Järjestelmäriskeihin liittyvät pankkien lisäpääomavaateet on jatkossa perusteltava tarkemmin
”Viranomaisten asettamilla lisäpääomavaateilla on paitsi merkittävä kustannusvaikutus pankeille, myös heijastusvaikutuksia ympäröivään talouteen. Vaateiden määräytymisperusteiden pitää siten olla tarkkaan tiedossa. Asetukseen kirjattu viranomaisen arvio riskin merkittävyydestä tulee olla jatkossa myös määrällinen eikä vain laadullinen kuten tähän asti. Sitä myös talousvaliokunta mietinnössään edellytti”, toteaa FA:n johtava lakimies Olli Salmi.
Salmen mukaan asetus tuo eräitä parannuksia nykytilaan. Enää ei esimerkiksi riitä, että viranomaispäätöksessä ainoastaan käydään läpi suuri joukko riskejä mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ja todetaan, miten suuri lisäpääomavaade kullekin pankille asetetaan. Pankkien vakavaraisuuslaskennassa eri riskit on jo nyt otettu huomioon. Jatkossa viranomaisen pitää kertoa, mikä on se konkreettinen riski, joka erilaisista rahoitusjärjestelmään liittyvistä riskitekijöistä tai riskikeskittymistä syntyy.
”Selkeintä olisi ollut, jos asetuksessa olisi suorasanaisesti edellytetty myös riskin määrällistä arviointia sekä läpinäkyvää esitystä siitä, miten riskistä on johdettu pääomavaade. FA lähtee siitä, että talousvaliokunnan mietintö ohjaa vakiintuneiden laintulkintasääntöjen mukaisesti luottolaitoslain ja valtiovarainministeriön asetuksen soveltamista käytännössä”, Salmi toteaa.
Talousvaliokunta ei mietinnössään esittänyt lisäpääomavaateen laskentaan ennakolta säädettäviä mekanistisia laskentasääntöjä. Myöskään FA ei ole esittänyt niitä vaan on pitänyt tärkeänä, että viranomaisarvio riskeistä ja siihen liittyvä laskenta avataan päätöksessä asianmukaisesti, jotta se lisää viranomaispäätösten ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.
Salmen mukaan järjestelmäriskeihin liittyvän lisäpääomavaateen laskenta on kansainvälisesti kehittymätöntä, ja tästä näkökulmasta hän ymmärtää myös viranomaisten huolen siitä, että mekanistiset ja tarkat säädöksiin kirjatut laskentasäännöt eivät ottaisi huomioon nopeasti muuttuvaa ympäristöä.
Järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskeva valtiovarainministeriön asetus on osa niin sanottua pankkipakettia. EU-direktiivin mukaiset säännökset sisältyvät luottolaitoslakiin, johon tehdyt muutokset tulivat voimaan huhtikuun alussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme