Kilpailuihin valmistautuminen alentaa väliaikaisesti fitnessurheilijoiden lepoaineenvaihduntaa
Fitnessurheilijat pyrkivät vähentämään kehon rasvan määrää sekä ylläpitämään samalla lihasmassaa valmistautuessaan kilpailuihin. Tämä voi vaikuttaa urheilijan energiankulutukseen levossa eli lepoaineenvaihduntaan ja nälkää säätelevien hormonien määrään.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa fitnessurheilijamiehiä ja -naisia mitattiin perusteellisesti ennen ja jälkeen noin viiden kuukauden kilpailudieettiä sekä noin viisi kuukautta kilpailujen jälkeen. Kontrolliryhmän muodostivat fitnessurheilijat, jotka eivät pudottaneet painoaan tai valmistautuneet kilpailuihin.
Tutkijoiden mukaan kilpailudieetillä toteutettu painonpudotus oli seurausta fitnessurheilijoiden pienentyneestä energiansaannista sekä lisääntyneestä aerobisesta harjoittelusta.
– Kilpailudieetti vähensi väliaikaisesti fitnessurheilijoiden lepoaineenvaihduntaa. Muutos oli suurempaa kuin mitä pelkän kehonpainon ja rasva- tai rasvattoman massan vähenemisen perusteella voitaisiin ennustaa, jolloin voidaan puhua adaptiivisesta termogeneesistä, väitöskirjaa fitnessurheilusta tekevä Ville Isola liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
– Lepoaineenvaihdunta koostuu elimistön perustoiminnoista, kuten lihasten ja eri elinten, kuten aivojen ja maksan, toiminnasta. Elimistö siis sopeutuu painonpudotuksen aiheuttamaan energiavajeeseen pienentämällä elimistön lepoaineenvaihduntaa, mikä puolestaan voi entisestään hankaloittaa fitnessurheilijoiden painonpudotusta, Isola jatkaa.
Lepoenergiankulutus pieneni sekä miehillä että naisilla, eikä sukupuolten välillä havaittu eroja. Tutkijaryhmän mukaan lepoenergiankulutuksen lasku johtui oletettavasti ainakin vähentyneestä energiansaannista sekä T3-kilpirauhashormonitasojen ja leposykkeen pienenemisestä. Kaikki nämä muutokset palautuivat ennalleen viiden kuukauden kuluessa.
Lepoaineenvaihdunnan väliaikainenkin lasku saattaa kuitenkin vaikeuttaa fitnessurheilijan kilpailemista. Isola ja tutkimusryhmän senioritutkijat Juha Ahtiainen ja Juha Hulmi korostavatkin, että tämänkaltaista pitkäkestoista ja suurta painonpudotusta ei juurikaan tehdä muissa lajeissa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että kilpailijoiden kehon rasvamassa ja ihonalaisen rasvan paksuus vähenivät kisadieetin aikana molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä rasvattoman massan väheneminen oli suurempaa kuin naisilla. Rasvaton massa saadaan, kun koko kehon painosta vähennetään rasvamassan määrä.
– Fitnessurheilijat pystyivät kuitenkin painonpudotuksen aikana ylläpitämään lihasten kokoaan melko hyvin, mikä saattaa selittyä ainakin osittain melko korkealla voimaharjoittelun määrällä ja proteiininsaannilla, Isola pohtii.
Kyseessä on ensimmäinen laajempi tutkimus fitnessurheilun kilpailudieetistä tai yleensä normaalipainoisilla miehillä ja naisilla tehtävistä laihdutustutkimuksista. Tutkimuksen osaraportti toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkittavina oli nuoria suomalaisia miehiä ja naisia, jotka pudottivat painoaan Suomen Fitnessurheilu ry:n fitnessin SM-kilpailuihin tai toimivat vertailuryhmänä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Applied Physiology, Nutrition and Metabolism -lehdessä. Tutkimusta rahoittivat Renaissance Periodization, Suomen Fitnessurheilu ry, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Suomen urheilututkimussäätiö ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.
Alkuperäinen tutkimus
Ville Isola, Juha J. Hulmi, Pirita Petäjä, Eric R. Helms, Jari E Karppinen, and Juha P Ahtiainen. Weight loss induces changes in adaptive thermogenesis in female and male physique athletes. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism. Just-IN https://doi.org/10.1139/apnm-2022-0372
Tutkimus on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85143
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Ville Isola, 040 867 6648,
ville.isola@gmail.com
Instagram: @villeisola
Twitter: villeisola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme