Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Keep it simple – not stupid! Etla esittää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen yksinkertaistamista ja lisää valvontaa

Jaa
Eurooppa tarvitsee finanssipoliittisia sääntöjä jäsenmaiden velkaantumiskehityksen taittamiseksi, mutta nykysäännöt kaipaavat pikaista uudistamista. Sääntöjen voidaan katsoa epäonnistuneen finanssipolitiikan ohjaamisessa, sillä EU-jäsenmaiden velkaantuminen ei ole vähentynyt nousukausina, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Nykyiset monimutkaiset säännöt kaipaavat yksinkertaistamista sekä valvonnan tehostamista. Uusissa säännöissä pitää pitkän aikavälin velkakestävyystavoite tuoda selkeämmin esiin ja valvonta tulee toteuttaa lyhyen aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.

Finanssipolitiikan säännöillä pyritään rajoittamaan hallitusten toimia sekä ohjaamaan niitä optimaaliseen suuntaan suhdannetasausten ja pitkän aikavälin finanssipolitiikan kestävyyden kannalta. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Euroopan maat tekevät hyvin erilaista finanssipolitiikkaa, mikä näkyy julkisen talouden rahoitusaseman suurena hajontana EU-maissa.

Toimivien finanssipolitiikan sääntöjen luominen on kuitenkin osoittautunut EU:ssa vaikeaksi tehtäväksi, ja nykyinen sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Tuoreessa Etla-raportissa ”Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt” (Etla Raportti 118) tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti kuvaavat nykyisten EU-sääntöjen monia ongelmia sekä esittävät myös ratkaisuvaihtoehtoja sääntöjen uudistamiseksi.

Eurooppa tarvitsee finanssipolitiikan sääntöjä julkisten talouksien velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Nykyiset säännöt ovat kuitenkin epäonnistuneet ja kaipaavat uudistamista, tiivistää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– On perusteltua sanoa, että nykysäännöt ovat epäonnistuneet finanssipolitiikan ohjaamisessa. Vaikka jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa on ohjattu jo pitkään yhteisillä säännöillä, keskimäärin EU:ssa velkaantuminen ei ole vähentynyt nousukausina eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausien varalle, Kuusi sanoo.

Paremmin laaditut säännöt voisivat mahdollistaa finanssipolitiikan tehokkaamman valvonnan erityisesti nousukausina ja toisaalta selkeyttää koko sääntökehikon tavoitteita. Samalla tutkijoiden mukaan vastuu talouspoliittisista päätöksistä ja niiden seurauksista tulisi palauttaa täysimääräisesti jäsenmaille ja vahvistaa jäsenmaiden omien kansallisten valvojien asemaa.

– Jos jäsenmaat eivät luovuta talouspoliittista toimivaltaa EU:lle, eivät sanktiot ole uskottavia suvereenien valtioiden pakottamiseksi toimimaan toisin, huomauttaa Etlan Päivi Puonti.

Nykysääntöjä vaivaa monimutkaisuus sekä valvonnan puute

Nykyinen EU-sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Lisäksi eräät sen osat toimittavat heikosti tehtäväänsä, toteavat tutkijat. Ongelmia aiheuttavat useat keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet sekä komission harkintavallan kasvu sääntöjen tulkitsemisessa.

– Lukuisten uudistusten myötä säännöt ovat myös muuttuneet erittäin monimutkaisiksi. Esimerkiksi suuren yleisön ymmärtämät termit kuten ’alijäämä’ ja ’velkasäännöt’ on korvattu vaikeasti ymmärrettävällä ja alati muuttuvalla rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteella, Etlan Tero Kuusi pohtii.

Sääntöjen legitimiteetin kannalta ongelmallista on myös komission harkintavallan kasvaminen sekä sääntöjen muuttuminen entistä monimutkaisemmiksi. Ylikansallinen elin, kuten Euroopan komissio tai neuvosto antavat jäsenmaille suosituksia ja ohjeita, mutta eivät vastaa niiden seurauksista. Poliittinen vastuu pysyy edelleen jäsenvaltioiden hallituksilla.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Pitkän ajan velkakestävyystavoite ja menosääntö mukaan kehikkoon

Finanssipolitiikan sääntöjen uudelleenarviointi on tarpeen, sillä sääntöjen kehitystyö on Etlan tutkijoiden mukaan ajautunut umpikujaan. Tero Kuusi ja Päivi Puonti painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.

– Finanssipolitiikka tarvitsee ennen kaikkea ankkurikseen uskottavan keskipitkän aikavälin tavoitteen, jota kohti edetään päättäväisesti. Tavoitteen valvontaa tehostetaan lyhyen aikavälin mittareilla, mutta vastuu talouspoliittisista päätöksistä sekä niiden seurauksista on palautettava jäsenmaille itselleen. Yhteisvastuuseen kriisien aikana pitää sitten liittää vielä tiukka ehdollisuus siitä, että nousukausina finanssipolitiikka on uudistetun sääntökehikon mukaista, esittää Päivi Puonti Etlan ratkaisuehdotuksia.

 

Kuusi, Tero & Puonti, Päivi: Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt (Etla Raportti 118)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye