Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Kasvaako Suomessa ensimmäinen FIRE-sukupolvi? Neljännes nuorista uskoo eläköityvänsä ennen virallista eläkeikää

Jaa

Suomalaisista nuorista neljännes uskoo voivansa jäädä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää. Pohjoismaissa sama luku on 19 prosenttia. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kannustaa aloittamaan sijoittamisen ajoissa.

Suomalaiset nuoret ovat optimistisempia varallisuuden kasvattamisen suhteen kuin vanhemmat sukupolvet. Danske Bankin Pohjoismaissa teettämän Sijoitusneuvonta-kyselytutkimuksen* mukaan 27 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisnuorista voivansa jäädä pois työelämästä ennen virallista eläkeikää. Pohjoismaalaisista nuorista aikaiseen eläköitymiseen uskoo viidennes. Kaikista suomalaista vain 19 prosenttia uskoo tämän olevan mahdollista.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan nuorten kannattaakin olla kiinnostuneita eläkkeistä, vaikka eläkkeelle jäämiseen olisikin vielä vuosikymmeniä.

”Virallinen eläkeikä on liikkuva maali, koska eläkeikä nousee edelleen. Lisäksi omilla säästöillä pystyy työuran jälkeen harrastamaan monipuolisesti ja varautumaan yllättäviin menoihin, vaikka uskoisikin eläkejärjestelmän pystyvän takaamaan perushyvinvoinnin kaukana tulevaisuudessakin. Eläkesäästäminen siis kannattaa, vaikka ei edes aikoisi jäädä eläkkeelle selvästi ennen virallista eläkeikää”, Kuoppamäki sanoo.

Nuorten luottavaisuus korostuu myös ajatuksissa omasta eläkeajasta: vain kolmannes pohjoismaalais- ja suomalaisnuorista uskoo, että joutuvat laskemaan elintasoaan eläkkeellä. Nuoret eivät kuitenkaan usko julkiseen eläkejärjestelmään: neljännes suomalaisnuorista kokee, että heillä täytyy olla säästöjä eläkettä varten, kun yli 50-vuotiailla osuus on 64 prosenttia.

Osa suomalaisnuorista on silti valmis tekemään töitä myös virallista eläkeikää pidempään: tutkimuksen mukaan 59 prosenttia voi työskennellä pidempään saavuttaakseen unelmansa.

38 prosentilla rahastoja

Suomessa näyttää siis olevan kasvamassa muista Pohjoismaista poikkeava sukupolvi, josta neljäsosa uskoo voivansa toteuttaa FIRE-ajattelun tavoitteen, eli taloudellisen riippumattomuuden mahdollistaman irtautumisen työelämästä. FIRE on lyhenne sanoista financial independence retire early.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu vaatii yleensä onnistunutta säästämistä ja sijoittamista.  Nuorten salkuista löytyy jo täytettä: 38 prosentilla suomalaista nuorista on sijoituksia osakerahastoissa.

Eläkesäästäminen on järkevää aloittaa ajoissa. 42 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisnuorista uskoo, että eläkesäästäminen kannattaa 20–30-vuotiaana.

Pääekonomisti Kuoppamäen mukaan aika on eläkesäästäjän paras ystävä.

”Nuorena aloitettu säästäminen ja tuottohakuinen sijoittaminen helpottavat eläkeaikaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista merkittävästi. Keski-ikäinenkin voi vielä aloittaa säästöjen kerryttämisen, mutta silloin varallisuuden kasvattaminen eläkkeeseen mennessä vaatii huomattavasti suurempia panostuksia. Nuoret sukupolvet saavat myös suurempia perintöjä kuin Suomessa on aikaisemmin nähty, mutta ilman lottovoittoa tai suurta perintöä taloudellinen riippumattomuus vaatii omaa aktiivisuutta.”

Nuoret kaipaavat tietoa

Nuorten ajatukset sijoittamisesta eivät ole varhaisista eläkehaaveista huolimatta vanhempia ikäluokkia optimistisempia. Nuorista 60 prosenttia näkee, että sijoittaminen on vaikeasti ymmärrettävää, 76 prosenttia kokee, että asiantuntija pystyy sijoittamaan heitä itseään paremmin ja 80 prosenttia pitää sijoittamista erittäin riskialttiina.

”Sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta riskejä pystyy rajoittamaan hajauttamalla sijoitukset eri sijoituskohteisiin ja ostamalla sijoituksia eri aikoina. Pitkäjänteinen vuosia jatkuva säännöllinen sijoittaminen tuottaa suurella todennäköisyydellä hyvän lopputuloksen, vaikka kaikki eivät suuriin rikkauksiin yltäisikään. Asiantuntijoita voi hyvin käyttää omaan riskinottokykyyn ja tavoitteiseen sopivien sijoituskohteiden etsintään”, Kuoppamäki sanoo.

Nuorten varovaisuus näkyy siinä, että heillä on vanhempia ikäluokkia useammin säästöjä pankkitilillä. 80 prosenttia suomalaisnuorista pitää säästöjä pankkitilillä, kun 30–49-vuotiaista säästöjä tilillä on vain 65 prosentilla. Nuorilla suurin syy käteiseen on heidän omasta mielestään sijoitusosaamisen puuttuminen.

Pääekonomisti Kuoppamäen mukaan varallisuuden kartuttamisesta haaveilevan suurin virhe on lykätä sijoituspäätöstä loputtomiin.

”Sijoitustuottojen hakemiseen liittyy aina riski, mutta talletukset eivät juuri nyt tuota juuri mitään ja pitkäjänteisyys palkitaan. Mikäli nuori haaveilee asunnon ostamisesta muutaman vuoden päästä, niin osa säästöistä kannattaa pitää talletuksissa tai muissa matalariskisissä sijoituksissa, mutta nuoren eläkesäästäjän kannattaa rohkeasti sijoittaa tuottohakuisesti. Onkin rohkaisevaa, että kyselyyn osallistuneista nuorista lähes 40 prosentilla on sijoituksia osakerahastoissa tai muissa korkeatuottoisissa kohteissa.”

*) Danske Bankin Kantar Sifo Prosperalla teettämään verkkopaneelikyselyyn vastasi syksyllä 2017 1000 suomalaisen edustava otos

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, puh: 010 546 7715, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi

Tietoja julkaisijasta

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Televisiokatu 1
00075 DANSKE BANK

010 546 0000https://danskebank.fi

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, ja haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme. Danske Bank Oyj on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme