Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen
Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.
Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa Vihreät toimet - ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen -tutkimuksessa on tarkasteltu ilmastopolitiikan ja työllisyyden välisiä yhteyksiä, vihreiden tuotteiden markkinoita sekä julkisen talouden roolia ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten hallinnassa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Etlan kanssa Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Hankkeessa kuultiin laajasti myös yhteiskunnallisia sidosryhmiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen muuta EU:ta tiukempi ilmastopolitiikka voi voimistaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Tämän vuoksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä, korostaa hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
– Päästöverotulojen hyödyntäminen työmarkkinoita vääristävän verokiilan pienentämiseksi vaikuttaisi parantavan työllisyyttä. Työllisyyttä voitaisiin siten tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen, Kuusi toteaa.
Vaikutukset välillisesti työvoimavaltaisille aloille
Työllisyyttä tukevalla päästömaksujen kohdentamisella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Ilmastopolitiikan synnyttämä tuottavuuden kasvu sen sijaan voisi tutkijoiden mukaan parantaa työllisyysvaikutusta.
– Tulostemme mukaan ilmastopolitiikan realistisesti odotettavissa oleva tuottavuusvaikutus ei kuitenkaan kumoa negatiivista työllisyysvaikutusta kokonaisuudessaan, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Pohjola.
Tuntuvimmat työllisyysvaikutukset kohdistuivat välillisesti aloille, jotka käyttävät paljon työvoimaa tai joissa työvoimakustannusten osuus on suuri. Työvoiman siirtymät olivat suurimmat matalimman koulutustason työtehtävissä ja vähäisimmät korkeimman koulutuksen työtehtävissä. Ilmastopolitiikan aiheuttamaa rakennemuutosta olisikin tutkijoiden mukaan pyrittävä tukemaan paitsi työvoimapolitiikalla, myös yleisellä koulutusasteen nostolla.
Vihreillä tuotteilla mahdollisuuksia, mutta se vaatii yhteistyötä ja panostuksia
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tuotteiden eli ns. vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupassa on kasvanut tasaisesti. EU-maiden osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on noin 35 prosenttia, Suomen osuus vain noin puoli prosenttia. Tutkimuksessa osoitettiin, ettei vihreiden tuotteiden määrittely ole aivan suoraviivaista.
Vientiyrityksille tehdyissä haastatteluissa vihreiden tuotteiden markkinoiden ennakoitiin olevan vedenjakajalla: Kasvava markkina tarjoaa mahdollisuuksia. Suomen kunnianhimoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta katsottiin olevan hyötyä, jos Suomi profiloituu maailmalla ilmasto- ja ympäristöratkaisujen osaajana.
Vihreiden tuotteiden markkinoilla menestyminen vaatii joka tapauksessa yhteistyötä. Sääntely luo yhteisiä markkinoita ja teknologisia ratkaisuja, mutta myös julkista T&K-tukea ja kehittyvien markkinoiden talouksien tuntemusta tarvitaan. Kehittyvien maiden hallintojen tukeminen ilmasto- ja ympäristöosaamiseen liittyen parantaisi myös suomalaisten vihreiden tuotteiden kilpailuasemaa kehittyvillä markkinoilla.
Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:
- Työllisyyttä voidaan tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen.
- Reilun siirtymän turvaamiseksi vaaditaan äkillinen rakennemuutoksen tuki, jota voidaan hyödyntää niin uudelleenkoulutukseen kuin toimialan vaihtamiseen.
- Kokonaiskoulutusasteen nosto tukisi ilmastokriisin ratkaisuihin vaadittavaa uutta osaamista ja helpottaa työvoiman sopeutumista rakennemuutokseen
- Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat julkiset investoinnit, jotka voidaan toteuttaa nykyisillä tuotantorakenteilla ja osaamisella, tukevat osaltaan siirtymävaiheen työllisyyttä.
- Julkinen T&K-tuki tarvitaan tukemaan tutkimuspanostusten muuntumista laadukkaiksi innovaatioiksi, jotka lisäävät vientimenestystä vihreissä tuotteissa..
Tero Kuusi, Johanna Pohjola, Tuuli Kaskinen, Ville Kaitila, Santtu Karhinen, Antti Kauhanen, Jussi Lintunen, Tapio Reinikainen, Hannu Savolainen, Otso Sillanaukee, Henrik Suikkanen: Vihreät toimet - ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Johanna Pohjola, SYKE, p. 0295 251 518, johanna.pohjola@syke.fi
Konsultatiivisen työn johtaja Tuuli Kaskinen, Demos Helsinki, p. 050-514 9752, tuuli.kaskinen@demoshelsinki.fi
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla päivitti paperiteollisuuden toimialaennusteen: paperin vienti jää tänä vuonna alle 2019 tason ja vähenee edelleen lähivuosina11.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen paperiteollisuuden vienti vähenee tänä vuonna noin kolme prosenttia ja ensi vuonna vielä lisää, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Lasku on seurausta paperin kysynnän kansainvälisestä heikentymisestä sekä tuotantokapasiteetin muutoksista Suomessa. Kartongin ja sellun vienti kuitenkin jatkaa kasvuaan, joten koko toimialan vientimäärän arvioidaan jälleen kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2023. Paperiteollisuuden työllisyys kuitenkin jatkaa supistumistaan lähivuosina.
Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.
Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.
Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote
Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant
Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.
Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme