Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla
Tekonurmikentiltä ympäristöön kulkeutuva kumirouhe on mikromuovin lähde. Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi estämällä rouheen pääsy kentän hulevesikaivoihin ja opastamalla niin pelaajia kuin kenttien hoitajiakin.

Tiedot jalkapallokenttien täyteaineena käytettävän kumirouheen päästöistä ja eri kulkeutumisreittien merkityksestä ovat täydentyneet Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, vuosina 2019–2021 kahdella erityyppisellä helsinkiläisellä jalkapallokentällä toteutettu TEKONURMI-hanke tutki kenttien lähiympäristöön kulkeutuvan mikrokumin määrää ja kulkeutumisreittejä sekä arvioi erilaisten toimenpiteiden merkitystä kumirouhepäästöjen vähentämisessä.
Tekonurmikenttien rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Suomessa yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista valmistettu kumirouhe. Pohjoismaisten arvioiden mukaan tekonurmikentät ovat tärkeä mikromuovin lähde. Näytteenottoon perustuvia kenttätutkimuksia kumirouheen leviämisestä ympäristöön ja vesistöihin on tehty vain vähän.
Rouhe kulkeutuu huleveden, työkoneiden ja käyttäjien mukana
SYKEn selvitys yhdisti Pirkkolan urheilupuiston ja Puotilan Valtti-areenan kentillä tehdyt mittaustulokset mallinnukseen. Lisäksi selvityksessä hyödynnettiin kenttien ylläpitäjille ja käyttäjille kohdistetusta kyselytutkimuksesta saatuja tietoja. Ympäristönäytteitä kerättiin kenttien maaperästä, hulevesikaivoista ja laskupurojen pohjasedimentistä, kentiltä auratusta lumesta ja huoltotoimissa käytetyistä työkoneista. Hulevesi- ja maastomallin avulla arvioitiin valuma-alueiden kaltevuutta, huippuvirtaamia ja hulevesiverkostoon purkautuvan virtaaman virtausnopeutta.
Kumirouhe kulkeutuu kentiltä esimerkiksi työkoneiden ja pelaajien mukana. Rouhe päätyy kentän läheisiin hulevesikaivoihin, kenttien lähiympäristöön ja pelaajien mukana myös alueen ulkopuolelle. Hulevedet ovat merkittävä kumirouhetta kuljettava reitti, jonka merkitykseen tutkimuksen mukaan vaikuttaa sääolosuhteiden ja vuodenajan ohella muun muassa hulevesikaivon sijainti kenttäalueella.
Pirkkolan ja Puotilan kenttien kumirouhepäästöjen ero on huomattava. Maaperästä ja hulevesikaivoista tehtyjen mittausten ja niiden perusteella tehtyjen arvioiden mukaan kumirouhetta päätyi tutkimuksen aikana kentän lähiympäristöön Pirkkolassa keskimäärin 536 kiloa vuodessa ja Puotilassa 1 869 kiloa vuodessa.
Täyteainepäästöt kannattaa huomioida suunnittelussa
”Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi,” toteaa hankkeen vetäjä, erikoistutkija Outi Setälä. ”Parhaat tulokset saadaan, jos täyteainepäästöt huomioidaan jo tekonurmikentän suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta nykyistenkin kenttien päästöjä pystytään vähentämään.”
Kentälle voidaan asentaa kumirouhepäästöiltä suojaavia rakenteita ja välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sadevesikaivoihin asennettavat keräimet, kenttäalueen rajalle sijoitettavat esteet ja pukeutumis- ja suihkutilojen viemärikaivojen suodattimet.
Päästöihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla kenttien käytön, ylläpidon ja huollon toimintatapoja sekä jakamalla tietoa ja ohjeistamalla kentän käyttäjiä.
Tutkijat toteavat, että asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota kenttäalueiden suunnittelussa, jotta kumirouhe ei pääsisi hulevesien mukana sadevesiviemäreihin. Työkoneiden puhdistus ja lumen säilytys tulisi kentillä ja niiden läheisyydessä sijoittaa suoja-alueelle, josta rouhe ei pääse hulevesiverkostoon.
SYKEn yhteistyökumppaneina selvityksessä olivat WSP Finland Oy, Helsingin kaupunki ja Suomen Palloliitto. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana ylitarkastaja Jarkko Rantamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja Suomen palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
SYKEllä on käynnissä myös useita muita mikromuoveihin liittyviä tutkimuksia. Tänä vuonna tehdään muun muassa mikromuovikartoitusta yhdeksässä Itä-Suomen järvessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen vetäjä, johtava tutkija Outi Setälä, Suomen ympäristökeskus, p.0295 251 635, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Kumirouhepäästöt ympäristössä: tutkija Jyri Tirroniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 156, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Kumirouhepäästöt hulevesissä: maisema-arkkitehti Olli Hakala, WSP Finland Oy, p. 0505 474 223, s-posti: olli.hakala@wsp.com
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat



Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan6.7.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkijat selvittivät kahden lupaavan kosteikkoviljelytuotteen elinkaaren päästövaikutukset. Suomen oloissa ja suureen mittakaavaan soveltuvista kasveista tutkimukseen valittiin järviruokopohjainen kasvualusta ja osmankäämipohjainen rakennuslevy. Tutkimus osoitti, että uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan.
YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa30.6.2022 15:48:45 EEST | Tiedote
Helsingissä allekirjoitettiin rajavesistöjen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva YK:n rajavesisopimus 30 vuotta sitten. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana sopimuksen toimeenpanossa sekä omien rajavesistöjen osalta että tukien muita naapuriyhteistyössä. Tänään sopimuksen osapuolet eri puolilta maailmaan ovat kokoontuneet Tallinnaan juhlistamaan sopimuksen 30-vuotista taivalta.
Värmen har ökat antalet blågrönalgobservationer till havs, situationen i sjöarna har hållits stabil30.6.2022 13:56:57 EEST | Tiedote
Vattendragen har blivit varmare till följd av hettan, vilket har lett till en ökning av blågrönalgobservationer i havsområden. Blågrönalgobservationerna har ökat särskilt i Skärgårdshavet och norr om Gotland. Trots det exceptionellt varma vattnet i sjöar har blågrönalgsläget i insjöar hållits rätt stabil.
Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana30.6.2022 13:09:20 EEST | Tiedote
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana.
SYKElle 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimusrahaa30.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on saanut 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmasta Horisontti Euroopasta. SYKE koordinoi kahta luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta, BIOAGORA ja BIONEXT, jotka käynnistyvät tänä vuonna. Horisontti Eurooppa -rahoitusinstrumentista jaettiin tutkimusrahaa myös kuudelle hankkeelle, joissa SYKE on kumppanina sekä kahdelle eurooppalaiselle kumppanuudelle, joissa SYKE on yksi lukuisista toimijoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme