Kotitalousvähennys tulisi kohdentaa nykyistä enemmän kotitalous- ja hoivatyöhön
Vuonna 2020 Suomessa oli 550 000 75 vuotta täyttänyttä henkilöä – vuonna 2040 heitä on jo 905 000. Jokainen vuosi, jonka hyvinvointialueen ikääntynyt asukas pärjää kotona on kustannusten kannalta – ja toivottavasti myös elämisen laadun kannalta hyvä asia.
”Yksi keino tukea ikääntyvien kotona pärjäämistä on kotiin ostettavat kotitalous- ja hoivapalvelut. Nämä palvelut helpottavat myös lapsiperheiden pärjäämistä. Kyseisiä ostoja on tuettu kotitalousvähennyksellä vuodesta 2009 alkaen”, kertoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.
Hänen mukaansa hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023 valmiiksi köyhinä ja hoitovelka niskassaan. ”Näin ainakin voi päätellä tänä keväänä käydystä keskustelusta. Olipa lähtökohtatilanne sitten huono tai vaikka vain heikko, hoidontarve kasvaa vääjäämättä, kun väestö ikääntyy. Kotitalousvähennyksen kehittämisestä voi löytyä uudenlaista tukea ikäihmisten ja lapsiperheiden tueksi”, Silen summaa.
Kotitalousvähennyksiä käytetään Suomessa pääosin remontteihin
Kotitalousvähennykseen oikeuttavia työkustannuksia työntilaajat maksoivat Suomessa 1,2 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannuksista 79 % koostui remonttitöistä. Kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotyön osuus oli 21 %. Remontteja tilasivat enemmän työssäkäyvät henkilöt. Ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen ostoissa on ollut merkittävästi kasvua.
”Suomen kotitalousvähennyksiä on mielenkiintoista verrata Ruotsiin. Ruotsissa hoito- ja kotitaloustyön ostajia on lukumääräisesti enemmän kuin remonttitöiden ostajia, vaikka euroissa remonttitöiden osuus on Ruotsissa hoito- ja kotitaloustyötä suurempi. Ruotsissa hoito- ja kotitaloustöissä verovähennyksen suuruus on 50 % työkustannuksista ja remonttitöissä 30 %. Euromääräiset rajat ovat paljon Suomea suurempia: hoito- ja kotitaloustöissä 7 500 euroa ja remonttitöissä 5 000 euroa”, Silen sanoo.
Suomessa kotitalousvähennys on maksimissaan remonteissa 3 500 euroa ja hoito- ja kotitaloustyössä 2 250 euroa. Suomessa hoito- ja kotitaloustyön verovähennys työkustannuksista on ollut tilapäisesti 60 % vuosina 2022–2023. Remonteissa verovähennys on 40 % työkustannuksista. Vuotuiset vähennysprosentit ovat Suomessa poukkoilleet ylös ja alas verrattuna Ruotsiin, jossa niitä on johdonmukaisesti kasvatettu.
Keinoja kotitalousvähennyksen kehittämiseen
Kauppakamarin Silen ehdottaa, että tilapäinen voitaisiin muuttaa pysyväksi ja jatkossakin hoito- ja kotitaloustöissä säilyisi 60 %:n vähennys. ”Vähennyksen euromäärää pitäisi myös korottaa. Jos haetaan järjestelmän sisältä tähän rahoitusta, voisi remonttitöiden korvausprosentin laskea Ruotsin mukaan 30 %:iin. Tiukimmillaan sen voisi kohdistaa vain vakituiseen asuntoon kohdistuviin töihin. Kesämökkejä remontoidaan muutenkin”, Silen ehdottaa.
Toinen keino kotitalousvähennyksen kehittämiseen on Ruotsin mallin mukainen laskutustapa. ”Siinä verovelvollinen saa ennakollisen verovähennyksen heti, kun maksaa työnsuorittajalle tehdystä työstä omavastuuosuutensa. Ruotsissa loppuosan työnsuorittaja hakee vähennyksen sähköisesti verohallinnolta ja saa sen 5-10 päivän kuluessa. Tämä helpottaisi palvelujen ostamista, etenkin erityisryhmien osalta ja mahdollistaisi ajantasaisen tilastoinnin sekä vähentäisi harmaata taloutta”, Silen kuvailee.
Lisää kotitalousvähennysjärjestelmästä ja kotiin vietävien palvelujen markkinoista voi lukea Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä, jonka on toteuttanut tutkija Pekka Lith.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, marko.silen@helsinki.chamber.fi, 09 2286 0233
Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät yhä heikot – reilu kolmannes arvioi poliittisten lakkojen vähentävän mahdollisuuksiaan tarjota töitä3.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät heikoiksi. Negatiivisiksi ne arvioivat myös yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen seuraavan kolmen kuukauden aikana, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Vaimeat suhdannenäkymät eivät ole kohentuneet joulukuusta. Kyselyyn vastanneista alueen yrityksistä 39 prosenttia arvioi, että poliittisten lakkojen suma vähentää niiden mahdollisuuksia tarjota työpaikkoja vuonna 2024.
Uudellamaalla yhä liian vähän korkeakoulupaikkoja alueen tarpeeseen nähden – ”Uusimaalaiset nuoret selkeästi huonommassa asemassa kuin koko Suomessa keskimäärin”13.3.2024 00:10:00 EET | Tiedote
Suomessa on 0,93 korkeakoulun aloituspaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on 0,76, selkeästi pienempi kuin suurissa tai keskisuurissa korkeakoulumaakunnissa, selvitti Helsingin seudun kauppakamari. Tilanne ei ole korjaantunut edellisestä selvityksestä vuonna 2022.
Kutsu medialle: Miten onnistua kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa?8.3.2024 13:23:35 EET | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median edustajat tapahtumaan, jossa opastetaan työnantajia kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa.
Selkeän kielen tarve lisääntyy22.2.2024 00:01:00 EET | Tiedote
Väestön ikääntyminen, lukutaidon heikkeneminen ja maahanmuuttajaväestön lisääntyminen kasvattavat tarvetta selkeälle kielelle, sanoo kielenhuollon ammattilainen Eeva Öörni. Saavutettavuusvaatimusten mukaan kaikille tarkoitettujen palveluiden pitää olla ymmärrettäviä kaikille. Eeva Öörnin kirja Selkeä kieli, toimivat tekstit opettaa selkeiden tekstien tekemiseen. Kirja ilmestyy helmikuussa.
Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä – ”Kaupan alan yritysten määrän väheneminen huolestuttavaa”21.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Pääkaupunkiseudulla lopetti toimintansa 9 450 yritystä vuonna 2023, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä olisi arvion mukaan 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa ja kiinteistöalan yrityksiä. Kaupan alalla lopettaneiden yritysten määrä on ollut suuri kahtena edellisvuonna. Lopettaneiden kaupan alan yritysten määrä pääkaupunkiseudulla oli suurempi kuin aloittaneiden tammikuusta 2022 syyskuuhun 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme