Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa löydetty uudenlainen atomiydin kuuluu harvinaisimmalle luonnossa esiintyvälle alkuaineelle

21.6.2023 09:47:10 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa suoritetussa kokeessa on onnistuttu tuottamaan ennalta tuntematonta atomiydintä 190-Astatiinia, joka koostuu 85 protonista ja 105 neutronista. Se on kevein tähän mennessä havaittu astatiinin isotooppi.

Tutkimus oli osa Henna Kokkosen pro gradu -tutkielmaa.
Tutkimus oli osa Henna Kokkosen pro gradu -tutkielmaa.

Astatiini on hyvin nopeasti hajoava, ja siten myös erittäin harvinainen alkuaine. On arvioitu, että maan kallioperässä sitä on korkeintaan teelusikallisen verran. Nyt Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyssä kokeessa on onnistuttu tuottamaan aiemmin tuntematonta atomiydintä, 190-Astatiinia. Uusi isotooppi tuotettiin törmäyttämällä 84Sr hiukkassuihkua hopeakohtioon, ja muodostuneiden fuusiotuotteiden joukosta uusi isotooppi pystyttiin havaitsemaan ns. RITU erottelijan ilmaisinlaitteistolla.

Uusi ydin säteilee alfahiukkasia

Nyt havaitut uudet ytimet hajoavat alfasäteilyn kautta nopeasti kohti vakaampia ytimiä ja ovat siten hyvin lyhytikäisiä. Alfahajoaminen on yleinen hajoamistapa raskaille ytimille.

- Uusia ytimiä tutkimalla kasvatetaan tietämystä materian rajoista sekä ymmärrystä atomiytimien rakenteesta, kertoo fysiikan laitoksen väitöskirjatutkija Henna Kokkonen.

Tutkimus osa opiskelijan lopputyötä

Uudesta löydöstä vastasi vastavalmistunut filosofian maisteri Henna Kokkonen. Tutkimus oli osa hänen pro gradu -tutkielmaansa ja on poikkeuksellisen harvinaista, että pro gradu -tutkielmassa löydetään uusi isotooppi ja sen pohjalta kirjoitetaan vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli arvostetussa Physical Review C -lehdessä.

- Analysoin pro gradu -tutkielmassani mittausdataa, josta löysin kyseisen uuden isotoopin. Graduprosessin sekä kesäharjoitteluiden myötä pääsin myös tutustumaan ydinspektroskopia-ryhmän toimintaan ja innostuin ryhmän tekemästä tutkimuksesta enemmän, iloitsee Kokkonen.

Henna Kokkonen muutti viisi vuotta sitten Juvalta, Etelä-Savosta, Jyväskylään opiskelemaan fysiikkaa. Nyt hän on väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen ydinspektroskopian ryhmässä.

Lisätietoa:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Henna Kokkonen, henna.e.kokkonen@jyu.fi
Akatemiatutkija Kalle Auranen, kalle.e.k.auranen@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.

Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote

Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.

Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote

Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.

Suomen Akatemia rahoittaa musiikin kansainvälisen huippututkijan paluun Jyväskylän yliopistoon19.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 27,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Jyväskylän yliopistoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron rahoitus musiikin huippututkija Tuomas Eerolan rekrytointiin. Rahoituksen turvin kaikkiaan 11 kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye