Kolmannes kunnista muuttaa valtuustonsa kokoa – vain kahdessa valtuusto kasvaa
Kuntaliitto tiedottaa
13.1.2017
Julkaisuvapaa kello 10.00
Kolmannes kunnista muuttaa valtuustonsa kokoa – vain kahdessa valtuusto kasvaa
Yhteensä 96 Manner-Suomen kuntaa muuttaa kunnanvaltuustonsa kokoa kesäkuussa alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Vain kaksi kuntaa, Parkano ja Nakkila, lisäävät valtuustopaikkojen määrää ja loput 94 pienentää nykyistä valtuustokokoaan. Kuntaliiton selvityksessä on mukana kaikki Manner-Suomen 295 kuntaa.
Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua eli keskimäärin 31 valtuutettua kuntaa kohden. Valtuutettujen määrä vähenee kaikkiaan 675:lla eli seitsemän prosenttia.
Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kolme kuntaa (Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski) on päättänyt siirtymisestä 13-paikkaiseen valtuustoon. Suurin valtuusto on Helsingissä (85 paikkaa).
Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 609 asukasta yhtä valtuutettua kohden. Luku vaihtelee Luhangan kunnan 50 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 502 asukkaaseen yhtä valtuutettua kohti.
Paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa (43 paikkaa). Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella.
– Kuntien valtuustojen päätösasiakirjojen perusteella voidaan havaita, että osassa kunnista on ollut eriäviä näkemyksiä sopivasta valtuustokoosta ja päätöksestä on äänestetty. Joissain yksittäisissä kunnissa asiaa ei ole lainkaan viety valtuuston asialistalle, varsinkin jos nykyinen valtuustokoko vastaa kuntalaissa säädettyä vähimmäismäärää, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntalaki mahdollisti valtuustokoon suurentamisen
Uusi kuntalaki antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta aiempaa joustavammin. Tämä on merkinnyt sitä, että 206 kuntaa olisi voinut supistaa ja kaikki kunnat olisivat voineet kasvattaa valtuustokokoaan.
– Suurimmat paikkamäärän muutokset tapahtuvat liitoskunnissa, joissa on ollut määräaikaisesti käytössä niin sanottu laajennettu valtuusto.
Valtuustokoon pienentämistä on perusteltu muun muassa johtamisjärjestelmän uudistamisella ja kunnan väkiluvun pienentymisellä.
Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 23:ssa (24 %) tulee olemaan uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76 %) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko.
– Muiden Pohjoismaiden valtuustokokojen vertailu osoittaa, että myös muissa maiden kunnissa on tyypillisesti käytössä vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko ja että valtuustokoon muutoksia tehdään suhteellisen vähän. Suomen kuntien valtuustot ovat jäsenmäärältään keskimäärin pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia Norjassa ja Tanskassa, Pekola-Sjöblom vertailee.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366
Raportissa on kuntakohtaiset tiedot valtuustokokojen muutoksista.
http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3288
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja/informatör
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme