Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Asuntojen vuokrat ja käyttöasteet nousussa rakentamisen hidastuessa Jyväskylässä
Asuntorakentaminen on ollut viime vuosina poikkeuksellisen vilkasta niin Jyväskylässä kuin muuallakin Suomessa, mutta rakentamisen volyymit laskivat etenkin viime vuoden loppupuoliskolla kaikkialla Suomessa. Jyväskylässä aloitettiin vuonna 2022 Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan 981 asunnon rakentaminen. Tämä oli ensimmäinen kerta vuoden 2008 jälkeen, kun asuntoaloitusten määrä jäi tuhannen asunnon alapuolelle. Toimisto- ja liikerakentamisen volyymit ovat tällä hetkellä varsin matalia Jyväskylän seudulla.
Kiinteistökauppavolyymit ovat laskussa
Jyväskylän seudun merkittävien kiinteistökauppojen vuosivolyymi oli vuonna 2022 noin 340 miljoonaa euroa. Lukema oli puolet pienempi kuin edellisen vuoden 700 miljoonan euron ennätysvolyymi, mutta kuitenkin kolmanneksi korkein volyymi Jyväskylän seudulla KTI:n tilastohistoriassa. Etenkin ruotsalaiset sijoittajat tekivät aktiivisesti kauppoja viime vuonna Jyväskylän seudulla. Vuoden suurin kauppa solmittiin loppusyksystä, kun pohjoismainen infrastruktuurisijoittaja Infranode osti 13 yhteiskuntakiinteistöä Jyväskylän kaupungilta noin 84 miljoonalla eurolla.
Korkojen nousu, rahoituksen saatavuuden tiukkeneminen ja yleinen talouden epävarmuus vähentävät kaupankäynnin edellytyksiä lähitulevaisuudessa. Etenkin ulkomaisen sijoituskysynnän ennakoidaan vähenevän. Tammi-helmikuussa 2023 toteutetussa Alueellisessa toimitilabarometrissa Jyväskylän paikalliset vastaajat ennakoivat liike- ja toimistokiinteistöjen kauppavolyymien laskevan, mutta tuotannollisten kiinteistöjen sijoituskysynnän arvioidaan pysyvän ennallaan tai jopa hieman nousevan vuoden 2023 aikana.
Tuotannollisten tilojen vajaakäytön odotetaan vähenevän
Jyväskylän paikallisten asiantuntijoiden vajaakäyttöodotukset olivat barometrissa kaikissa tilatyypeissä positiivisempia tai ainakin vähemmän negatiivisia kuin Tampereella, Turussa tai Oulussa. Näkymät olivat valoisimpia tuotannollisissa tiloissa, joissa 40 prosenttia barometrin vastaajista ennusti tyhjien tilojen määrän Jyväskylässä vähenevän, eikä vajaakäytön kasvua ennakoinut yksikään vastaaja. Toimisto- ja liiketiloissa hieman useampi vastaaja arvioi vajaakäytön ennemmin kasvavan kuin laskevan.
Toimitilavuokrien kehitysodotuksissa osamarkkinakohtaisia eroja, keskustan liiketilavuokrissa yhä laskupaineita
Alueellisen barometrin vastaajat arvioivat Jyväskylän hyvän toimistotilan markkinavuokratasoksi keskimäärin noin 22 euroa ja keskustan liiketilavuokraksi vajaat 28 euroa per neliö. KTI:n vuokratietokannassa keskustan liiketilavuokrien yläkvartiili oli 29,3 €/m2/kk.
Kolmasosa barometrin vastaajista arvioi keskustan toimistovuokrien nousevan tulevan vuoden aikana, ja toimistovuokraodotukset olivat noususuuntaisia myös Lutakon alueella. Keskustan liiketilavuokrat ovat puolestaan laskeneet KTI:n vuokratietokannassa jo useamman vuoden ajan ja barometrin vastaajista useampi arvioi keskusta-alueen liiketilavuokrien ennemmin laskevan kuin nousevan myös vuoden 2023 aikana.
Keskustan ulkopuolella liiketilavuokraodotukset olivat positiivisimpia Seppälän, Keljon ja Seppälänkankaan alueilla, joilla liiketilavuokraodotusten saldoluvut olivat plussan puolella. Tuotannollisissa tiloissa vuokraodotukset olivat muutamalla suositulla alueella selvästi positiivisia, ja kaikkein vahvimpia Etelä-Keljon/Eteläportin alueella.
Asuntojen vuokrat nousivat ja käyttöasteet paranivat
Jyväskylän asuntovuokrien kehitys oli alavireistä vuosina 2019-2021, kun tarjonta kasvoi kysyntää nopeammin ja koronapandemiakin heikensi kysyntää. KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava Jyväskylän vuokraindeksi kääntyi kuitenkin vuoden 2021 lopulla jälleen nousuun, ja vuonna 2022 asuntovuokrien nousu vahvistui, kun vuokra-asuntojen kysyntä kasvoi koronapandemian hellittäessä ja korkojen noustessa.
Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä alkaneiden vuokrasopimusten indeksipisteluku oli Jyväskylässä 2,6 prosenttia vuoden 2021 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Jyväskylän vuosimuutos oli suurista kaupungeista kolmanneksi korkein, ja vain hieman Tamperetta ja Turkua matalampi. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöaste kohosi myös selkeästi Jyväskylässä vuonna 2022, ja oli joulukuussa 96,3 prosenttia.
Lisätietoja:
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 050 5480 480
Kimmo Kurunmäki, johtaja, yhdyskunta ja infra, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, puh. 050 373 6144
Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n Raklin toimeksiannosta toteuttamaan katsaukseen Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinoista. Tietojen lähteinä on käytetty mm. KTI:n tietokantoja ja kiinteistöalan ammattilaisille suunnattuja barometrikyselyjä.
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme