Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

Kiertotalous: Lisää kierrätystä ja vähemmän kaatopaikkajätettä

Jaa

Parlamentti tuki äänestyksessään keskiviikkona kunnianhimoisia kierrätystavoitteita, joiden myötä EU:ssa tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 % yhdyskuntajätteestä. Tällä hetkellä jätteestä kierrätetään 44 %.

Jätteenkäsittelyn parantaminen voi tuoda esimerkiksi ympäristö-, ilmasto- ja terveyshyötyjä. Jätedirektiivin uudistaminen on osa EU:n kiertotalouspolitiikkaa. Kiertotaloudessa tuotteiden, materiaalien ja voimavarojen taloudellinen arvo pyritään säilyttämään talouden kiertokulussa mahdollisimman pitkään.

Parlamentin nyt hyväksymän lainsäädännön mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 % kotitalouksissa ja yrityksissä syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi kierrättää 60 % jätteestä ja vuodelle 2035 tavoite on 65 %. Pakkausmateriaalista puolestaan on tarkoitus kierrättää vuoteen 2025 mennessä 65 % ja vuoteen 2030 mennessä 70 %. Jokaiselle pakkausmateriaalille, kuten paperille, kartongille, muoville, lasille, metallille ja puulle, on asetettu omat kierrätystavoitteensa. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai kompostoidaan 42 % (tilastot vuodelta 2016).

Kaatopaikat

Uusissa säännöissä rajoitetaan myös kaatopaikkajätteen määrää. Vuoteen 2035 mennessä kaatopaikalle saa sijoittaa enintään 10 % yhdyskuntajätteestä. Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa yhdyskuntajätettä ei käytännössä päädy kaatopaikoille. Kyproksella, Kroatiassa, Kreikassa, Latviassa ja Maltalla kaatopaikoille sen sijaan päätyy yli kolmannes maiden yhdyskuntajätteestä. Suomessa n. 3 % jätteestä päätyy kaatopaikoille.

Tekstiileille ja vaaralliselle jätteelle pitää järjestää erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2024 mennessä myös biohajoavalle jätteelle pitää joko järjestää erilliskeräys tai se pitää kierrättää kotona kompostoimalla.

Elintarvikejätteen vähentäminen puolella

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti EU-maiden pitää pyrkiä vähentämään elintarvikejätettä 30 %:lla vuoteen 2025 mennessä ja 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikejätteen määrän vähentämiseksi EU-maiden tulisi tarjota kannustimia myymättä jääneiden elintarvikkeiden keräystä varten ja niiden jakamiseksi turvallisesti esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille. Mepit totesivat myös, että kuluttajien tietämystä ”parasta ennen” ja ”käytettävä viimeistään” -merkintöjen merkityksestä tulisi parantaa.

Esittelijä Simona Bonafè (S&D, Italia) sanoi: ”Tämän lainsäädäntöpaketin myötä Eurooppa sitoutuu kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ympäristön suojelusta ja teollisuuspolitiikasta tulee osa tätä kehitystä. Kiertotalous ei viittaa vain jätehuoltoon vaan on keino ottaa talteen raaka-aineita, uudistaa tuotantojärjestelmäämme ja varmistua siitä, että emme ylitä planeettamme kapasiteettia.”

Seuraavaksi

Parlamentti ja neuvosto pääsivät lainsäädännöstä alustavaan sopuun viime joulukuussa.

Parlamentti hyväksyi lainsäädännön pakkausjätteistä äänin 533 puolesta, 37 vastaan, 57 tyhjää, lainsäädännön paristoista ja akuista äänin 568 puolesta, 42 vastaan, 28 tyhjää, lainsäädännön jätteestä äänin 559 puolesta, 42 vastaan, 46 tyhjää ja lainsäädännön kaatopaikoista äänin 580 puolesta, 44 vastaan ja 37 tyhjää.

Neuvoston pitää vielä hyväksyä uusi lainsäädäntö ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Taustatietoa: Mikä on kiertotalous?

Kiertotaloudella viitataan jätteen määrän vähentämiseen sekä materiaalien ja tuotteiden uusiokäyttöön, korjaamiseen, kunnostamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ympäristöön kohdistuvaa painetta, takaa raakamateriaalien riittävyyden, parantaa kilpailukykyä, innovointia ja kasvua sekä luo työpaikkoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto
Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto
Malminkatu 16
00100 Helsinki

+358 9 622 0450http://www.europarl.fi

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto jakaa tietoa parlamentin toiminnasta, jäsenistä ja päätöksistä niin tiedotusvälineille kuin kouluille, viranomaisille, tutkijoille ja järjestöille. Toimisto palvelee myös yksittäisiä kansalaisia. Euroopan parlamentin tiedotustoimisto järjestää seminaareja ja muita tilaisuuksia sekä pitää luentoja parlamentin toiminnasta tai ajankohtaisista EU-aiheista. Lisäksi toimisto ottaa vastaan vierailijaryhmiä ja järjestää toimittajatilaisuuksia. Parlamentin Suomen-tiedotustoimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, Malminkatu 16:ssa, jossa sijaitsee myös parlamentin ja Euroopan komission Suomen-edustuston yhteinen kansalaisten tietopiste.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

KUTSU toimittajille taustatilaisuuteen Turussa 22.5.: Ajankohtaiset EU-aiheet, perustietoa EU:sta ja EU-tiedonhaku15.5.2018 14:33Kutsu

Tervetuloa tiistaina 22.5. klo 16.30-18 Turussa Hotelli Scandic Plazassa (Yliopistonkatu 29, Turku) järjestettävään taustatietotilaisuuteen vuosi ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja. Toimittajille suunnatussa tilaisuudessa tehdään katsaus Euroopan komission ja Euroopan parlamentin agendoilla tulevina kuukausina oleviin aiheisiin ja esitellään keinoja seurata näitä aiheita. Samalla käydään läpi EU-päätöksentekoa eri EU:n toimielimissä ja tutustutaan toimittajien käytössä oleviin EU-tiedon lähteisiin ja mediapalveluihin. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme