Helsingin yliopisto

Jopa kahdeksansenttiseksi kasvava Linguatula-kielimato löytyi tuontikoiralta Suomessa

Jaa

Linguatula on äyriäisiin kuuluva nenänielun loinen. Koira saa tartunnan syömällä infektoituneen naudan, lampaan tai muun kasvinsyöjäeläimen elimiä. Koiran tartunta voi aiheuttaa tartuntariskin myös ihmiselle.

Espanjasta tuodulta koiralta löydetyn Linguatula serrata -kielimadon pituus oli kolmisen senttimetriä. Kuva: Satu Leppänen
Espanjasta tuodulta koiralta löydetyn Linguatula serrata -kielimadon pituus oli kolmisen senttimetriä. Kuva: Satu Leppänen

– Olemme löytäneet Suomesta nyt ensimmäistä kertaa koiran Linguatula-kielimatotartunnan. Koiran lattialle yskäisemän litteän, kolmisen senttimetriä pitkän loisen havaitsi omistaja. Koira oli tuotu Espanjasta Suomeen noin vuotta aiemmin, kertoo eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Valveutunut omistaja toimitti alustavan tunnistuksensa jälkeen loisen eläinlääkärille, joka otti yhteyttä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan parasitologian laboratorioon. Siellä näytettä ja toimitettuja koiran ulostenäytteitä tutkittiin tarkemmin ja alustavaksi diagnoosiksi tuli Linguatula-tartunta. Itä-Suomen yliopistossa tehty DNA-tutkimus varmisti, että loinen kuului Linguatula serrata -lajiin.

Myös ihminen voi toimia väli- tai pääisäntänä

Matomaisesta ulkonäöstään ja kielimato-kutsumanimestään huolimatta Linguatula serrata on rapujen tapaan äyriäinen. Lajin pääisäntinä toimivat koiraeläimet ja väli-isäntinä esimerkiksi märehtijät.

Pääisännissä jopa kahdeksan senttimetrin pituisiksi kasvavat aikuiset loiset elävät nenänieluun kiinnittyneinä. Ne tuottavat nenäeritteisiin ja ulosteeseen munia, jotka ympäristöstä päätyvät väli-isäntänä toimiviin kasvinsyöjiin, kuten nautoihin ja lampaisiin.

Väli-isännässä loisen nuoruusmuodot asettuvat esimerkiksi maksaan, keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Ne voivat tartuttaa koiran, jos koira syö näitä kudoksia raakana. Kielimato tarttuu myös ihmiseen. Ihminen voi toimia sekä loisen pää- että väli-isäntänä, joskin tämä on Näreahon mukaan erittäin harvinaista.

Linguatula serrata -loista esiintyy Euroopassa erityisesti Romaniassa, josta tuotujen koirien tapauksia on kuvattu eri maissa. Espanja ei ole tyypillisin esiintymisalue, mutta tartuntoja voi tapahtua missä tahansa, missä loisen elämänkierto on mahdollinen – tavallisimmin lampaan ja koiran välillä.

Koiran ulosteen ja eritteiden mukana leviävät munat voivat toimia tartuntalähteenä myös ihmiselle. Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista, eikä ulostenäytteissä todettu munia. Koira lääkittiin soveltuvalla loislääkkeellä.

– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä. Kuvatussa tapauksessa omistaja toimi esimerkillisesti ja tartunta saatiin varmistettua ja hoidettua, Anu Näreaho kiittelee.


Artikkeli:

Malla Sievänen, Jaakko Pohjoismäki, Seppo Saari, Guadalupe Miro, Anu Näreaho. The first Linguatula serrata case in an imported dog in Finland. Veterinary Parasitology: Regional Studies and Reports, Volume 26, 2021, https://doi.org/10.1016/j.vprsr.2021.100654.
 


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Parasitologia ja tuontikoirien loisriskit: 

Anu Näreaho, ELT, dosentti, eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, anu.nareaho@helsinki.fi, puh. 02941 57048 (ke 27.10. puhelimitse parhaiten tavoitettavissa kello 11–15)
https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/anu-nareaho-9030742
 
Seppo Saari, ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, seppo@patovet.fi, puh. 050 448 3381 
 
 
DNA-määritys ja taksonomia: 
Jaakko Pohjoismäki, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, jaakko.pohjoismaki@uef.fi 

Kuvat

Espanjasta tuodulta koiralta löydetyn Linguatula serrata -kielimadon pituus oli kolmisen senttimetriä. Kuva: Satu Leppänen
Espanjasta tuodulta koiralta löydetyn Linguatula serrata -kielimadon pituus oli kolmisen senttimetriä. Kuva: Satu Leppänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme