Helsingin seudun kauppakamari

Kotitalousvähennys tulisi kohdentaa nykyistä enemmän kotitalous- ja hoivatyöhön

Jaa

Kauppakamari suosittaa tilapäisen hoito- ja kotitaloustöiden vähennysprosentin muuttamista pysyväksi. Lisäksi ennakollisen verovähennyksen laskutustapa sujuvoittaisi kotitalousvähennyksen käyttämistä ja mahdollistaisi ajantasaisen tilastoinnin.

Vuonna 2020 Suomessa oli 550 000 75 vuotta täyttänyttä henkilöä – vuonna 2040 heitä on jo 905 000. Jokainen vuosi, jonka hyvinvointialueen ikääntynyt asukas pärjää kotona on kustannusten kannalta – ja toivottavasti myös elämisen laadun kannalta hyvä asia. 

”Yksi keino tukea ikääntyvien kotona pärjäämistä on kotiin ostettavat kotitalous- ja hoivapalvelut. Nämä palvelut helpottavat myös lapsiperheiden pärjäämistä. Kyseisiä ostoja on tuettu kotitalousvähennyksellä vuodesta 2009 alkaen”, kertoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.  

Hänen mukaansa hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023 valmiiksi köyhinä ja hoitovelka niskassaan. ”Näin ainakin voi päätellä tänä keväänä käydystä keskustelusta. Olipa lähtökohtatilanne sitten huono tai vaikka vain heikko, hoidontarve kasvaa vääjäämättä, kun väestö ikääntyy. Kotitalousvähennyksen kehittämisestä voi löytyä uudenlaista tukea ikäihmisten ja lapsiperheiden tueksi”, Silen summaa.  

Kotitalousvähennyksiä käytetään Suomessa pääosin remontteihin 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia työkustannuksia työntilaajat maksoivat Suomessa 1,2 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannuksista 79 % koostui remonttitöistä. Kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotyön osuus oli 21 %. Remontteja tilasivat enemmän työssäkäyvät henkilöt. Ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen ostoissa on ollut merkittävästi kasvua.  
 
”Suomen kotitalousvähennyksiä on mielenkiintoista verrata Ruotsiin. Ruotsissa hoito- ja kotitaloustyön ostajia on lukumääräisesti enemmän kuin remonttitöiden ostajia, vaikka euroissa remonttitöiden osuus on Ruotsissa hoito- ja kotitaloustyötä suurempi. Ruotsissa hoito- ja kotitaloustöissä verovähennyksen suuruus on 50 % työkustannuksista ja remonttitöissä 30 %. Euromääräiset rajat ovat paljon Suomea suurempia: hoito- ja kotitaloustöissä 7 500 euroa ja remonttitöissä 5 000 euroa”, Silen sanoo. 

Suomessa kotitalousvähennys on maksimissaan remonteissa 3 500 euroa ja hoito- ja kotitaloustyössä 2 250 euroa. Suomessa hoito- ja kotitaloustyön verovähennys työkustannuksista on ollut tilapäisesti 60 % vuosina 2022–2023. Remonteissa verovähennys on 40 % työkustannuksista. Vuotuiset vähennysprosentit ovat Suomessa poukkoilleet ylös ja alas verrattuna Ruotsiin, jossa niitä on johdonmukaisesti kasvatettu. 

Keinoja kotitalousvähennyksen kehittämiseen 

Kauppakamarin Silen ehdottaa, että tilapäinen voitaisiin muuttaa pysyväksi ja jatkossakin hoito- ja kotitaloustöissä säilyisi 60 %:n vähennys. ”Vähennyksen euromäärää pitäisi myös korottaa. Jos haetaan järjestelmän sisältä tähän rahoitusta, voisi remonttitöiden korvausprosentin laskea Ruotsin mukaan 30 %:iin. Tiukimmillaan sen voisi kohdistaa vain vakituiseen asuntoon kohdistuviin töihin. Kesämökkejä remontoidaan muutenkin”, Silen ehdottaa.  

Toinen keino kotitalousvähennyksen kehittämiseen on Ruotsin mallin mukainen laskutustapa. ”Siinä verovelvollinen saa ennakollisen verovähennyksen heti, kun maksaa työnsuorittajalle tehdystä työstä omavastuuosuutensa. Ruotsissa loppuosan työnsuorittaja hakee vähennyksen sähköisesti verohallinnolta ja saa sen 5-10 päivän kuluessa. Tämä helpottaisi palvelujen ostamista, etenkin erityisryhmien osalta ja mahdollistaisi ajantasaisen tilastoinnin sekä vähentäisi harmaata taloutta”, Silen kuvailee.  

Lisää kotitalousvähennysjärjestelmästä ja kotiin vietävien palvelujen markkinoista voi lukea Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä, jonka on toteuttanut tutkija Pekka Lith 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, marko.silen@helsinki.chamber.fi, 09 2286 0233 

Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540 

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari
Kalevankatu 12
00100 Helsinki

http://helsinki.chamber.fi/fi/

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Kauppakamarin toimialakatsaus: Väkeä muuttaa nyt vilkkaasti Helsingin seudun kuntien välillä, opiskelijat valuvat alueelta pois29.6.2022 10:30:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksesta erityisesti teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualoilla. Seudun tuotannossa näkyy pientä kasvua, mutta kustannusten voimakas nousu painaa liiketoimintaa. Seudun kuntien välinen muutto käy vilkkaana. Väkeä muuttaa myös aiempaa enemmän pois Helsingin seudulta, selviää 29. kesäkuuta 2022 julkistetusta Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta.

Ennakointikamarin tilannekatsaus: Yritysten rekrytointitarpeet kasvavat Helsingin seudulla17.6.2022 09:51:02 EEST | Tiedote

Uusia avoimia työpaikkoja avautuu kaikilla toimialoilla enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös runsaammin kuin alkuvuodesta 2020. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden kysynnän kasvu on nyt erityisen vahvaa. Pula osaavasta työvoimasta ei ole helpottanut Helsingin seudulla, vaikka yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet, selviää Ennakointikamarin kevään 2022 tilannekatsauksesta.

Kaupallistamisen tila 2022: Kansainvälisesti menestyneet yritykset satsaavat kumppanuuksiin enemmän kuin kotimarkkinayritykset15.6.2022 14:00:00 EEST | Tiedote

Verkostoihin kytkeytyvä strategia-ajattelu jakaa suomalaisyritykset kahteen leiriin: kumppanuuksien hyödyntäjiin ja niihin, jotka eivät koe verkostoja toiminnalleen strategisesti oleellisiksi. Lähes 50 % suomalaisyrityksistä pitää verkostoitumista yhä vaikeana selviää Helsingin seudun kauppakamarin ja Proof Advisory Oy:n Kaupallistamisen tila 2022 -tutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme