Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää lisätoimia

Finanssipolitiikan raportissaan VTV arvioi julkisen talouden ohjausta ja hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamista sekä valtiontalouden kehysten ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista vuonna 2016 ja ennakollisesti vuonna 2017. Lisäksi raportissa arvioidaan kevään 2017 julkisen talouden suunnitelman perustana olevien valtiovarainministeriön ennusteiden realistisuutta.

Hallituksen keskipitkän aikavälin tavoite on julkisen talouden vähintään -0,5 prosentin suuruinen rakenteellinen rahoitusasema. Tavoite perustuu 72 prosentin työllisyysasteeseen ja sen aikaansaamaan talouskasvuun. Kevään 2017 puoliväliriihessä päätettyjen toimien perusteella työllisyystavoitetta ei kuitenkaan saavuteta vuoteen 2019 mennessä. Näin ollen myös keskipitkän aikavälin tavoite jää saavuttamatta. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vaalikaudella ja erityisesti valtiontalouden rahoitusaseman kohentaminen edellyttävät näin ollen lisätoimia.

– Valtiovarainministeriön ennusteet bruttokansantuotteen kasvulle ja julkisen talouden rahoitusaseman kehitykselle vuosina 2017–2019 ovat varovaisia, vaikka ennusteet ovat tarkentuneet viime syksystä positiiviseen päin. Arviomme mukaan ennusteet tulevat tarkentumaan edelleen positiivisemmiksi, varsinkin vuodelle 2017, kertoo tarkastuspäällikkö Matti Okko.

VTV:n havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2016 ja kehyksen ulkopuoliset menot pysyivät vakaalla tasolla.

Suomi on vuonna 2016 noudattanut EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion sääntöjä. Kevään 2017 ennusteiden perusteella Suomi noudattaa ennalta ehkäisevän osion kriteereitä myös kuluvana vuonna 2017, vaikka ennusteiden mukaan julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema heikkenee merkittävästi. Säännöstön noudattaminen perustuu komission myöntämään joustoon. Komissio on lisäksi arvioinut, että Suomi on noudattanut vuonna 2016 myös vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion kriteereitä.

– Vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstön joustavuuden ja komission käyttämän harkinnan lisääminen ovat lisänneet säännöstön monimutkaisuutta ja heikentäneet sen läpinäkyvyyttä. Vaikka säännöstön joustavuus on perusteltua muun muassa julkisen talouden kestävyyden turvaamisen ja tärkeiden rakenteellisten uudistusten kannalta, jouston lisääntyminen voi heikentää lähtökohtia ennakoitavalle ja johdonmukaiselle finanssipolitiikalle. Suomen kohdalla jouston lisääminen ennalta ehkäisevän osion kriteereihin vaikeuttaa velkasuhteen taittamista, toteaa ekonomisti Jenni Jaakkola.

Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on riippumattomana tahona valvoa finanssipoliittisen lain noudattamista ja arvioida talousennusteiden luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Valvontatehtävään kuuluvat arviot julkisen talouden kokonaisuuden ohjauksesta, valtiontalouden kehysten noudattamisesta ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta.

Finanssipolitiikan raportti, kevät 2017