Järjestelmäriskeihin liittyvät pankkien lisäpääomavaateet on jatkossa perusteltava tarkemmin
20.5.2021 12:43:50 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
”Viranomaisten asettamilla lisäpääomavaateilla on paitsi merkittävä kustannusvaikutus pankeille, myös heijastusvaikutuksia ympäröivään talouteen. Vaateiden määräytymisperusteiden pitää siten olla tarkkaan tiedossa. Asetukseen kirjattu viranomaisen arvio riskin merkittävyydestä tulee olla jatkossa myös määrällinen eikä vain laadullinen kuten tähän asti. Sitä myös talousvaliokunta mietinnössään edellytti”, toteaa FA:n johtava lakimies Olli Salmi.
Salmen mukaan asetus tuo eräitä parannuksia nykytilaan. Enää ei esimerkiksi riitä, että viranomaispäätöksessä ainoastaan käydään läpi suuri joukko riskejä mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ja todetaan, miten suuri lisäpääomavaade kullekin pankille asetetaan. Pankkien vakavaraisuuslaskennassa eri riskit on jo nyt otettu huomioon. Jatkossa viranomaisen pitää kertoa, mikä on se konkreettinen riski, joka erilaisista rahoitusjärjestelmään liittyvistä riskitekijöistä tai riskikeskittymistä syntyy.
”Selkeintä olisi ollut, jos asetuksessa olisi suorasanaisesti edellytetty myös riskin määrällistä arviointia sekä läpinäkyvää esitystä siitä, miten riskistä on johdettu pääomavaade. FA lähtee siitä, että talousvaliokunnan mietintö ohjaa vakiintuneiden laintulkintasääntöjen mukaisesti luottolaitoslain ja valtiovarainministeriön asetuksen soveltamista käytännössä”, Salmi toteaa.
Talousvaliokunta ei mietinnössään esittänyt lisäpääomavaateen laskentaan ennakolta säädettäviä mekanistisia laskentasääntöjä. Myöskään FA ei ole esittänyt niitä vaan on pitänyt tärkeänä, että viranomaisarvio riskeistä ja siihen liittyvä laskenta avataan päätöksessä asianmukaisesti, jotta se lisää viranomaispäätösten ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.
Salmen mukaan järjestelmäriskeihin liittyvän lisäpääomavaateen laskenta on kansainvälisesti kehittymätöntä, ja tästä näkökulmasta hän ymmärtää myös viranomaisten huolen siitä, että mekanistiset ja tarkat säädöksiin kirjatut laskentasäännöt eivät ottaisi huomioon nopeasti muuttuvaa ympäristöä.
Järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskeva valtiovarainministeriön asetus on osa niin sanottua pankkipakettia. EU-direktiivin mukaiset säännökset sisältyvät luottolaitoslakiin, johon tehdyt muutokset tulivat voimaan huhtikuun alussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme