Kolmannes kunnista muuttaa valtuustonsa kokoa – vain kahdessa valtuusto kasvaa
Kuntaliitto tiedottaa
13.1.2017
Julkaisuvapaa kello 10.00
Kolmannes kunnista muuttaa valtuustonsa kokoa – vain kahdessa valtuusto kasvaa
Yhteensä 96 Manner-Suomen kuntaa muuttaa kunnanvaltuustonsa kokoa kesäkuussa alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Vain kaksi kuntaa, Parkano ja Nakkila, lisäävät valtuustopaikkojen määrää ja loput 94 pienentää nykyistä valtuustokokoaan. Kuntaliiton selvityksessä on mukana kaikki Manner-Suomen 295 kuntaa.
Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua eli keskimäärin 31 valtuutettua kuntaa kohden. Valtuutettujen määrä vähenee kaikkiaan 675:lla eli seitsemän prosenttia.
Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kolme kuntaa (Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski) on päättänyt siirtymisestä 13-paikkaiseen valtuustoon. Suurin valtuusto on Helsingissä (85 paikkaa).
Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 609 asukasta yhtä valtuutettua kohden. Luku vaihtelee Luhangan kunnan 50 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 502 asukkaaseen yhtä valtuutettua kohti.
Paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa (43 paikkaa). Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella.
– Kuntien valtuustojen päätösasiakirjojen perusteella voidaan havaita, että osassa kunnista on ollut eriäviä näkemyksiä sopivasta valtuustokoosta ja päätöksestä on äänestetty. Joissain yksittäisissä kunnissa asiaa ei ole lainkaan viety valtuuston asialistalle, varsinkin jos nykyinen valtuustokoko vastaa kuntalaissa säädettyä vähimmäismäärää, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntalaki mahdollisti valtuustokoon suurentamisen
Uusi kuntalaki antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta aiempaa joustavammin. Tämä on merkinnyt sitä, että 206 kuntaa olisi voinut supistaa ja kaikki kunnat olisivat voineet kasvattaa valtuustokokoaan.
– Suurimmat paikkamäärän muutokset tapahtuvat liitoskunnissa, joissa on ollut määräaikaisesti käytössä niin sanottu laajennettu valtuusto.
Valtuustokoon pienentämistä on perusteltu muun muassa johtamisjärjestelmän uudistamisella ja kunnan väkiluvun pienentymisellä.
Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 23:ssa (24 %) tulee olemaan uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76 %) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko.
– Muiden Pohjoismaiden valtuustokokojen vertailu osoittaa, että myös muissa maiden kunnissa on tyypillisesti käytössä vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko ja että valtuustokoon muutoksia tehdään suhteellisen vähän. Suomen kuntien valtuustot ovat jäsenmäärältään keskimäärin pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia Norjassa ja Tanskassa, Pekola-Sjöblom vertailee.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366
Raportissa on kuntakohtaiset tiedot valtuustokokojen muutoksista.
http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3288
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja/informatör
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki palkittiin Sivistyksen suunta -palkinnolla30.9.2025 13:47:27 EEST | Tiedote
Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme