Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Miltä kauppapolitiikka näyttää ensi vuonna?

Jaa

Mitä kauppapolitiikka lopulta tuo tullessaan ensi vuoden aikana, on vaikea arvailla. Varmaa on, että epävarmuus ja jännitteinen ilmapiiri jatkuvat. Politiikka ja kauppapolitiikka kietoutuvat aiempaa tiiviimmin yhteen. Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat ensi vuonna merkittävästi myös kauppapolitiikkaan, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Toivakka listaa, mikä maailmantaloudessa tapahtuu vuoden 2022 aikana.

Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.

Kauppakonfliktit jatkuvat

Suurvaltojen väliset jännitteet voimistuvat ensi vuonna. Taloudelliset painostuskeinot ovat jo olleet käytössä suurvaltojen välillä, mutta myös EU:n ja Kiinan sekä EU:n ja Venäjän välillä.

Pakotteiden käyttö pitkittyy ja teho hiipuu. Siksi entistä järeämpiä taloudellisia painostuskeinoja pohditaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kauppapolitikkaa käytetään entistä enemmän ulko- ja turvallisuuspoliittisena painostuskeinona.

Yrityksille geopolitiikan ja kauppapolitiikan tiivistyminen heijastuu liiketoiminnassa mahdollisina rajoitteina ja ilmapiirin kiristymisenä eri maissa. Kiina kääntyy sisäänpäin ja jatkossa on entistä enemmän toimialasta kiinni, miten yrityksiä maassa kohdellaan. Venäjä testaa lännen reaktiota uhkaavilla vaatimuksillaan ja horjuttaa toimillaan EU:n yhtenäisyyttä.

“Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että jännitteiden vähentämiseksi ponnistellaan. Diplomatiasta ei kaikkien jännitteiden keskellä saa tulla alikäytetty ja aliarvostettu työkalu”, Toivakka sanoo.

Maailman suurin vapaakauppasopimus astuu voimaan

Vuoden 2022 alussa astuu voimaan maailman suurin vapaakauppasopimus. RCEP-sopimukseen on sitoutunut viisitoista Aasian ja Tyynenmeren maata ja se kattaa kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.

Sopimuksen voima on alueellisuudessa ja mukana oleva Kiina näyttää voimaansa liittoutumalla alueen muiden valtioiden kanssa. Kiina on aktivoitunut vapaakauppasopimuksissa ja alkanut ymmärtämään yhteisten kaupan pelisääntöjen merkityksen, kun se on kasvamassa maailman talouden suurvallaksi.

“Uuden sopimuksen myötä valtioiden välinen kauppa helpottuu yhteisten standardien, kaupan pelisääntöjen ja alkuperäsääntöjen myötä. Sopimus tulee kiihdyttämään maiden välistä kauppaa, mutta se helpottaa jossain määrin myös suomalaisten yritysten liiketoimintaa alueella, kun pelisäännöt ovat yhtenäiset näin laajalla alueella”, Toivakka sanoo.

EU on solminut yli 40 vapaakauppasopimusta ja se on ollut aktiivinen vapaakaupan edistäjä, mutta käynnissä olevat neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä ja muutoinkin eurooppalaiset vapaakaupan puolestapuhujat ovat olleet harvassa.

“Ensi vuonna Ranskan puheenjohtajakaudella ei EU:ssa vapaakauppaa edistetä. Sen sijaan protektionistiset, eurooppalaisia yrityksiä suojaavat voimat vahvistuvat EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikassa. Muun Euroopan kannalta suunta on väärä, sillä pandemiasta elpyvä Eurooppa ja eurooppalaiset yritykset tarvitsevat entistä selkeämpiä kaupan pelisääntöjä ja alempia tulleja”, Toivakka sanoo.

EU:n uusi kauppapoliittinen ase ei saa johtaa koston kierteeseen

EU:n kauppastrategia on tuonut turvallisuustavoitteet taloudellisten tavoitteiden rinnalle. EU:ssa on tahtoa vahvistaa unionin ulko- ja turvallispoliittista roolia. Se konkretisoituu ensi vuonna ottamalla käyttöön komission esittämän nopean toiminnan kauppapoliittisen työkalun, joka voidaan ottaa käyttöön ilman yksittäisten jäsenmaiden suostumusta.  Kritiikistä huolimatta sen valmistelu etenee, koska tarve EU:n itsenäiselle reaktiolle on kasvava, kun unioniin tai jäsenmaahan kohdistuu poliittista painostusta.

“Pakotteilla on aina vaikutusta myös pakotteen asettajaan. On välttämätöntä, että eurooppalaisten, myös suomalaisten yritysten ääntä kuullaan niitä valmisteltaessa. Pakotteiden käyttö ei saa johtaa pitkittyneeseen koston kierteeseen, jossa kärsijöinä olisivat suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Se ei saa myöskään haitata kilpailukykyämme ja johtaa yhä lisääntyvään protektionismiin”, Toivakka sanoo.

Transatlanttiset suhteet voimistavat Suomen ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa

Transatlanttisten suhteiden lämpeneminen tarjoaa eurooppalaisille yrityksille rajattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Kahdenvälisten kiistojen sopiminen sekä tänä vuonna perustettu EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja teollisuusneuvosto tarjoaa hyvän alustan kauppasuhteiden tiivistämiselle. Neuvoston työ keskittyy kauppaan ja teknologiaan suomalaisille yrityksille tärkeillä sektoreilla, kuten ICT-turvallisuus, ilmasto- ja vihreä teknologia, tekoäly, digiteknologia.

“On tärkeää, että vuonna 2022 neuvoston toiminta on säännöllistä ja sen työ keskittyy laajemmin alueiden välisten kaupan esteiden poistamiseen sekä yhteisten teknologiastandardien ja turvallisten toimitusketjujen luomiseen. Haasteena tulevana vuonna on Yhdysvaltojen poliittinen kahtia jakautuminen, joka varmasti vahvistaa protektionistisia voimia maan sisällä”, Toivakka sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Marraskuu jäänee korona-ajan inflaatiohuipuksi Suomessa – palkkakehitys ylläpitävä tekijä14.1.2022 09:18:26 EET | Tiedote

Tuoreiden inflaatiolukujen perusteella vaikuttaa siltä, että marraskuun inflaatioluvut jäivät korona-ajan ennätyslukemiksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio oli joulukuussa 3,5 prosenttia. Marraskuun lukema oli 3,7 prosenttia, joten kuluttajahintojen nousutahti jopa hidastui hieman vuoden viimeisenä kuukautena. Inflaatio lähtee todennäköisesti tänä vuonna hiipumaan, kun öljyn hinnan nousun vaikutus asteittain pienenee vuoden mittaan, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kauppakamarikysely: Ulkomaalaisia osaajia tarvitaan myös duunaritöihin – kokemukset ulkomaalaisista osaajista enimmäkseen positiivisia12.1.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti ns. duunaritöihin. Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että maahanmuuton vauhdittamiseen tähtäävät toimet keskittyvät liikaa vain asiantuntijoihin ja erityisasiantuntijoihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme