Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa löydetty uudenlainen atomiydin kuuluu harvinaisimmalle luonnossa esiintyvälle alkuaineelle

Jaa

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa suoritetussa kokeessa on onnistuttu tuottamaan ennalta tuntematonta atomiydintä 190-Astatiinia, joka koostuu 85 protonista ja 105 neutronista. Se on kevein tähän mennessä havaittu astatiinin isotooppi.

Tutkimus oli osa Henna Kokkosen pro gradu -tutkielmaa.
Tutkimus oli osa Henna Kokkosen pro gradu -tutkielmaa.

Astatiini on hyvin nopeasti hajoava, ja siten myös erittäin harvinainen alkuaine. On arvioitu, että maan kallioperässä sitä on korkeintaan teelusikallisen verran. Nyt Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyssä kokeessa on onnistuttu tuottamaan aiemmin tuntematonta atomiydintä, 190-Astatiinia. Uusi isotooppi tuotettiin törmäyttämällä 84Sr hiukkassuihkua hopeakohtioon, ja muodostuneiden fuusiotuotteiden joukosta uusi isotooppi pystyttiin havaitsemaan ns. RITU erottelijan ilmaisinlaitteistolla.

Uusi ydin säteilee alfahiukkasia

Nyt havaitut uudet ytimet hajoavat alfasäteilyn kautta nopeasti kohti vakaampia ytimiä ja ovat siten hyvin lyhytikäisiä. Alfahajoaminen on yleinen hajoamistapa raskaille ytimille.

- Uusia ytimiä tutkimalla kasvatetaan tietämystä materian rajoista sekä ymmärrystä atomiytimien rakenteesta, kertoo fysiikan laitoksen väitöskirjatutkija Henna Kokkonen.

Tutkimus osa opiskelijan lopputyötä

Uudesta löydöstä vastasi vastavalmistunut filosofian maisteri Henna Kokkonen. Tutkimus oli osa hänen pro gradu -tutkielmaansa ja on poikkeuksellisen harvinaista, että pro gradu -tutkielmassa löydetään uusi isotooppi ja sen pohjalta kirjoitetaan vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli arvostetussa Physical Review C -lehdessä.

- Analysoin pro gradu -tutkielmassani mittausdataa, josta löysin kyseisen uuden isotoopin. Graduprosessin sekä kesäharjoitteluiden myötä pääsin myös tutustumaan ydinspektroskopia-ryhmän toimintaan ja innostuin ryhmän tekemästä tutkimuksesta enemmän, iloitsee Kokkonen.

Henna Kokkonen muutti viisi vuotta sitten Juvalta, Etelä-Savosta, Jyväskylään opiskelemaan fysiikkaa. Nyt hän on väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen ydinspektroskopian ryhmässä.

Lisätietoa:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Henna Kokkonen, henna.e.kokkonen@jyu.fi
Akatemiatutkija Kalle Auranen, kalle.e.k.auranen@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.

Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote

Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye