Helsingin yliopisto

Koivuallergian siedätyshoito normalisoi nenän geeni-ilmentymiä ja mikrobistoa

Jaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan koivuallergian siedätyshoito muokkaa nenän limakalvon pintakerroksen geeni-ilmentymistä ja mikrobiston monimuotoisuutta samanlaiseksi kuin terveillä verrokeilla.

Koivun siitepölyn aiheuttaman allergisen nuhan ja silmän sidekalvon tulehduksen esiintyvyys on Suomessa noin 20 %. Se on väestömme yleisin pitkäaikaissairaus, josta on haittaa muun muassa päivittäisessä töissä tai opinnoissa suoriutumisessa.

Tuoreen Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan koivuallergian siedätyshoidolla on suotuisia vaikutuksia sekä geenien ilmentymiseen nenän limakalvon pintakerroksessa että sen mikrobistoon.

Tutkimusryhmä keräsi viideltä tupakoimattomalta terveeltä aikuiselta ja kuudelta koivuallergikolta nenän limakalvon pintakerrosta, eli nenäepiteeliä, kahtena peräkkäisenä keväänä ja talvena vuosina 2011 ja 2012.

Puolet koivuallergikoista aloitti koivuallergian pistossiedätyshoidon marraskuussa 2011, kahden ensimmäisen näytteenottokerran jälkeen. Nenänäytteistä tutkittiin uuden sukupolven RNA-sekvensoinnin avulla epiteelin geeni-ilmentyminen, eli transkriptomi.

Siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla todettiin vähentyneet oireet ja nenäepiteelin transkriptomin uudelleen muokkautumista kohti terveen nenäepiteelin transkriptomia koivun siitepölyaikana.

– Koivuallergian siedätyshoito muokkasi astma-, kemokiini-, sekä tollin kaltaisten reseptorien signaalireittejä peräkkäisinä keväinä otetuissa nenänäytteissä. Geeni-ilmentyminen ei muuttunut merkitsevästi peräkkäisinä talvina otetuissa näytteissä, kertoo tutkija Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla nenänepiteelin mikrobiston monimuotoisuus lisääntyi ja lähentyi terveiden verrokkien nenämikrobiston monimuotoisuutta.

RNA-sekvensointi on tämän tutkimuksen perusteella lupaava menetelmä allergian siedätyshoidon vasteen seurannassa.

Alkuperäinen julkaisu:

Tanzeela Hanif, Kishor Dhaygude, Matti Kankainen, Jutta Renkonen, Pirkko Mattila, Teija Ojala, Sakari Joenvaara, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Paula Kauppi, Tari Haahtela, Risto Renkonen, Sanna Toppila-Salmi, Birch pollen allergen immunotherapy reprograms nasal epithelial transcriptome and recovers microbial diversity The Journal of Allergy and Clinical Immunology in press, DOI: 10.1016/j.jaci.2019.02.002.

Yhteystiedot:

Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, sanna.salmi@helsinki.fi, puh. 0505431421

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye