Järjestelmäriskeihin liittyvät pankkien lisäpääomavaateet on jatkossa perusteltava tarkemmin

”Viranomaisten asettamilla lisäpääomavaateilla on paitsi merkittävä kustannusvaikutus pankeille, myös heijastusvaikutuksia ympäröivään talouteen. Vaateiden määräytymisperusteiden pitää siten olla tarkkaan tiedossa. Asetukseen kirjattu viranomaisen arvio riskin merkittävyydestä tulee olla jatkossa myös määrällinen eikä vain laadullinen kuten tähän asti. Sitä myös talousvaliokunta mietinnössään edellytti”, toteaa FA:n johtava lakimies Olli Salmi.

Salmen mukaan asetus tuo eräitä parannuksia nykytilaan. Enää ei esimerkiksi riitä, että viranomaispäätöksessä ainoastaan käydään läpi suuri joukko riskejä mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ja todetaan, miten suuri lisäpääomavaade kullekin pankille asetetaan. Pankkien vakavaraisuuslaskennassa eri riskit on jo nyt otettu huomioon. Jatkossa viranomaisen pitää kertoa, mikä on se konkreettinen riski, joka erilaisista rahoitusjärjestelmään liittyvistä riskitekijöistä tai riskikeskittymistä syntyy.

”Selkeintä olisi ollut, jos asetuksessa olisi suorasanaisesti edellytetty myös riskin määrällistä arviointia sekä läpinäkyvää esitystä siitä, miten riskistä on johdettu pääomavaade. FA lähtee siitä, että talousvaliokunnan mietintö ohjaa vakiintuneiden laintulkintasääntöjen mukaisesti luottolaitoslain ja valtiovarainministeriön asetuksen soveltamista käytännössä”, Salmi toteaa.

Talousvaliokunta ei mietinnössään esittänyt lisäpääomavaateen laskentaan ennakolta säädettäviä mekanistisia laskentasääntöjä. Myöskään FA ei ole esittänyt niitä vaan on pitänyt tärkeänä, että viranomaisarvio riskeistä ja siihen liittyvä laskenta avataan päätöksessä asianmukaisesti, jotta se lisää viranomaispäätösten ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.

Salmen mukaan järjestelmäriskeihin liittyvän lisäpääomavaateen laskenta on kansainvälisesti kehittymätöntä, ja tästä näkökulmasta hän ymmärtää myös viranomaisten huolen siitä, että mekanistiset ja tarkat säädöksiin kirjatut laskentasäännöt eivät ottaisi huomioon nopeasti muuttuvaa ympäristöä.

Järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskeva valtiovarainministeriön asetus on osa niin sanottua pankkipakettia. EU-direktiivin mukaiset säännökset sisältyvät luottolaitoslakiin, johon tehdyt muutokset tulivat voimaan huhtikuun alussa.

Lue myös FA:n uutinen talousvaliokunnan mietinnöstä.