Tuoreessa kauppakamarikyselyssä 28 prosenttia vastanneista yrityksistä kuvailee tunnelmiaan pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi ja 27 prosenttia optimistiseksi tai erittäin optimistiseksi. 45 prosenttia kuvailee toimialansa tunnelmaa normaalina. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tunnelmat jakautuvat kahtiajakoisesti toimialoittain.

Rakennusalalla lähes 40 prosenttia vastaajista luonnehtii toimialan tunnelmaa pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Myös kaupan toimialalla tunnelmia kuvataan kielteisesti. Sen sijaan palveluloimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.

”Rakennusluvat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, eli rakentamisen tahdin hiipuminen oli odotettavissa jo ennen sodan alkua. Rakennuskustannusten nousu vaivasi toimialaa jo viime vuonna, mutta tänä vuonna tilanne on pahentunut. Vallitsevat tunnelmat ovatkin rakentamisen toimialla varsin synkeät”, Appelqvist sanoo.

Odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä valoisat

Tuoreessa Kauppakamarikyselyssä 84 prosenttia vastaajayrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan 6 kuukauden aikana suhteessa nykytilanteeseen. Vain 16 prosenttia ennakoi liikevaihdon laskua.

Yritysten odotukset ovat edelleen varsin hyviä myös tilausten kehityksen osalta. Vain 18 prosenttia vastaajista ennakoi tilauskannan supistuvan seuraavien kuuden kuukauden aikana.

”Myös odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä ovat yhä varsin pirteitä. Tulokset eivät takaa varmuudella mitään, mutta selvää on, etteivät ne tue tulkintaa ainakaan isomman taantuman alkamisesta toistaiseksi”, sanoo Appelqvist.

Sodan vaikutus investointeihin tuntuva

Kauppakamarikyselyssä vain 5 prosenttia yrityksistä arvioi Venäjän sodan lisänneen yrityksen suunnittelemia investointeja jonkin verran tai merkittävästi. Selvästi suurempi osuus eli 29 prosenttia yrityksistä arvioi sodan vähentäneen investointeja.

Noin puolet yrityksistä arvelee investointien olevan tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Toinen puolisko jakaantuu melko tasaisesti, mutta hieman yli neljännes, eli 26,3 prosenttia vastaajista arvioi investointien jääväen viime vuotta vähäisemmiksi.

”Sodan kielteinen vaikutus investointeihin on erittäin tuntuva, vaikka valtaosalle yrityksiä sota ei toki ole tuonut ainakaan toistaiseksi muutoksia suunniteltuihin investointeihin. Investointisuunnitelmat ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä investointien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna. Erityisesti teollisuuden toimialoilla investointien kasvuun löytyy yhä melko hyvin luottoa”, Appelqvist sanoo.

Kolmannes yrityksistä ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän

33 prosenttia yrityksistä ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna verrattuna viime vuoteen ja jopa yli 72 prosenttia ennakoi myyntihintojen nostoa seuraavan 4 kuukauden aikana. Tilanne on vaikea monille yrityksille, jotka kamppailevat voimakkaasti nousevien tuotantokustannusten kanssa. Mahdollisuuksien mukaan yritykset pyrkivät silti siirtämään tuotantokustannusten nousua eteenpäin.

”Loppuvuodelle voidaan siis ennakoida yritysten jakaantumista voittajiin ja häviäjiin sen mukaan, miten suuren osan tuotantokustannusten noususta ne pystyvät siirtämään eteenpäin. Vaikka myyntihinnat monessa tapauksessa tulevat nousemaan, on silti ilmeistä, ettei raaka-aineiden ja energian hintojen nousu synnytä yrityksiin ylimääräistä palkannostovaraa. Siksi palkansaajien ostovoiman supistuminen tänä vuonna on väistämätöntä”, Appelqvist sanoo.

Etelä-Savon näkymät pääosin valtakunnallisella tasolla. Kustannusten nousu huolettaa

Etelä-Savossa näkymä on pääosin valtakunnan keskitasolla. Myönteistä ilmapiiriä ruokkii odotukset liikevaihdon kasvusta. Yli puolet (52 %) ennakoi liikevaihdon kasvavan vuoteen 2021 verrattuna. Lähes kolmannes yrityksistä (28 %) ennakoi myös henkilöstömäärän lisääntymistä edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta investointien suhteen näkymät ovat varovaisemmat. Kasvavia investointeja ennakoi 20 % vastanneista, kun 28 % ennakoi investointien pienenevän.

Viennin kasvu varovaista, mutta tilauskanta kasvaa

Etelä-Savon viennin määrä on ollut pitkään valtakunnan pienimmästä päästä maakuntien vertailussa. Kuluvan vuoden aikana viennin kasvu jäänee vaatimattomaksi. Kasvavaa vientiä ennakoi 12 %, toisaalta viennin määrän laskua näkee 8,2 %. Tilauskantojen osalta suhdanne on valoisampi, jopa 46 % vastanneista yrityksistä arvioi tilauskantansa kasvavan.

Etelä-Savon yritysten huolet liittyvät hintojen nousuun - Ukrainan sodalla vaikutusta suunnitelmiin

Korona ja Ukrainan sota ovat muuttaneet markkinaa ja talousnäkymää merkittävästi. ”Yrityksiä huolettaa rajusti nousseet energia, logistiikka ja raaka-ainekustannukset. Myös korkojen nousu vaikuttaa muun muassa investointeihin. Kustannusten nousu kanavoituu yritysten hinnoitteluun, kun 72 % yrityksistä ennakoi nostavansa hintoja jonkin verran tai merkittävästi. Vuoden viimeistä neljännestä on haastava ennakoida”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen. Ukrainan sota vaikuttaa yritysten suunnitelmiin suoraan Etelä-Savossa. Vastaajista 24 % pohtii uudelleen investointisuunnitelmiaan sodan takia ja 22 % ilmoittaa sodan vaikuttavan myös ulkomaisiin kumppanuuksiin tai sijoituksiin vaikeuttavasti. ”Sodan vaikutukset alkavat vasta tarkentua. Ensimmäiset vaikutukset osuivat suoraan Venäjän vientiä tekeviin yrityksiin. Nyt aletaan tunnistaa muitakin vaikutuksia, jotka liittyvät turvallisuusympäristöön ja maariskiin sekä työvoimaan.”, Leinonen jatkaa.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin koostama Kauppakamarin talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä suhdannekyselystä. Kysely tehtiin 6.-8.2022 ja siihen vastasi 1998 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Etelä-Savosta kyselyyn vastasi 50 yritystä. Katsaus julkistetaan ti 21.6.2022 klo 9.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa.