Keep it simple – not stupid! Etla esittää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen yksinkertaistamista ja lisää valvontaa

Finanssipolitiikan säännöillä pyritään rajoittamaan hallitusten toimia sekä ohjaamaan niitä optimaaliseen suuntaan suhdannetasausten ja pitkän aikavälin finanssipolitiikan kestävyyden kannalta. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Euroopan maat tekevät hyvin erilaista finanssipolitiikkaa, mikä näkyy julkisen talouden rahoitusaseman suurena hajontana EU-maissa.
Toimivien finanssipolitiikan sääntöjen luominen on kuitenkin osoittautunut EU:ssa vaikeaksi tehtäväksi, ja nykyinen sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Tuoreessa Etla-raportissa ”Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt” (Etla Raportti 118) tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti kuvaavat nykyisten EU-sääntöjen monia ongelmia sekä esittävät myös ratkaisuvaihtoehtoja sääntöjen uudistamiseksi.
Eurooppa tarvitsee finanssipolitiikan sääntöjä julkisten talouksien velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Nykyiset säännöt ovat kuitenkin epäonnistuneet ja kaipaavat uudistamista, tiivistää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
– On perusteltua sanoa, että nykysäännöt ovat epäonnistuneet finanssipolitiikan ohjaamisessa. Vaikka jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa on ohjattu jo pitkään yhteisillä säännöillä, keskimäärin EU:ssa velkaantuminen ei ole vähentynyt nousukausina eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausien varalle, Kuusi sanoo.
Paremmin laaditut säännöt voisivat mahdollistaa finanssipolitiikan tehokkaamman valvonnan erityisesti nousukausina ja toisaalta selkeyttää koko sääntökehikon tavoitteita. Samalla tutkijoiden mukaan vastuu talouspoliittisista päätöksistä ja niiden seurauksista tulisi palauttaa täysimääräisesti jäsenmaille ja vahvistaa jäsenmaiden omien kansallisten valvojien asemaa.
– Jos jäsenmaat eivät luovuta talouspoliittista toimivaltaa EU:lle, eivät sanktiot ole uskottavia suvereenien valtioiden pakottamiseksi toimimaan toisin, huomauttaa Etlan Päivi Puonti.
Nykysääntöjä vaivaa monimutkaisuus sekä valvonnan puute
Nykyinen EU-sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Lisäksi eräät sen osat toimittavat heikosti tehtäväänsä, toteavat tutkijat. Ongelmia aiheuttavat useat keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet sekä komission harkintavallan kasvu sääntöjen tulkitsemisessa.
– Lukuisten uudistusten myötä säännöt ovat myös muuttuneet erittäin monimutkaisiksi. Esimerkiksi suuren yleisön ymmärtämät termit kuten ’alijäämä’ ja ’velkasäännöt’ on korvattu vaikeasti ymmärrettävällä ja alati muuttuvalla rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteella, Etlan Tero Kuusi pohtii.
Sääntöjen legitimiteetin kannalta ongelmallista on myös komission harkintavallan kasvaminen sekä sääntöjen muuttuminen entistä monimutkaisemmiksi. Ylikansallinen elin, kuten Euroopan komissio tai neuvosto antavat jäsenmaille suosituksia ja ohjeita, mutta eivät vastaa niiden seurauksista. Poliittinen vastuu pysyy edelleen jäsenvaltioiden hallituksilla.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Pitkän ajan velkakestävyystavoite ja menosääntö mukaan kehikkoon
Finanssipolitiikan sääntöjen uudelleenarviointi on tarpeen, sillä sääntöjen kehitystyö on Etlan tutkijoiden mukaan ajautunut umpikujaan. Tero Kuusi ja Päivi Puonti painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
– Finanssipolitiikka tarvitsee ennen kaikkea ankkurikseen uskottavan keskipitkän aikavälin tavoitteen, jota kohti edetään päättäväisesti. Tavoitteen valvontaa tehostetaan lyhyen aikavälin mittareilla, mutta vastuu talouspoliittisista päätöksistä sekä niiden seurauksista on palautettava jäsenmaille itselleen. Yhteisvastuuseen kriisien aikana pitää sitten liittää vielä tiukka ehdollisuus siitä, että nousukausina finanssipolitiikka on uudistetun sääntökehikon mukaista, esittää Päivi Puonti Etlan ratkaisuehdotuksia.
Kuusi, Tero & Puonti, Päivi: ”Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt (Etla Raportti 118)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiPäivi PuontiTutkija, ETLA
Puh:+358 44 4650 177paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

