laadukkaiksi innovaatioiksi, jotka lisäävät vientimenestystä vihreissä tuotteissa..

Tero Kuusi, Johanna Pohjola, Tuuli Kaskinen, Ville Kaitila, Santtu Karhinen, Antti Kauhanen, Jussi Lintunen, Tapio Reinikainen, Hannu Savolainen, Otso Sillanaukee, Henrik Suikkanen: Vihreät toimet - ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.