Järjestelmäriskeihin liittyvät pankkien lisäpääomavaateet on jatkossa perusteltava tarkemmin
20.5.2021 12:43:50 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
”Viranomaisten asettamilla lisäpääomavaateilla on paitsi merkittävä kustannusvaikutus pankeille, myös heijastusvaikutuksia ympäröivään talouteen. Vaateiden määräytymisperusteiden pitää siten olla tarkkaan tiedossa. Asetukseen kirjattu viranomaisen arvio riskin merkittävyydestä tulee olla jatkossa myös määrällinen eikä vain laadullinen kuten tähän asti. Sitä myös talousvaliokunta mietinnössään edellytti”, toteaa FA:n johtava lakimies Olli Salmi.
Salmen mukaan asetus tuo eräitä parannuksia nykytilaan. Enää ei esimerkiksi riitä, että viranomaispäätöksessä ainoastaan käydään läpi suuri joukko riskejä mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ja todetaan, miten suuri lisäpääomavaade kullekin pankille asetetaan. Pankkien vakavaraisuuslaskennassa eri riskit on jo nyt otettu huomioon. Jatkossa viranomaisen pitää kertoa, mikä on se konkreettinen riski, joka erilaisista rahoitusjärjestelmään liittyvistä riskitekijöistä tai riskikeskittymistä syntyy.
”Selkeintä olisi ollut, jos asetuksessa olisi suorasanaisesti edellytetty myös riskin määrällistä arviointia sekä läpinäkyvää esitystä siitä, miten riskistä on johdettu pääomavaade. FA lähtee siitä, että talousvaliokunnan mietintö ohjaa vakiintuneiden laintulkintasääntöjen mukaisesti luottolaitoslain ja valtiovarainministeriön asetuksen soveltamista käytännössä”, Salmi toteaa.
Talousvaliokunta ei mietinnössään esittänyt lisäpääomavaateen laskentaan ennakolta säädettäviä mekanistisia laskentasääntöjä. Myöskään FA ei ole esittänyt niitä vaan on pitänyt tärkeänä, että viranomaisarvio riskeistä ja siihen liittyvä laskenta avataan päätöksessä asianmukaisesti, jotta se lisää viranomaispäätösten ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.
Salmen mukaan järjestelmäriskeihin liittyvän lisäpääomavaateen laskenta on kansainvälisesti kehittymätöntä, ja tästä näkökulmasta hän ymmärtää myös viranomaisten huolen siitä, että mekanistiset ja tarkat säädöksiin kirjatut laskentasäännöt eivät ottaisi huomioon nopeasti muuttuvaa ympäristöä.
Järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskeva valtiovarainministeriön asetus on osa niin sanottua pankkipakettia. EU-direktiivin mukaiset säännökset sisältyvät luottolaitoslakiin, johon tehdyt muutokset tulivat voimaan huhtikuun alussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely. 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015. Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa. FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastaust
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet: Finanssivalvojien kilpailukykymandaatista sähköpotkulautojen kypäräpakkoon26.5.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitepaketin otsikkona on Suomi – parempi kuin Ruotsi. Isompi kuin eilen.
Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.
Dokumentaristi Sami Kieksi sukeltaa digihuijausten maailmaan – FA kumppanina uudessa tv-sarjassa20.5.2026 10:05:30 EEST | Tiedote
Voiko digitalisaatioon enää luottaa? Nelosen uusi kuusiosainen dokumenttisarja Sami Kieksi: Digihuijaukset paljastaa, miten digitaalinen rikollisuus toimii ja miksi kukaan ei ole siltä turvassa. Ohjelma on tehty yhteistyössä Finanssiala ry:n (FA) kanssa. FA on rahoittanut dokumenttisarjan tekoa.
FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme