Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla

Tiedot jalkapallokenttien täyteaineena käytettävän kumirouheen päästöistä ja eri kulkeutumisreittien merkityksestä ovat täydentyneet Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, vuosina 2019–2021 kahdella erityyppisellä helsinkiläisellä jalkapallokentällä toteutettu TEKONURMI-hanke tutki kenttien lähiympäristöön kulkeutuvan mikrokumin määrää ja kulkeutumisreittejä sekä arvioi erilaisten toimenpiteiden merkitystä kumirouhepäästöjen vähentämisessä.
Tekonurmikenttien rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Suomessa yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista valmistettu kumirouhe. Pohjoismaisten arvioiden mukaan tekonurmikentät ovat tärkeä mikromuovin lähde. Näytteenottoon perustuvia kenttätutkimuksia kumirouheen leviämisestä ympäristöön ja vesistöihin on tehty vain vähän.
Rouhe kulkeutuu huleveden, työkoneiden ja käyttäjien mukana
SYKEn selvitys yhdisti Pirkkolan urheilupuiston ja Puotilan Valtti-areenan kentillä tehdyt mittaustulokset mallinnukseen. Lisäksi selvityksessä hyödynnettiin kenttien ylläpitäjille ja käyttäjille kohdistetusta kyselytutkimuksesta saatuja tietoja. Ympäristönäytteitä kerättiin kenttien maaperästä, hulevesikaivoista ja laskupurojen pohjasedimentistä, kentiltä auratusta lumesta ja huoltotoimissa käytetyistä työkoneista. Hulevesi- ja maastomallin avulla arvioitiin valuma-alueiden kaltevuutta, huippuvirtaamia ja hulevesiverkostoon purkautuvan virtaaman virtausnopeutta.
Kumirouhe kulkeutuu kentiltä esimerkiksi työkoneiden ja pelaajien mukana. Rouhe päätyy kentän läheisiin hulevesikaivoihin, kenttien lähiympäristöön ja pelaajien mukana myös alueen ulkopuolelle. Hulevedet ovat merkittävä kumirouhetta kuljettava reitti, jonka merkitykseen tutkimuksen mukaan vaikuttaa sääolosuhteiden ja vuodenajan ohella muun muassa hulevesikaivon sijainti kenttäalueella.
Pirkkolan ja Puotilan kenttien kumirouhepäästöjen ero on huomattava. Maaperästä ja hulevesikaivoista tehtyjen mittausten ja niiden perusteella tehtyjen arvioiden mukaan kumirouhetta päätyi tutkimuksen aikana kentän lähiympäristöön Pirkkolassa keskimäärin 536 kiloa vuodessa ja Puotilassa 1 869 kiloa vuodessa.
Täyteainepäästöt kannattaa huomioida suunnittelussa
”Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi,” toteaa hankkeen vetäjä, erikoistutkija Outi Setälä. ”Parhaat tulokset saadaan, jos täyteainepäästöt huomioidaan jo tekonurmikentän suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta nykyistenkin kenttien päästöjä pystytään vähentämään.”
Kentälle voidaan asentaa kumirouhepäästöiltä suojaavia rakenteita ja välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sadevesikaivoihin asennettavat keräimet, kenttäalueen rajalle sijoitettavat esteet ja pukeutumis- ja suihkutilojen viemärikaivojen suodattimet.
Päästöihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla kenttien käytön, ylläpidon ja huollon toimintatapoja sekä jakamalla tietoa ja ohjeistamalla kentän käyttäjiä.
Tutkijat toteavat, että asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota kenttäalueiden suunnittelussa, jotta kumirouhe ei pääsisi hulevesien mukana sadevesiviemäreihin. Työkoneiden puhdistus ja lumen säilytys tulisi kentillä ja niiden läheisyydessä sijoittaa suoja-alueelle, josta rouhe ei pääse hulevesiverkostoon.
SYKEn yhteistyökumppaneina selvityksessä olivat WSP Finland Oy, Helsingin kaupunki ja Suomen Palloliitto. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana ylitarkastaja Jarkko Rantamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja Suomen palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
SYKEllä on käynnissä myös useita muita mikromuoveihin liittyviä tutkimuksia. Tänä vuonna tehdään muun muassa mikromuovikartoitusta yhdeksässä Itä-Suomen järvessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen vetäjä, johtava tutkija Outi Setälä, Suomen ympäristökeskus, p.0295 251 635, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Kumirouhepäästöt ympäristössä: tutkija Jyri Tirroniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 156, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Kumirouhepäästöt hulevesissä: maisema-arkkitehti Olli Hakala, WSP Finland Oy, p. 0505 474 223, s-posti: olli.hakala@wsp.com
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat



Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide2.7.2025 08:51:03 EEST | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme