Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Keep it simple – not stupid! Etla esittää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen yksinkertaistamista ja lisää valvontaa

12.10.2021 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Eurooppa tarvitsee finanssipoliittisia sääntöjä jäsenmaiden velkaantumiskehityksen taittamiseksi, mutta nykysäännöt kaipaavat pikaista uudistamista. Sääntöjen voidaan katsoa epäonnistuneen finanssipolitiikan ohjaamisessa, sillä EU-jäsenmaiden velkaantuminen ei ole vähentynyt nousukausina, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Nykyiset monimutkaiset säännöt kaipaavat yksinkertaistamista sekä valvonnan tehostamista. Uusissa säännöissä pitää pitkän aikavälin velkakestävyystavoite tuoda selkeämmin esiin ja valvonta tulee toteuttaa lyhyen aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.

Finanssipolitiikan säännöillä pyritään rajoittamaan hallitusten toimia sekä ohjaamaan niitä optimaaliseen suuntaan suhdannetasausten ja pitkän aikavälin finanssipolitiikan kestävyyden kannalta. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Euroopan maat tekevät hyvin erilaista finanssipolitiikkaa, mikä näkyy julkisen talouden rahoitusaseman suurena hajontana EU-maissa.

Toimivien finanssipolitiikan sääntöjen luominen on kuitenkin osoittautunut EU:ssa vaikeaksi tehtäväksi, ja nykyinen sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Tuoreessa Etla-raportissa ”Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt” (Etla Raportti 118) tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti kuvaavat nykyisten EU-sääntöjen monia ongelmia sekä esittävät myös ratkaisuvaihtoehtoja sääntöjen uudistamiseksi.

Eurooppa tarvitsee finanssipolitiikan sääntöjä julkisten talouksien velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Nykyiset säännöt ovat kuitenkin epäonnistuneet ja kaipaavat uudistamista, tiivistää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– On perusteltua sanoa, että nykysäännöt ovat epäonnistuneet finanssipolitiikan ohjaamisessa. Vaikka jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa on ohjattu jo pitkään yhteisillä säännöillä, keskimäärin EU:ssa velkaantuminen ei ole vähentynyt nousukausina eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausien varalle, Kuusi sanoo.

Paremmin laaditut säännöt voisivat mahdollistaa finanssipolitiikan tehokkaamman valvonnan erityisesti nousukausina ja toisaalta selkeyttää koko sääntökehikon tavoitteita. Samalla tutkijoiden mukaan vastuu talouspoliittisista päätöksistä ja niiden seurauksista tulisi palauttaa täysimääräisesti jäsenmaille ja vahvistaa jäsenmaiden omien kansallisten valvojien asemaa.

– Jos jäsenmaat eivät luovuta talouspoliittista toimivaltaa EU:lle, eivät sanktiot ole uskottavia suvereenien valtioiden pakottamiseksi toimimaan toisin, huomauttaa Etlan Päivi Puonti.

Nykysääntöjä vaivaa monimutkaisuus sekä valvonnan puute

Nykyinen EU-sääntökehikko on monimutkaisten ja päällekkäisten sääntöjen kokoelma. Lisäksi eräät sen osat toimittavat heikosti tehtäväänsä, toteavat tutkijat. Ongelmia aiheuttavat useat keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet sekä komission harkintavallan kasvu sääntöjen tulkitsemisessa.

– Lukuisten uudistusten myötä säännöt ovat myös muuttuneet erittäin monimutkaisiksi. Esimerkiksi suuren yleisön ymmärtämät termit kuten ’alijäämä’ ja ’velkasäännöt’ on korvattu vaikeasti ymmärrettävällä ja alati muuttuvalla rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteella, Etlan Tero Kuusi pohtii.

Sääntöjen legitimiteetin kannalta ongelmallista on myös komission harkintavallan kasvaminen sekä sääntöjen muuttuminen entistä monimutkaisemmiksi. Ylikansallinen elin, kuten Euroopan komissio tai neuvosto antavat jäsenmaille suosituksia ja ohjeita, mutta eivät vastaa niiden seurauksista. Poliittinen vastuu pysyy edelleen jäsenvaltioiden hallituksilla.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Pitkän ajan velkakestävyystavoite ja menosääntö mukaan kehikkoon

Finanssipolitiikan sääntöjen uudelleenarviointi on tarpeen, sillä sääntöjen kehitystyö on Etlan tutkijoiden mukaan ajautunut umpikujaan. Tero Kuusi ja Päivi Puonti painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.

– Finanssipolitiikka tarvitsee ennen kaikkea ankkurikseen uskottavan keskipitkän aikavälin tavoitteen, jota kohti edetään päättäväisesti. Tavoitteen valvontaa tehostetaan lyhyen aikavälin mittareilla, mutta vastuu talouspoliittisista päätöksistä sekä niiden seurauksista on palautettava jäsenmaille itselleen. Yhteisvastuuseen kriisien aikana pitää sitten liittää vielä tiukka ehdollisuus siitä, että nousukausina finanssipolitiikka on uudistetun sääntökehikon mukaista, esittää Päivi Puonti Etlan ratkaisuehdotuksia.

 

Kuusi, Tero & Puonti, Päivi: Keep It Simple, Not Stupid – Kuinka pelastaa EU:n finanssipoliittiset säännöt (Etla Raportti 118)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Etlan Päivi Puonti ja Tero Kuusi painottavat, että uusissa säännöissä tulee nostaa selkeämmin esiin pitkän aikavälin velkakestävyystavoite sekä tehostaa valvontaa lyhyemmän aikavälin mittareilla, kuten menosäännöllä.
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye