Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Miltä kauppapolitiikka näyttää ensi vuonna?

Jaa

Mitä kauppapolitiikka lopulta tuo tullessaan ensi vuoden aikana, on vaikea arvailla. Varmaa on, että epävarmuus ja jännitteinen ilmapiiri jatkuvat. Politiikka ja kauppapolitiikka kietoutuvat aiempaa tiiviimmin yhteen. Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat ensi vuonna merkittävästi myös kauppapolitiikkaan, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Toivakka listaa, mikä maailmantaloudessa tapahtuu vuoden 2022 aikana.

Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.

Kauppakonfliktit jatkuvat

Suurvaltojen väliset jännitteet voimistuvat ensi vuonna. Taloudelliset painostuskeinot ovat jo olleet käytössä suurvaltojen välillä, mutta myös EU:n ja Kiinan sekä EU:n ja Venäjän välillä.

Pakotteiden käyttö pitkittyy ja teho hiipuu. Siksi entistä järeämpiä taloudellisia painostuskeinoja pohditaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kauppapolitikkaa käytetään entistä enemmän ulko- ja turvallisuuspoliittisena painostuskeinona.

Yrityksille geopolitiikan ja kauppapolitiikan tiivistyminen heijastuu liiketoiminnassa mahdollisina rajoitteina ja ilmapiirin kiristymisenä eri maissa. Kiina kääntyy sisäänpäin ja jatkossa on entistä enemmän toimialasta kiinni, miten yrityksiä maassa kohdellaan. Venäjä testaa lännen reaktiota uhkaavilla vaatimuksillaan ja horjuttaa toimillaan EU:n yhtenäisyyttä.

“Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että jännitteiden vähentämiseksi ponnistellaan. Diplomatiasta ei kaikkien jännitteiden keskellä saa tulla alikäytetty ja aliarvostettu työkalu”, Toivakka sanoo.

Maailman suurin vapaakauppasopimus astuu voimaan

Vuoden 2022 alussa astuu voimaan maailman suurin vapaakauppasopimus. RCEP-sopimukseen on sitoutunut viisitoista Aasian ja Tyynenmeren maata ja se kattaa kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.

Sopimuksen voima on alueellisuudessa ja mukana oleva Kiina näyttää voimaansa liittoutumalla alueen muiden valtioiden kanssa. Kiina on aktivoitunut vapaakauppasopimuksissa ja alkanut ymmärtämään yhteisten kaupan pelisääntöjen merkityksen, kun se on kasvamassa maailman talouden suurvallaksi.

“Uuden sopimuksen myötä valtioiden välinen kauppa helpottuu yhteisten standardien, kaupan pelisääntöjen ja alkuperäsääntöjen myötä. Sopimus tulee kiihdyttämään maiden välistä kauppaa, mutta se helpottaa jossain määrin myös suomalaisten yritysten liiketoimintaa alueella, kun pelisäännöt ovat yhtenäiset näin laajalla alueella”, Toivakka sanoo.

EU on solminut yli 40 vapaakauppasopimusta ja se on ollut aktiivinen vapaakaupan edistäjä, mutta käynnissä olevat neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä ja muutoinkin eurooppalaiset vapaakaupan puolestapuhujat ovat olleet harvassa.

“Ensi vuonna Ranskan puheenjohtajakaudella ei EU:ssa vapaakauppaa edistetä. Sen sijaan protektionistiset, eurooppalaisia yrityksiä suojaavat voimat vahvistuvat EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikassa. Muun Euroopan kannalta suunta on väärä, sillä pandemiasta elpyvä Eurooppa ja eurooppalaiset yritykset tarvitsevat entistä selkeämpiä kaupan pelisääntöjä ja alempia tulleja”, Toivakka sanoo.

EU:n uusi kauppapoliittinen ase ei saa johtaa koston kierteeseen

EU:n kauppastrategia on tuonut turvallisuustavoitteet taloudellisten tavoitteiden rinnalle. EU:ssa on tahtoa vahvistaa unionin ulko- ja turvallispoliittista roolia. Se konkretisoituu ensi vuonna ottamalla käyttöön komission esittämän nopean toiminnan kauppapoliittisen työkalun, joka voidaan ottaa käyttöön ilman yksittäisten jäsenmaiden suostumusta.  Kritiikistä huolimatta sen valmistelu etenee, koska tarve EU:n itsenäiselle reaktiolle on kasvava, kun unioniin tai jäsenmaahan kohdistuu poliittista painostusta.

“Pakotteilla on aina vaikutusta myös pakotteen asettajaan. On välttämätöntä, että eurooppalaisten, myös suomalaisten yritysten ääntä kuullaan niitä valmisteltaessa. Pakotteiden käyttö ei saa johtaa pitkittyneeseen koston kierteeseen, jossa kärsijöinä olisivat suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Se ei saa myöskään haitata kilpailukykyämme ja johtaa yhä lisääntyvään protektionismiin”, Toivakka sanoo.

Transatlanttiset suhteet voimistavat Suomen ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa

Transatlanttisten suhteiden lämpeneminen tarjoaa eurooppalaisille yrityksille rajattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Kahdenvälisten kiistojen sopiminen sekä tänä vuonna perustettu EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja teollisuusneuvosto tarjoaa hyvän alustan kauppasuhteiden tiivistämiselle. Neuvoston työ keskittyy kauppaan ja teknologiaan suomalaisille yrityksille tärkeillä sektoreilla, kuten ICT-turvallisuus, ilmasto- ja vihreä teknologia, tekoäly, digiteknologia.

“On tärkeää, että vuonna 2022 neuvoston toiminta on säännöllistä ja sen työ keskittyy laajemmin alueiden välisten kaupan esteiden poistamiseen sekä yhteisten teknologiastandardien ja turvallisten toimitusketjujen luomiseen. Haasteena tulevana vuonna on Yhdysvaltojen poliittinen kahtia jakautuminen, joka varmasti vahvistaa protektionistisia voimia maan sisällä”, Toivakka sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Täsmätyökykyisten työllistymistä voidaan edistää tukahduttamatta yrityksiä sääntelyllä10.8.2022 05:00:00 EEST | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ehdottaa yrityksille kiintiötä vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseksi. Työnantaja joutuisi maksamaan sakkomaksun, mikäli lakisääteinen velvoite kiintiöstä työpaikalla ei toteudu. Keskuskauppakamarin mukaan velvoitteiden ja sääntelyn lisäämisen on oltava viimesijaisin keino, jota ennen tulisi hyödyntää täysimääräisesti kaikki muut olemassa olevat kannustimet ja mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämiseksi.

Keskuskauppakamari ehdottaa: Oppisopimustuki ratkomaan osaajapulaa9.8.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Hallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa.

Keskuskauppakamari: Kahden prosenttiyksikön tuloveron alennus kaikille tulotasoille4.8.2022 17:03:48 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari esittää kahden prosenttiyksikön tuloveron alennusta kaikille tulotasoille kustannuspaineiden alentamiseksi ja työnteon kannustimien lisäämiseksi. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää vain pieni- ja keskituloisille kohdennettua tuloveron alennusta kauniina puheena ja vetoaa, että työn verotuksen alentamisen tulisi olla ensisijainen toimi valtion talouslinjoista päätettäessä. Tuloveroalennusten sitomista palkankorotuksiin Romakkaniemi pitää haitallisena.

Keskuskauppakamari: Uusi raideleveys on Suomelle strategisesti merkittävä ehdotus4.8.2022 11:01:25 EEST | Tiedote

Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pitkissä sopimuskorotuspaketeissa iso riski - ”olisi varmin tapa pitää yllä kuluttajahintoja”14.7.2022 11:09:30 EEST | Tiedote

Suomen inflaatio otti kesäkuussa reippaan loikan ylöspäin – edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu vuoden 1984 maaliskuussa, eli yli 38 vuotta sitten. Kuluttajahinnat nousivat 7,8 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää todennäköisenä, että inflaatiohuippu mitataan vasta syksyllä ja varoittaa, että sumeassa taloustilanteessa pitkiin sopimuskorotuspaketteihin sisältyy iso riski.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme