Kaivosjätteet ja hiilidioksidi rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta
Kaivostoiminnassa syntyy vuosittain suuria määriä kaivosjätettä, kuten rikastushiekkaa ja sivukiviä, josta suurin osa on perinteisesti päätynyt kaatopaikoille. Nyt toimijat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät yhä enenevissä määrin uusia käyttökohteita näille jätteille. Niin myös Business Finlandin PILCCU-hanke, jossa kaivosjätteistä pyritään kehittämään hiilidioksidia sitovia materiaaleja.
Hankkeen muiden osallistujien keskittyessä erilaisten prosessien parantamiseen Oulun yliopiston tehtävänä on kehittää hiiltä sitovia materiaaleja, jotka soveltuvat rakennusteollisuuden käyttöön. Hiiltä sitovien materiaalien ensimmäinen kandidaatti on kipsilevytyyppiset materiaalit, joissa nykyisin käytetty neitseellinen kipsi korvataan mineraalilla, jonka kidehilassa on sitoutuneena hiilidioksidimolekyyli. Näin hiilidioksidi sitoutuu takaisin mineraaliin luonnollisen syklin mukaisesti. Suurin osa maapallon hiilidioksidista ei suinkaan ole ilmakehässä, vaan pysyvästi sitoutuneena mineraaleihin, joista sitä vapautuu vain erittäin korkeissa lämpötiloissa. Esimerkiksi kalkkikiven ja kipsin ainesosista, kalsiumista, hapesta ja hiilestä, hiili vapautuu hiilidioksidina vasta noin 700 asteen lämpötilassa, muun muassa sementin ja kalkin valmistuksen yhteydessä.
Hiilidioksidin varastoinnista todellisuutta markkinavoimien avulla
Projektin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2024 pilotointi tehdään Oulun yliopiston Mining Schoolin pilottilaitoksessa, joka ainoana maassa tarjoaa tällaiseen mahdollisuudet. Onnistuessaan PILCCU-hanke avaisi mahdollisuuksia ottaa laajamittaisesti käyttöön rakennuksia, joilla on nettonegatiivinen hiilijalanjälki. Rakennuksiin varastoitunut hiili sitoutuisi sadoiksi vuosiksi, jopa pysyvästi.
”Jos tämän kaltaiset rakennusmateriaalit tulisivat vaihtoehtoja halvemmiksi, laajamittaisesta hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista tulisi todellisuutta jo pelkästään markkinavoimien vaikutuksesta”, sanoo apulaisprofessori Päivö Kinnunen Oulun yliopistosta. Tällaisessa tilanteessa kaikki voittaisivat, ja ongelmallinen kaivosjäte ja hiilidioksidi muuttuisivat kestävämmän tulevaisuuden rakennuspalikoiksi.
Nesteen Veturi-ekosysteemiin kuuluvaan ja Åbo Akademin vetämään PILCCU-hankkeeseen osallistuu joukko suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Veturi-projektissaan Neste kehittää kestäviä ja globaalissa mittakaavassa toimivia polttoaine- ja kemikaaliratkaisuja, joiden osana se tutkii myös hiilensidonnan ja hyödyntämisen mahdollisuuksia.
“PILCCU-projekti on vahvasti kytköksissä pyrkimykseemme vähentää hiilidioksidipäästöjä Porvoon jalostamollamme, jotta voisimme kehittää siitä Euroopan kestävimmän jalostamon vuoteen 2030 mennessä. Erilaisten vaihtoehtojen tutkiminen yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa ja alan asiantuntemuksen lisääminen Suomessa on Nesteelle erittäin tärkeää”, sanoo Outi Ervasti, Nesteen Vice President, Renewable Hydrogen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori, Oulun yliopisto, Päivö Kinnunen: p. 0294488020, paivo.kinnunen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija, Oulun yliopisto, Jasmiini Tornberg p. 0294482315, jasmiini.tornberg@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Liito-oravan koko perimä kartoitettu ensimmäistä kertaa – tehostaa suojelua20.11.2025 13:15:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet liito-oravan koko genomin. Vertailugenomin kartoitus tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.
Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä20.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.
Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.
Tulevaisuuden ledilamppu sekä valaisee että siirtää tietoa19.11.2025 06:42:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden visioissa valo tekee paljon muutakin kuin valaisee. Valo tarjoaa uudenlaisen tavan siirtää tietoa turvallisesti ja tehokkaasti sekä kerätä käyttöenergiaa älykkäille laitteille.
Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme