Keep it simple – not stupid! Etla esittää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen yksinkertaistamista ja lisää valvontaa
12.10.2021 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Finanssipolitiikan säännöillä pyritään rajoittamaan hallitusten toimia sekä ohjaamaan niitä optimaaliseen suuntaan suhdannetasausten ja pitkän aikavälin finanssipolitiikan kestävyyden kannalta. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Euroopan maat tekevät hyvin erilaista finanssipolitiikkaa, mikä näkyy julkisen talouden rahoitusaseman suurena hajontana EU-maissa.
Toimivien finanssipolitiikan sääntöjen luominen on kuitenkin osoittautunut EU:ssa vaikeaksi tehtäväksi, ja nykyinen sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Tuoreessa Etla-raportissa ”Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt” (Etla Raportti 118) tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti kuvaavat nykyisten EU-sääntöjen monia ongelmia sekä esittävät myös ratkaisuvaihtoehtoja sääntöjen uudistamiseksi.
Eurooppa tarvitsee finanssipolitiikan sääntöjä julkisten talouksien velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Nykyiset säännöt ovat kuitenkin epäonnistuneet ja kaipaavat uudistamista, tiivistää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
– On perusteltua sanoa, että nykysäännöt ovat epäonnistuneet finanssipolitiikan ohjaamisessa. Vaikka jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa on ohjattu jo pitkään yhteisillä säännöillä, keskimäärin EU:ssa velkaantuminen ei ole vähentynyt nousukausina eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausien varalle, Kuusi sanoo.
Paremmin laaditut säännöt voisivat mahdollistaa finanssipolitiikan tehokkaamman valvonnan erityisesti nousukausina ja toisaalta selkeyttää koko sääntökehikon tavoitteita. Samalla tutkijoiden mukaan vastuu talouspoliittisista päätöksistä ja niiden seurauksista tulisi palauttaa täysimääräisesti jäsenmaille ja vahvistaa jäsenmaiden omien kansallisten valvojien asemaa.
– Jos jäsenmaat eivät luovuta talouspoliittista toimivaltaa EU:lle, eivät sanktiot ole uskottavia suvereenien valtioiden pakottamiseksi toimimaan toisin, huomauttaa Etlan Päivi Puonti.
Nykysääntöjä vaivaa monimutkaisuus sekä valvonnan puute
Nykyinen EU-sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Lisäksi eräät sen osat toimittavat heikosti tehtäväänsä, toteavat tutkijat. Ongelmia aiheuttavat useat keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet sekä komission harkintavallan kasvu sääntöjen tulkitsemisessa.
– Lukuisten uudistusten myötä säännöt ovat myös muuttuneet erittäin monimutkaisiksi. Esimerkiksi suuren yleisön ymmärtämät termit kuten ’alijäämä’ ja ’velkasäännöt’ on korvattu vaikeasti ymmärrettävällä ja alati muuttuvalla rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteella, Etlan Tero Kuusi pohtii.
Sääntöjen legitimiteetin kannalta ongelmallista on myös komission harkintavallan kasvaminen sekä sääntöjen muuttuminen entistä monimutkaisemmiksi. Ylikansallinen elin, kuten Euroopan komissio tai neuvosto antavat jäsenmaille suosituksia ja ohjeita, mutta eivät vastaa niiden seurauksista. Poliittinen vastuu pysyy edelleen jäsenvaltioiden hallituksilla.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Pitkän ajan velkakestävyystavoite ja menosääntö mukaan kehikkoon
Finanssipolitiikan sääntöjen uudelleenarviointi on tarpeen, sillä sääntöjen kehitystyö on Etlan tutkijoiden mukaan ajautunut umpikujaan. Tero Kuusi ja Päivi Puonti painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
– Finanssipolitiikka tarvitsee ennen kaikkea ankkurikseen uskottavan keskipitkän aikavälin tavoitteen, jota kohti edetään päättäväisesti. Tavoitteen valvontaa tehostetaan lyhyen aikavälin mittareilla, mutta vastuu talouspoliittisista päätöksistä sekä niiden seurauksista on palautettava jäsenmaille itselleen. Yhteisvastuuseen kriisien aikana pitää sitten liittää vielä tiukka ehdollisuus siitä, että nousukausina finanssipolitiikka on uudistetun sääntökehikon mukaista, esittää Päivi Puonti Etlan ratkaisuehdotuksia.
Kuusi, Tero & Puonti, Päivi: ”Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt (Etla Raportti 118)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiPäivi PuontiTutkija, ETLA
Puh:+358 44 4650 177paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Osakesäästötilin laajentaminen rahastoihin ei vaaranna valtion verotuloja1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Osakesäästötilin kohdevalikoiman laajentaminen pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin ei merkittävästi leikkaisi Suomen verotuloja, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreessa selvityksessä. Mahdollinen verotuottojen menetys jäisi arviolta 1–5 miljoonaan euroon vuodessa. Koska rahastojen kasvuosuuksiin liittyy jo nykyisellään verotuksen lykkääntymisetu, sijoittajilla olisi vain vähän taloudellisia kannustimia siirtää nykyisiä rahastosijoituksiaan osakesäästötilille.
Etla: Tekoäly ei tuhoa työtä, vaan muuttaa sitä – "Hidastelu on todellinen uhka"23.9.2026 08:59:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutukset ihmistyöhön eivät ole pelkästään negatiivisia. Tekoäly ei ole aiheuttanut ihmistyön vähenemistä tai yleisen palkkatason romahtamista, ilmenee tänään julkistetusta Etla-tutkimuksesta. Päivitettyjen tulosten mukaan ammattien ja työtehtävien sisällöt kohtaavat Suomessakin huomattavia muutoksia tekoälykehityksen myötä, mutta kokonaisten ammattien katoamista ei ole näköpiirissä. Tulokset eivät tarjoa myöskään näyttöä siitä, että generatiivisen tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vaikuttanut palkkoihin tai työllisyyteen Suomessa. Pikemminkin aineistot osoittavat, ettei muutos ole kunnolla alkanut. Tänään julkistetut tulokset ovat osa laajaa Business Finlandin rahoittamaa tutkimushanketta.
Kutsu medialle: Hyötyjä vai uhkakuvia? Tekoäly & vihreä siirtymä Etla-seminaarissa 23.9. klo 9.3018.9.2026 13:11:41 EEST | Kutsu
Miten nappaamme tekoälykehityksen hyödyt Suomen työelämään? Voiko kulutusdata muokata ostosvalintoja? Millaiset ovat talouspolitiikan askelmerkit tekoälyn ja vihreän siirtymän suhteen?
Etla ennustaa: kasvukäänne vahvistuu ja investointihanat aukeavat17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Talouskasvu vahvistuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin ja nousee ensi vuonna jo lähelle kahta prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etlan ennusteen mukaan Suomi pysyttelee lähivuosina kasvussa kiinni. Erityisesti investoinnit tuottavat kasvusysäyksen ja lisääntyvät tänä vuonna yli viisi prosenttia ja ensi vuonna reilut 9 prosenttia. Ensi vuoden investointien kasvu tulee suurelta osin hakukoneyhtiö Googlen ilmoittamista datakeskusinvestoinneista. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna ja kasvukäänne alkaa vihdoin vuoden lopulla näkyä myös työmarkkinoilla, joskin sitä ennen työttömyysaste ehtii kivuta ennätyksellisen korkealle.
Kutsu medialle: Onko Suomen talouden käänne vihdoin täällä? Etlan syksyn Suhdanne-ennuste julki 17.9.9.9.2026 13:25:14 EEST | Kutsu
Meneekö 2 prosentin kasvu tänä vuonna rikki? Miten maailman myrskyt nyt vaikuttavat? Milloin näemme merkkejä paremmasta työllisyydestä? Uskaltavatko kotitaloudet kuluttaa? Vähentääkö piristyvä talouskasvu tulevaisuuden sopeutustarvetta?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

