Itä-Suomen liikenneturvallisuuskatsaus 2021 (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)

Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan yhteensä 21 henkilöä vuonna 2021. Liikennekuolemista 4 tapahtui Etelä-Savossa, 12 Pohjois-Savossa ja 5 Pohjois-Karjalassa. Kuolleiden määrä vähentyi yhdellä vuoteen 2020 verrattuna.

Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 318. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 64 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.

Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä liikenteessä väheni 23:lla. Eniten loukkaantuneiden määrä vähentyi Mikkelissä, jossa oli 10 loukkaantuneen vähennys edelliseen vuoteen. Liikennekuolemien määrä oli 4, mikä on 3 vähemmän kuin vuonna 2020. Liikennekuolemista yksi sattui jalankulkijoille, muissa onnettomuuksissa nousivat esiin ajonopeudet.

Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä väheni 23:lla. Erityisesti Kuopion onnettomuusmäärä väheni selvästi vuoden takaisesta. Kuolleiden määrä nousi 3 liikennekuolemalla ollen 12. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostuivat ajokunto ja ajonopeudet.

Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä väheni 18:lla, puolet tästä vähennyksestä tuli Joensuun onnettomuuksista. Liikennekuolemien määrä oli 5, missä oli yhden vähennystä edelliseen vuoteen.

Liikennekuolemien määrä vähentyi yhdellä, onnettomuuksien taustalla erityisesti ajonopeudet

Viiden vuoden tarkastelujaksolla on liikennekuolemien määrässä ollut vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2021 liikenteessä kuoli 21 ihmistä, mikä on yksi vähemmän kuin vuonna 2020.

Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2021 erottuu selkeästi kaksi taustatekijää: alkoholi ja kovat ajonopeudet. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä noin puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista puolet on ollut suistumisonnettomuuksia ja noin kolmannes kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka kolmannessa liikennekuolemassa. Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa.

Osallisten iän mukaan ei tilastoista nouse esiin selkeästi erottuvaa ikäryhmää. Aiempiin vuosiin verrattuna ikäihmisten osuus onnettomuuksista oli vuonna 2021 vähäisempi. Ajokuntoon ja ajoterveyteen liittyvät taustatekijät näkyvät lähes puolessa vuoden 2021 liikennekuolemista. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä väheni erityisesti maakuntien keskuskaupungeissa Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja OTI:n (Onnettomuustietoinstituutti) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.

Itä-Suomen liikenteessä kuolleista kaksi oli 17-vuotiaita. Edellisen neljän vuoden aikana (2017-2020) ei liikenteessä kuollut yhtään 17-vuotiasta. Loukkaantuneiden määrä sen sijaan laski vuoden 2021 aikana. Loukkaantuneita tässä ikäryhmässä oli 13, kun edellisenä neljänä vuotena loukkaantuneiden 17-vuotiaiden määrä vaihteli 16-22 välillä.

Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli 439. Määrä vähentyi vuoden 2020 tasosta (574) ja oli jokseenkin samaa tasoa kuin vuosina 2016-19. Eniten törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia on kirjattu 18–30-vuotiaille. Määrä on kasvanut mm. 15–17-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä.

Liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita toteutetaan ja pienempiä liikenneturvallisuustoimenpiteitä tehdään tiestöllä

Vuoden 2020 tieliikennelain uudistuksen myötä otettiin käyttöön uusia liikennemerkkejä ja vuoden 2021 loppuun mennessä jo n. 3000 kappaletta on vaihdettu uusiin. Merkkien vaihtoja jatketaan maanteiden hoitourakoissa vuoden 2022 aikana.

Kuntien liikenneturvallisuutta on kehitetty liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen pikatoimenpiteiden toteuttamisella, kuten liikennemerkkien vaihtamisella uudentyyppisiin merkkeihin, ajoratamerkintöjen tekemisellä ja nopeusrajoitusten tarkastamisilla. Suojateiden turvallisuuspuutteita on parannettu rakentamalla keskisaarekkeita ja korotettuja suojateitä yhteistyössä kuntien kanssa.

Liikenneväylien parantamisinvestointeja käynnistettiin v. 2021 useita. Valtatie 5:lle rakennetaan ohituskaistapari Karvasalmentien (mt16255) ja Mäntylahden asematien (mt5585) välille Lapinlahdella. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita kehitetään maantien 553 välillä Lapinmäentie – Kurkimäentie Kuopiossa, Vanha Nurmeksentien (mt15716) välillä Urheilukentäntie–Tuppihaantie Kontiolahdella sekä Ylemmäisentien ja Porovedentien (mt16165 ja mt16173) varressa Iisalmessa. Vanha Nurmeksentien jalankulku- ja pyöräilyväylää lukuun ottamatta hankkeet valmistuvat v. 2022 aikana. Lisäksi parannettiin Kurkimäen lastauspaikan ja asuinalueen liikennejärjestelyjä Kuopiossa, toteutettiin Sääskiniementien (mt5775) kunnostaminen Tahkolla, sekä toteutettiin liikekeskuksen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Kangasniemellä. Vt 5:n ohituskaistoja lukuun ottamatta kunnat osallistuivat kaikkien hankkeiden rahoittamiseen.

Väyläviraston toteuttamista väyläverkon kehittämisinvestoinneista valtatie 5 Mikkeli–Juva avattiin liikenteelle kesällä 2021. Valtatie 5:n parantamista jatketaan Mikkelin eteläpuolella välillä Hurus–Hietanen v. 2022–2023. Valtatiellä 23 toteutetaan mm. liittymien turvallisuuden parantamistoimenpiteitä 2021–2022.

Tiesuunnittelua on tehty mm. valtatie 5:llä Leppävirta–Kuopio-välillä ja Nerkoon kohdalla, valtatiellä 23 Karvion kanavan kohdalla sekä valtatiellä 9 Riistaveden ja Ylämyllyn kohdilla.

Liikenneturvallisuutta edistetään yhdessä

Itä-Suomen liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla Itä-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajat myös aluehallintovirastosta, poliisista, pelastuslaitoksesta, Liikenneturvasta ja joistakin kunnista. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Itä-Suomen kunnat ovat mukana liikenneturvallisuustoimija-hankkeessa, jonka tavoitteena on pitää ruohojuuritason liikenneturvallisuustyö aktiivisena kunnissa. Itätoimija oli vuonna 2021 mukana kaikkien kuntien liikenneturvallisuusryhmissä ja avusti erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vuoden 2021 aikana Liikenneturvan ja Itätoimijan toteuttama liikenneturvallisuustyö toteutui koronan takia osin etänä virtuaalisin toimintamallein, joilla tavoitettiin etäopiskelussa olevia koululaisia ja opiskelijoita. Myös koulutukset kuntien työntekijöille toteutettiin pääsääntöisesti etänä. Näillä uusilla toimintamalleilla tavoitettiin jopa aiempia vuosia enemmän ihmisiä liikenneturvallisuustyöhön. Myös liikenneturvallisuustyötä tukeviin materiaalihankintoihin panostettiin aiempia vuosia enemmän. Esimerkkinä tästä olivat pyörien punaiset takavalot, jotka olivat kuluvan vuoden hankintojen pääkohde.

Liikenneturva kehitteli virtuaalisia oppimisympäristöjä, joista uusimpia ovat työikäisille suunnittelut varhaiskasvattajien ja työmatkaliikenteen verkkokurssit. Alakoululaisille on oma, helposti käyttöön otettava ja turvalliseen pyöräilyyn opastava Fillarilla. Liikenneturva jatkoi Tunne liikennesäännöt -kampanjointia. Ikääntyneiden teematilaisuudet olivat edelleen suosittuja. Pohjois-Karjalassa pidettiin vuoden aikana viidet virtuaaliset aamukahvit erilaisista turvallisen liikkumisen aihealueista. Etelä-Savossa järjestettiin maakunnan ensimmäinen toisen asteen opiskelijoille suunnattu Punainen Liitu -esitys yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Liikenneturva nosti yleiseen keskusteluun taajamien nopeuksien alentamisen Etelä- ja Pohjois-Savossa kokoamalla vertailutietoja 30 km rajoitusalueista. Keskustelua käytiin useissa kunnissa myös moposuoratoiminnasta sekä ylipäätään nuorten liikenneturvallisuudesta.