Suomen ympäristökeskus

Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla

Jaa
Tekonurmikentiltä ympäristöön kulkeutuva kumirouhe on mikromuovin lähde. Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi estämällä rouheen pääsy kentän hulevesikaivoihin ja opastamalla niin pelaajia kuin kenttien hoitajiakin.
Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois. Kuvaaja Outi Setälä
Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois. Kuvaaja Outi Setälä

Tiedot jalkapallokenttien täyteaineena käytettävän kumirouheen päästöistä ja eri kulkeutumisreittien merkityksestä ovat täydentyneet Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, vuosina 2019–2021 kahdella erityyppisellä helsinkiläisellä jalkapallokentällä toteutettu TEKONURMI-hanke tutki kenttien lähiympäristöön kulkeutuvan mikrokumin määrää ja kulkeutumisreittejä sekä arvioi erilaisten toimenpiteiden merkitystä kumirouhepäästöjen vähentämisessä.

Tekonurmikenttien rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Suomessa yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista valmistettu kumirouhe. Pohjoismaisten arvioiden mukaan tekonurmikentät ovat tärkeä mikromuovin lähde. Näytteenottoon perustuvia kenttätutkimuksia kumirouheen leviämisestä ympäristöön ja vesistöihin on tehty vain vähän.

Rouhe kulkeutuu huleveden, työkoneiden ja käyttäjien mukana

SYKEn selvitys yhdisti Pirkkolan urheilupuiston ja Puotilan Valtti-areenan kentillä tehdyt mittaustulokset mallinnukseen. Lisäksi selvityksessä hyödynnettiin kenttien ylläpitäjille ja käyttäjille kohdistetusta kyselytutkimuksesta saatuja tietoja. Ympäristönäytteitä kerättiin kenttien maaperästä, hulevesikaivoista ja laskupurojen pohjasedimentistä, kentiltä auratusta lumesta ja huoltotoimissa käytetyistä työkoneista. Hulevesi- ja maastomallin avulla arvioitiin valuma-alueiden kaltevuutta, huippuvirtaamia ja hulevesiverkostoon purkautuvan virtaaman virtausnopeutta.

Kumirouhe kulkeutuu kentiltä esimerkiksi työkoneiden ja pelaajien mukana. Rouhe päätyy kentän läheisiin hulevesikaivoihin, kenttien lähiympäristöön ja pelaajien mukana myös alueen ulkopuolelle. Hulevedet ovat merkittävä kumirouhetta kuljettava reitti, jonka merkitykseen tutkimuksen mukaan vaikuttaa sääolosuhteiden ja vuodenajan ohella muun muassa hulevesikaivon sijainti kenttäalueella.

Pirkkolan ja Puotilan kenttien kumirouhepäästöjen ero on huomattava. Maaperästä ja hulevesikaivoista tehtyjen mittausten ja niiden perusteella tehtyjen arvioiden mukaan kumirouhetta päätyi tutkimuksen aikana kentän lähiympäristöön Pirkkolassa keskimäärin 536 kiloa vuodessa ja Puotilassa 1 869 kiloa vuodessa.

Täyteainepäästöt kannattaa huomioida suunnittelussa

”Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi,” toteaa hankkeen vetäjä, erikoistutkija Outi Setälä. ”Parhaat tulokset saadaan, jos täyteainepäästöt huomioidaan jo tekonurmikentän suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta nykyistenkin kenttien päästöjä pystytään vähentämään.”

Kentälle voidaan asentaa kumirouhepäästöiltä suojaavia rakenteita ja välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sadevesikaivoihin asennettavat keräimet, kenttäalueen rajalle sijoitettavat esteet ja pukeutumis- ja suihkutilojen viemärikaivojen suodattimet.

Päästöihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla kenttien käytön, ylläpidon ja huollon toimintatapoja sekä jakamalla tietoa ja ohjeistamalla kentän käyttäjiä.

Tutkijat toteavat, että asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota kenttäalueiden suunnittelussa, jotta kumirouhe ei pääsisi hulevesien mukana sadevesiviemäreihin. Työkoneiden puhdistus ja lumen säilytys tulisi kentillä ja niiden läheisyydessä sijoittaa suoja-alueelle, josta rouhe ei pääse hulevesiverkostoon.

SYKEn yhteistyökumppaneina selvityksessä olivat WSP Finland Oy, Helsingin kaupunki ja Suomen Palloliitto. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana ylitarkastaja Jarkko Rantamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja Suomen palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.

SYKEllä on käynnissä myös useita muita mikromuoveihin liittyviä tutkimuksia. Tänä vuonna tehdään muun muassa mikromuovikartoitusta yhdeksässä Itä-Suomen järvessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hankkeen vetäjä, johtava tutkija Outi Setälä, Suomen ympäristökeskus, p.0295 251 635, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi


Kumirouhepäästöt ympäristössä: tutkija Jyri Tirroniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 156, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi


Kumirouhepäästöt hulevesissä: maisema-arkkitehti Olli Hakala, WSP Finland Oy, p. 0505 474 223, s-posti: olli.hakala@wsp.com


Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois. Kuvaaja Outi Setälä
Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois. Kuvaaja Outi Setälä
Lataa
Kumirouhetta kulkeutuu kentän ulkopuolelle myös pelaajien kengissä ja muissa varusteissa. Tekonurmikenttä kannattaa varustaa harjauspisteillä, joissa varusteet siivotaan. Kuvaaja Maiju Lehtiniemi
Kumirouhetta kulkeutuu kentän ulkopuolelle myös pelaajien kengissä ja muissa varusteissa. Tekonurmikenttä kannattaa varustaa harjauspisteillä, joissa varusteet siivotaan. Kuvaaja Maiju Lehtiniemi
Lataa
Päästöihin voidaan vaikuttaa parantamalla kenttien ylläpidon ja huollon toimintatapoja. Esimerkiksi työkoneet ja -laitteet tulisi puhdistaa kentän lähellä, suoja-alueella, josta rouhe ei pääse esimerkiksi hulevesikaivoihin. Kuvaajat Erika Sainio ja Jyri Tirroniemi..jpg
Päästöihin voidaan vaikuttaa parantamalla kenttien ylläpidon ja huollon toimintatapoja. Esimerkiksi työkoneet ja -laitteet tulisi puhdistaa kentän lähellä, suoja-alueella, josta rouhe ei pääse esimerkiksi hulevesikaivoihin. Kuvaajat Erika Sainio ja Jyri Tirroniemi..jpg
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande

Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.

Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release

The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye