Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyvät

Jaa

Kutsu: Julkaisuvapaa: 11.12.2019 klo 14.00 Luennot järjestetään samanaikaisesti Ylistönrinteellä fysiikan laitoksella ja Seminaarinmäellä yliopiston päärakennuksessa klo 12 alkaen keskiviikkona 11.12.2019.

Ylis­tön­rin­teel­lä (FYS1) luen­noi­vat:

Evoluutiogenetiikan professori Phillip Watts: Mixed messages from Chernobyl's disturbed ecosystem
Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen: Kemiaa, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita
Akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparinen: Ekologian ja evoluution rajapinnalla vesistöissä
Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström: Vieraslajit: Kokeita muutospotentiaalista

Luentojen jälkeen kahvitilaisuus järjestetään fysiikan laitoksen aulassa. 

Pää­ra­ken­nuk­sel­la (juh­la­sa­li C1) luen­noi­vat:

Kognitiivisen neurotieteen professori Jarmo Hämäläinen: Kuulinko oikein? - Puhe, aivot ja kehitys
Soveltavan kielitieteen professori Karita Mård-Miettinen: Monipuolista kielivarantoa tavoittelemassa: kielikoulutuksen uudistamispyrkimyksiä
Sosiaalityön professori Heli Valokivi: Vanhuus ja sosiaalityö
Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen: Ele osana viittomakieltä(kin)

Luentojen jälkeen kahvitilaisuus järjestetään Lyhty-rakennuksessa. 

Tiivistelmät juhlaluennoista:

Evoluutiogenetiikan professori Phillip Watts: 
Mixed messages from Chernobyl's disturbed ecosystem

The accident at the former Nuclear Power Plant at Chernobyl, Ukraine, released massive amounts of radionuclides into the environment. A large area surrounding the accident site (the Chernobyl Exclusion Zone) retains elevated levels of radionuclides. Studies on the wildlife inhabiting the Chernobyl Exclusion Zone should inform about the biological impacts of exposure to elevated levels of radiation. But while some studies imply that ‘wildlife is thriving’ within the Chernobyl Exclusion Zone, other studies, by contrast, find negative effects such as genetic damage or elevated rates of mutation.

“Reasons behind these dissimilar conclusions are multifaceted and highlight the need for more clarity, particularly when popularising scientific data”, says Phillip Watts.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/05/phillip-watts-evoluutiogenetiikan-professuuriin

Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen:
Kemiaa, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita

Kemialla on keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. Ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi olemme enenevässä määrin siirtyneet uusiutuvien energiantuotantomuotojen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöön. Tämä on johtanut siihen, että uusissa teknologioissa tarvittavien kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden tarve on lisääntynyt merkittävästi. Jotta raaka-aineet saadaan riittämään, on kiertotalouden ja erityisesti raaka-ainekiertoja tehostavalle tutkimukselle selkeä tarve.

Kemia tuleekin olemaan kiertotalouden keskiössä, sillä raaka-ainekiertojen tehostamiseksi tarvitsemme analyyttisen kemian osaamista ja innovatiivisia talteenottotekniikoita. Tutkimusryhmineen Ari Väisänen on kehittänyt prosessin, missä jalometallit saadaan talteen elektroniikkajätteestä ja harvinaiset maametallit kestomagneeteista.

”Tulen työssäni professorina aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan päättäjiin, jotta olemassa olevat raaka-aineresurssit otetaan jatkossa tehokkaasti käyttöön”, Väisänen sanoo.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/06/suomen-ensimmainen-kemian-kiertotalouden-professori-ottaa-uusin-menetelmin-metallit-talteen-romuista-ja-jatteista

Akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparinen:
Ekologian ja evoluution rajapinnalla vesistöissä

Tutkimukseni käsittelee ekologian ja evoluution vuorovaikutuksia eli sitä, miten lajeissa tapahtuva evoluutio muuttaa lajien tuottavuutta ja vuorovaikutuksia. Aihe on ajankohtainen, sillä muuttuvat ympäristöolosuhteet, kuten lämpötilojen nousu, saattavat aiheuttaa nopeitakin muutoksia lajeissa. Tutkimuksessani keskityn lähinnä vesiekosysteemeihin ja kaloihin, ja siihen, miten ihmisen toiminta ja ympäristön muutokset näihin vaikuttavat.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/07/professorina-aloittava-anna-kuparinen-tuo-matemaattisia-malleja-biologiaan

Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström:
Vieraslajit: Kokeita muutospotentiaalista

Kokeellisen ekologian professuuri on ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa, vaikka Suomen mittakaavassa juuri Jyväskylässä kokeellisen ekologian tutkimuksella on pitkät perinteet. Kokeellisen tutkimuksen tarkoituksena, on varmentaa tieteellisiä teorioita sekä tutkia asioiden syy-seuraussuhteita.
Vieraslajit tarjoavat oivan mahdollisuuden tutkia kokeellisesti, miten paljon eliöillä on kykyä muuntua muuttuvissa olosuhteissa. Lajien levitessä uusille alueille ne kohtaavat uusia valintapaineita ja evoluutioteorian mukaan vain monimuotoiset populaatiot pystyvät sopeutumaan. Vieraslajit haastavat tätä näkemystä, koska niiden uusille alueille levinneiden populaatioiden monimuotoisuus yleensä vähenee lähtöpopulaatioiden monimuotisuuteen nähden. Siitä huolimatta voimme todistaa monien vieraslajien leviämisen.
Vieraslajien menestyminen uusilla alueilla riippuu kuitenkin niiden omien ominaisuuksien lisäksi myös ympäröivistä ekologisista tekijöistä. Jotta voisimme ennustaa vieraslajien leviämistä tulevaisuudessa meidän pitäisi ymmärtää kokonaisvaltaisesta eko-evolutiivisia vuorovaikutuksia.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/09/kokeellisen-ekologian-professori-leena-lindstrom-torjuu-koloradonkuoriaista

Kognitiivisen neurotieteen professori Jarmo Hämäläinen:
Kuulinko oikein? – Puhe, aivot ja kehitys

Ympäröivä todellisuus ei aina vastaa aistikokemusta maailmasta. Odotukset ja aivojemme luomat ennusteet muokkaavat kokemusta ja pitkäkestoiset muistijäljet ovat usein näiden ennusteiden pohjana. Ilmiö näkyy erityisen hyvin puheen havaitsemisessa. Äidinkielen äännejärjestelmä luo pitkäkestoisia muistijälkiä, jotka toimivat magneetteina havainnolle. Vokaaleissa ja konsonanteissa oleva puhujakohtainen vaihtelu suodatetaan näiden muistijälkien kautta, mikä tehostaa havaintoa.
Aivotutkimuksen keinoin äänteiden muistijälkien muodostumista voidaan tutkia vauvaiässä. Tutkimuksemme näyttävätkin, että tarkkaavuuteen liittyvät mekanismit aktivoituvat jo kuuden kuukauden iässä äidinkielen äänteisiin. Lisäksi näyttää siltä, että muistijälkien muodostuminen on yhteydessä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen ja ennustaa esimerkiksi lukusujuvuutta vielä 14:n vuoden iässä lapsilla, joilla on kohonnut riski lukivaikeuteen.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/08/oppiminen-oppimisvaikeudet-ja-niiden-aivoperusta-ovat-uuden-professori-jarmo-hamalaisen-tutkimuksen-keskiossa

Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen:
Ele osana viittomakieltä(kin)

Käsittelen juhlaluennossani viittomakielten tutkimusta niin oman tutkimustyöni kuin Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen näkökulmasta. Luento rakentuu perinteisessä kielentutkimuksessa paitsioon jääneen ja väärin ymmärretyn ele-käsitteen ympärille. Uusimmassa kielentutkimuksessa "ele" on kuitenkin noussut viittomakieliä ja puhuttuja kieliä hyvin konkreettisesti yhdistäväksi ominaisuudeksi. Käytännössä pohdin juhlaluennossani tästä näkökulmasta syntyvää päivitettyä kielikäsitystä. Lisäksi esittelen viittomakielen eleisyyden tutkimuksessa Jyväskylässä käytettyjä aineistoja ja teknologioita sekä viittomakielikentän kielentutkimuksellisia tarpeita ja haasteita.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/12/tommi-jantunen-suomalaisen-viittomakielen-professuuriin

Soveltavan kielitieteen professori Karita Mård-Miettinen: 
Monipuolista kielivarantoa tavoittelemassa: kielikoulutuksen uudistamispyrkimyksiä 

Suomessa on jo pitkään pyritty löytämään keinoja, joilla koulutusjärjestelmän tuottama kielivaranto monipuolistuisi. Koululaisia on motivoitu erilaisin kampanjoin ja hankkein opiskelemaan muitakin kieliä kuin toista kotimaista ja englantia, mutta vaikutukset ovat olleet lyhytkestoisia.

Usein opiskelu ei kaadu mielenkiinnon puutteeseen vaan esimerkiksi suuriin ryhmäkokovaatimuksiin ja kuvaan kielistä erityisen raskaina, pitkäjänteisyyttä vaativina oppiaineina. Kieliä ei nähdä sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentajina ja resursseina vaan formaalisina systeemeinä, joiden haltuun ottaminen vaatii suuria ponnisteluja.

Monet kaksikielisen opetuksen ohjelmat, kuten kielikylpy, ovat kuitenkin motivoineet opiskelemaan monia kieliä. Kaksikielinen opetus tarjoaakin tutkittuja käytänteitä viimeisimpään kielikoulutuksen uudistukseen eli vieraiden kielten opetuksen varhentamiseen alkamaan jo ensimmäisellä luokalla.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/06/karita-mard-miettinen-soveltavan-kielitieteen-professuuriin

Sosiaalityön professori Heli Valokivi:
Vanhuus ja sosiaalityö

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Se tarkoittaa yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä muutoksia. Eläkeiässä voi olla jopa 40 vuotta elämänkulkua, joka voi rakentua aktiivisuudesta runsaan hoivan ja hoidon tarpeisiin. Ikääntyvät ovat mitä moninaisin joukko, jolla on erilaisia resursseja ja tarpeita.

Sosiaalityö on yhteiskunnallinen ammatti ja tieteenala. Se on auttamis- ja muutostyötä, asioiden ajoa, yhteisö- ja rakenteellista työtä. Ongelmat, joiden ratkaisemiseksi sosiaalityöntekijät työskentelevät, voivat alkaa jo lapsuudessa ja jatkua aikuisuuteen ja vanhuuteen saakka, tai niitä voi ilmaantua vasta vanhuudessa. Yksilöllisissä elämäntilanteissa ja palvelukohtaamisissa on turvattava kansalaisten osallisuus, itsemäärääminen ja perustuslaillinen huolenpito. Gerontologinen sosiaalityön tutkimus on tiedon tuottamista ja ilmiöiden jäsentämistä vanhuuden yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/06/heli-valokivi-sosiaalityon-professuuriin

Lisätietoja:

Jarmo Hämäläinen: puh. +358408053490, jarmo.a.hamalainen@jyu.fi

Tommi Jantunen: puh. +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi

Karita Mård-Miettinen: puh. +358408055095, karita.h.mard-miettinen@jyu.fi

Heli Valokivi: puh. +358406641514, heli.valokivi@jyu.fi

Phillip Watts, phillip.c.watts@jyu.fi

Ari Väisänen, puh. +358 40 805 3719, ari.o.vaisanen@jyu.fi

Anna Kuparinen, puh. + 358 50 805 5046, anna.k.kuparinen@jyu.fi

Leena Lindström,  puh. +358 40 842 7228, leena.m.lindstrom@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. +358 40 846 1395,  anitta.kananen@jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, puh. +358 50 581 8351, tanja.s.heikkinen@jyu.fi

Avainsanat

Kuvat

Lataa
Jarmo Hämäläinen/Jyväskylän yliopisto
Jarmo Hämäläinen/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Karita Mård-Miettinen/Jyväskylän yliopisto
Karita Mård-Miettinen/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Tommi Jantunen/Jyväskylän yliopisto
Tommi Jantunen/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Heli Valokivi/Jyväskylän yliopisto
Heli Valokivi/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Ari Väisänen/Jyväskylän yliopisto
Ari Väisänen/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Anna Kuparinen/Jyväskylän yliopisto
Anna Kuparinen/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Phillip Watts/Jyväskylän yliopisto
Phillip Watts/Jyväskylän yliopisto
Lataa
Leena Lindström/Jyväskylän yliopisto
Leena Lindström/Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme